Ne työntekijät, joilla lapsia saikuttavat jatkuvasti
Olen huomannut, että varsinkin pienten lasten suht nuoret vanhemmat saikuttavat jatkuvasti. Taas oli juuri sopivasti perjantaina yhden työkaverin lapsi kipeänä. En edes muista milloin tämä työkaveri olisi viimeksi ollut kokonaista viikkoa putkeen töissä ilman saikkupäiviä. Milloin on itse kipeä ja milloin lapsi. Samaa olen huomannut muistakin työkavereista joilla lapsia. Onks tää yleistäkin vai meilläko vaan töissä on tällaista. Meillä siis saa olla omalla ilmoituksella 5 päivää poissa. Ei tarvitse edes lääkärintodistusta.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkasi on varmasti todella ahdistava, kun siellä kytätään toisten poissaoloja. Ilmapiiri tuskin muutenkaan on hyvä. Työpaikan p**** ja sairas ilmapiiri aiheuttaa tutkitusti sairaslomien lisääntymistä. Työstään ahdistunut jää helpommmin pois pienestäkin syystä.
Toisekseen pienet lapset saattavat sairastella paljon etenkin päiväkodin ensimmäisenä vuonna ennen kuin tottuvat uuteen pöpökantaan.
Ja muutenkin sairaspoissaolo on työntekijän ja esimiehen välinen asia. Se ei kuulu muille työntekijöille.
Kyllä se vaan kuuluu. Ne muut työntekijät joutuvat hoitamaan sinun työsi sillä aikaa, kun ”saikutat” sen päiväkoti-ikäisesi kanssa kotona.
Meillä pienten lasten vanhempia paljon, ja poissa vain hyvin harvoin. Ja silloinkin tekevät etänä minkä pystyvät.
Minä olen yksi niistä saikuttajista ja voin kertoa että olisin todellakin mieluummin töissä kuin valvoisin öitä kipeiden lasten kanssa. Tämä talvi oli erityisen raskas ja meillä sairastettiin paljon. En ollut marras-maaliskuussa varmastikaan yhtään täyttä viikkoa töissä. Lapset sairastivat vuorotellen ja minäkin olin kipeämpi kuin vuosiin. Olin välillä todella puolikuntoisena töissä, koska pelkäsin jo ettei minua uskota. SIinä sitten työkaveritkin näkivät etten todellakaan ole turhaan ollut pois, kun ääni käheänä yskin ja niiskutin töissä.
No mulla on lapsia mutta en ole ollut poissa tänä vuonna päivääkään ja viime vuonna oli kaksi. Tähän on syynä se että lapset olleet terveinä ja itsekin onneksi. Meidän töissä taas eniten saikuttaa yksi jolla ei ole lapsia. On aina silloin töissä kun ei ole paljoa hommaa (hoitoalan työ) ja ne viikot kun hänellä on potilaita tai tärkeitä kokouksia niin hän on aina kipeä. Etukäteen on helppo arvata milloin hän on sairas, arvaan joka kerta oikein. Poissaoloja on kerralla aina yleensä koko viikko tai kolme päivää vähintään ja muut tekevät silloin hänen työnsä. Sitten hän on taas hetken töissä ja uudestaan sairas kun on työtehtäviä edessