Lue keskustelun säännöt.
Sydän särkynyt. Luetelkaa hyviä puolia siinä, että suhde on loppunut
26.05.2019 |
Suhde loppui erittäin satuttavalla tavalla eilen.
Yritän koota itseäni ja miettiä jotain hyviä puolia. Olen muutaman jo keksinyt:
- paino laskee, koska ruokahalu on täysin kadonnut
- ei enää epävarmuutta, ei tarvitse pelätä, milloin pettää ja tai jättää
- enemmän aikaa itselle esim. kuntoiluun ja puutarhanhoitoon
Suru ja tuska ovat todellisia, vaikka tämä ehkä kevyeltä kuulostaakin. Toivoisin oikeasti, että kertoisitte, mitä hyviä puolia tilanteessa on.
Kommentit (140)
Mitään hyviä puolia siinä ei ole. Itse järjestelin koko elämäni uusiksi jotta meillä olisi mahdollisuus ja niin hänkin. Sitten toisella alkoi ahdistus ja nyt olen yksin. Ei halunnut enää suunnitella yhteistä tulevaisuutta tai edes tapailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NO saat kaikki herkut itsellesi,ei tartte jakaa. Eikä kukaan arvostele lihomisesta.
Erosimme koska muutto yhteen ei ollut mahdollinen. Jo 7kk mennyt eikä olo tai ikävä ole helpottanut yhtään. Rakastan häntä todella lujasti.
Ap kertoo:
Tein sen suhteen eteen kaiken, aivan liikaakin. Ennemmin opin, mikä minulle ei ole ok, ja missä menevät minun rajani. En kehtaa edes kertoa, millaisia asioita yritin sietää, koska rakastin.
Muuten, vinkki kaikille: jos mies kertoo olleensa lähes koko elämänsä uskoton, että on kuollut sisältä eikä pysty parisuhteeseen, kannattaa uskoa.
Vinkki nro 2: ei, sinun rakkautesi ei ole niin suurta, että se muuttaa kaiken. Sinä et ole niin erityinen, että hän muuttuu. Hän ei muutu!
3 kk erosta enkä itke muuta kuin jos kerron ex-rakastastetustani jollekulle, niin kuin nyt viikonloppuna deitilleni. Voi voi. Surkuhupaisaa.
Sitä en vieläkään uskalla sanoa, etten juoksisi takaisin jos hän pyytäisi. Onneksi ei ole pyytänyt.
Tässä välissä olen jo tavannut hyviä, ystävällisiä miehiä, jotka eivät halua satuttaa minua henkisesti.
Mitään elämäni prinssiä en odota. Enkä halua parisuhteeseen, siihen en uskalla. En halua ihastua enkä rakastua.
Mutta elämä jatkuu jonkinlaisena. Eteenpäin, välillä ontuenkin. Ap
Helkutti. Ihastuin paljon nuorempaan deittiini, joka EI halua parisuhdetta eikä kykene siihen, enkä kyllä pystyisi hänen kanssaan parisuhteessa olemaankaan.
Hän deittailee myös muita naisia. Tiesin tämän etukäteen. Se oli ok mutta nyt tuntuukin pahalta. Esim. olin yötä to-pe, tänään toinen deitti menee yöksi.
Mikä minussa on vialla kun päädyn tuollaisten miesten luo? Miksi ihmeessä IHASTUIN aivan mahdottomaan tapaukseen?
No, ajattelen tätä laastarisuhteena. Auttaa olemaan ajattelematta exää, jonka kanssa olisin ollut koko loppuelämäni.
Toisaalta tietysti hyvä ihastua sellaiseen, joka ei ala parisuhteeseen. En satuta itseäni kuvittelemalla liikoja. Varma tieto, että en ole enkä tule olemaan ainoa.
Silti mietin, onko minulla päässä vikaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sinullahan on ihan tapana ihastua mahdottomiin tapauksiin. Olihan tuo exäsikin mahdoton tapaus. Kuollut sisältä, ei kykene parisuhteeseen, ja sinä tiesit nämä alusta asti. Sinulla on kaava.
Kuulostaa huonolta laastarilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen menossa psykologille. Olen päätellyt, että etsiydyn tällaisiin suhteisiin (tämä kolmas samanlainen elämäni aikana) rakkaudettoman lapsuuden vuoksi. Yritän luoda uudestaan tilannetta, jossa en saa mitä haluan, en kelpaa enkä riitä. Hulluahan se on.
No tämä viimeisin juttu on sikäli vaarattomampi, etten edes kuvittele olevani ainoa, tai että tästä tulisi koskaan mitään sen kummempaa. Se on tieto.
Viimeksi luulin, että ollaan molemmat vakavissaan. Exä otti monesti puheeksi avioliiton ym ym, minä en koskaan. Haaveilin vain typeränä, että minun rakkauteni muuttaa hänet. Buhahaha!
Muuten, yritin eilen lopettaa deittimiehen kanssa sanoen, etten halua satuttaa itseäni enempää. Hän alkoi itkeä. Päädyin lohduttamaan häntä ja lupaamaan, etten jätä. Huokaus.
Kun nyt vain pidän kirkkaana mielessä, että hän ei tule muuttumaan.
Parisuhde olisi muutenkin mahdoton, siis en pystyisi hänen kanssaan. On niin monia asioita (ei muihin naisiin liittyviä), joita en arjessa voisi hyväksyä enkä katsella.
Hänellä on aina ollut paljon naisia, joita tapailee yhtaikaa, ja etsii koko ajan uusia. Pyysi eilen ottamaan profiilikuvia itsestään. Ei mitään uutta auringon alla. :( Ketä sattuu kohta? Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa psykologille. Olen päätellyt, että etsiydyn tällaisiin suhteisiin (tämä kolmas samanlainen elämäni aikana) rakkaudettoman lapsuuden vuoksi. Yritän luoda uudestaan tilannetta, jossa en saa mitä haluan, en kelpaa enkä riitä. Hulluahan se on.
No tämä viimeisin juttu on sikäli vaarattomampi, etten edes kuvittele olevani ainoa, tai että tästä tulisi koskaan mitään sen kummempaa. Se on tieto.
Viimeksi luulin, että ollaan molemmat vakavissaan. Exä otti monesti puheeksi avioliiton ym ym, minä en koskaan. Haaveilin vain typeränä, että minun rakkauteni muuttaa hänet. Buhahaha!
Muuten, yritin eilen lopettaa deittimiehen kanssa sanoen, etten halua satuttaa itseäni enempää. Hän alkoi itkeä. Päädyin lohduttamaan häntä ja lupaamaan, etten jätä. Huokaus.
Kun nyt vain pidän kirkkaana mielessä, että hän ei tule muuttumaan.
Parisuhde olisi muutenkin mahdoton, siis en pystyisi hänen kanssaan. On niin monia asioita (ei muihin naisiin liittyviä), joita en arjessa voisi hyväksyä enkä katsella.
Hänellä on aina ollut paljon naisia, joita tapailee yhtaikaa, ja etsii koko ajan uusia. Pyysi eilen ottamaan profiilikuvia itsestään. Ei mitään uutta auringon alla. :( Ketä sattuu kohta? Ap
Voi ap!
Nyt eroon tuosta huonosta laastarimiehestä!
SINUN tuntemuksillasi on merkitystä ( arvaan, että olet kasvanut perheessä jossa tarpeisiisi ei ole vastattu, ja olet oppinut miellyttämään?)
Et voi heti heltyä, jos mies kyyneleen tirauttaa!! Jos olisi tosissaan, muuttaisi elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Joidenkin vuosien kuluttua et kaipaa lainkaan miestä, vaikka erotessa luulee ettei koskaan vuosienkaan kuluttua pääsisi irti. 2. Joidenkin vuosien kuluttua lähes unohtaa miehen, ainakin kun kuluu tarpeeksi aikaa, vaikkei siihenkään erotessa uskoisi. 3. Erossa näkee hyvät puolet toisessa, mutta lopulta näkee ne huonot ja pääsee irti. 4. Tulee uusi parempi elämä jossain vaiheessa, löydät uusia paikkoja ja asioita. 5. Et koe miehen huonoja puolia enää, ne ovat jonkun toisen riesana. 5. Löydät uudet ihailun kohteet tai kohteen. 6. Positiiviset asiat elämässä löytyvät, kun erokriisi on ohi. 7. Aivokemia ja tunteet tasoittuvat tietyn ajan jälkeen. 8. Voit tehdä mitä haluat, esim. matkustaa kivaan paikkaan ja löytää vaikka mitä uutta. Riippuen mahdollisuuksista, mutta lähelläkin se onnistuu. 9. Saat erilaisia näkökulmia kuin ennen ja olo paranee lopulta. 10. Jos on ollut hyvä mies, voit muistella hyviä hetkiä joskus, tosin en tiedä miksi. Kuitenkin muuallakin on elämää. 11. Voit huomioida itsesi ja toiveesi nyt. 12. Voit sisustaa mielesi mukaan uudelleen. Voit vaikka muuttaa parempaan paikkaan. 13. Ei tarvitse miellyttää miestä tai tehdä hänen toiveidensa mukaan. 14. Aikaa vaikka lukea kirjaa, lenkkeillä kävellen, nähdä mielenkiintoisia positiivisia asioita tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa psykologille. Olen päätellyt, että etsiydyn tällaisiin suhteisiin (tämä kolmas samanlainen elämäni aikana) rakkaudettoman lapsuuden vuoksi. Yritän luoda uudestaan tilannetta, jossa en saa mitä haluan, en kelpaa enkä riitä. Hulluahan se on.
No tämä viimeisin juttu on sikäli vaarattomampi, etten edes kuvittele olevani ainoa, tai että tästä tulisi koskaan mitään sen kummempaa. Se on tieto.
Viimeksi luulin, että ollaan molemmat vakavissaan. Exä otti monesti puheeksi avioliiton ym ym, minä en koskaan. Haaveilin vain typeränä, että minun rakkauteni muuttaa hänet. Buhahaha!
Muuten, yritin eilen lopettaa deittimiehen kanssa sanoen, etten halua satuttaa itseäni enempää. Hän alkoi itkeä. Päädyin lohduttamaan häntä ja lupaamaan, etten jätä. Huokaus.
Kun nyt vain pidän kirkkaana mielessä, että hän ei tule muuttumaan.
Parisuhde olisi muutenkin mahdoton, siis en pystyisi hänen kanssaan. On niin monia asioita (ei muihin naisiin liittyviä), joita en arjessa voisi hyväksyä enkä katsella.
Hänellä on aina ollut paljon naisia, joita tapailee yhtaikaa, ja etsii koko ajan uusia. Pyysi eilen ottamaan profiilikuvia itsestään. Ei mitään uutta auringon alla. :( Ketä sattuu kohta? Ap
Voi ap!
Nyt eroon tuosta huonosta laastarimiehestä!
SINUN tuntemuksillasi on merkitystä ( arvaan, että olet kasvanut perheessä jossa tarpeisiisi ei ole vastattu, ja olet oppinut miellyttämään?)
Et voi heti heltyä, jos mies kyyneleen tirauttaa!! Jos olisi tosissaan, muuttaisi elämänsä.
Olet oikeassa. Yritin jo lapsena kelvata. Miellyttämisenhalun tunnistan.
Ongelma taitaa olla, että minulla menee kaikkien muiden tarpeet omieni edelle. :( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä montaa naista pyörittävä on varmaan mun ex (ikä? Asuinpaikka? Nimikirjaimet?)toimintamalli kuulostaa niin tutulta. Pari kyyneltä, nyyh ja samalla tunteettomasti pyörittää haaremia.
Nyt nainen eteenpäin, et ole mitään velkaa tuollaiselle miehelle, rehellisyyttä ja luotettavuutta kaikista vähiten.
Kyllä tällä uudella tunteita on, moneenkin suuntaan.
Kävin psykologilla ja meen uudelleenkin, vaikka on tosi kallista. Oikein hyödyllistä.
Yleensä ottaen hän kyllä oli oikein tyytyväinen, että olen rohkea ja uskallan. Kerroin tänkin jutun kokonaan joo. Tietty
Itsestä vähän tuntuu, että kaikki mikä erottaa mua eksästä on hyvä asia. Haluan unohtaa. Hän oli kyllä ihminen joka taisi nauttia kun minua sattuu. Joko se, tai täysin empatiakyvytön.
Etsin omia rajojani. Mikä on minusta hyväksyttävää, mikä ei. Mitä oikeasti miehestä tahdon. Ihmissuhteet on aika vaikeita, jos tuntee, että muiden tunteet on tärkeämpiä kuin omat. :( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle psykiatri sanoi viisaasti: "Nyt epätietoisuus on ohi, nyt alkaa parantuminen". Nimittäin jos olet itse suhteessa, jossa toinen pitää jalkaa oven välissä tai on mukana enää puolella liekillä, intuitio vaan tietää sen ja itsellä on jatkuvasti epävarma ja selittämätön paha olo. Epätietoisuus, jos mikä, syö ihmistä. Ap, tästä alkaa parantuminen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle psykiatri sanoi viisaasti: "Nyt epätietoisuus on ohi, nyt alkaa parantuminen". Nimittäin jos olet itse suhteessa, jossa toinen pitää jalkaa oven välissä tai on mukana enää puolella liekillä, intuitio vaan tietää sen ja itsellä on jatkuvasti epävarma ja selittämätön paha olo. Epätietoisuus, jos mikä, syö ihmistä. Ap, tästä alkaa parantuminen.
Tuo on kyllä lohdullisesti sanottu ja niin totta! Pahin on takana päin. :)
En muuten normaalisti ihastu noin päätäpahkaa deitteihini, olisinkohan jotenkin järkytyksestä sekaisin yhä tms tuon exäni takia?
Ihastuksen tunnetta ei auta monet viestit tänään deittimieheltä, joissa hän kertoo, kuinka kaipaa minua.
Tuo polyamoria on itselle vieras juttu. Sitä se kai hänellä on. Aitoja tunteita moneen.
Olin päättänyt, etten ihastu enää koskaan, ettei minua satu uudestaan. Newsflash: sitä ei näköjään pystykään hallitsemaan tahdonvoimalla. Ap
Sen verran, että olen päässyt eksästä yli. Puoli vuotta kulunut.
Pystyin ensimmäistä kertaa katsomaan hänen Facebook-profiiliaan eron jälkeen. Ei tuntunut pahalta, eikä ole tarvetta katsoa uudestaan.
Toivon, ettei tule livenä vastaan.
En kaipaa häntä enää. Pahaa oli niin paljon.
Tympii, että rakastuin ja rakastin. Hän ei todellakaan ollut sen arvoinen.
En ymmärrä, miksi annoin kohdella itseäni niin huonosti. Hän oli julma minulle. Olisi tosiaankin pitänyt lähteä, kun hän ensi kerran loukkasi minua syvästi ja itketti monta tuntia.
Jos muistan häntä, muistan viimeisen illan ja yön, hänen tunteettomat puheensa.
Jumalan kiitos pääsin eroon hänestä. Vilpittömästi voin sanoa näin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sen verran, että olen päässyt eksästä yli. Puoli vuotta kulunut.
Pystyin ensimmäistä kertaa katsomaan hänen Facebook-profiiliaan eron jälkeen. Ei tuntunut pahalta, eikä ole tarvetta katsoa uudestaan.
Toivon, ettei tule livenä vastaan.
En kaipaa häntä enää. Pahaa oli niin paljon.
Tympii, että rakastuin ja rakastin. Hän ei todellakaan ollut sen arvoinen.
En ymmärrä, miksi annoin kohdella itseäni niin huonosti. Hän oli julma minulle. Olisi tosiaankin pitänyt lähteä, kun hän ensi kerran loukkasi minua syvästi ja itketti monta tuntia.
Jos muistan häntä, muistan viimeisen illan ja yön, hänen tunteettomat puheensa.
Jumalan kiitos pääsin eroon hänestä. Vilpittömästi voin sanoa näin. Ap
Olen seurannut ketjua alusta asti, sillä erosin samoihin aikoihin kuin sinä. Itse en ole vieläkään päässyt exästäni yli... Vielä alkusyksystä luulin, että olisin kuuden kuukauden jälkeen valmis siirtymään eteenpäin.
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen: hyvää on se, että pystyin vihdoin jättämään minua henkisesti välillä hyvin julmasti kohdelleen miehen.
Yritin niin kovasti saada suhteen toimimaan, koska rakastin häntä. Jos ei hän olisi lopuksi loukannut minua aivan äärimmäisillä tavoilla, saattaisin yhä roikkua suhteessa ja yrittää.
Olen aidosti tyytyväinen, että pääsin irti. Ap
Voit alkaa ahmimaan ja syyttää eroa lihomisesta, ylipaino ei ole sinun vika vaan miehes.
Ei siinä ole mitään hyvää mutta sydänsurut menevät varmasti ohi. Oma sydänsuruni kesti yli vuoden ennen kuin pystyin unohtamaan ja ihastumaan toiseen. Monet illat itkin miehen perään ja haaveilin hänestä. Muistelin hyviä ihania hetkiä, elin päässäni niitä uudelleen ja uudelleen. Ehkä parasta oli se että oli rakastanut ja saanut kokea sen. Opin myös itsestäni jonkin verran, eli ainakin mitä en seuraavan rakkauden kanssa aio tehdä ja miten aion toimia jatkossa että suhde pysyy hyvänä. Millaisen miehen haluan...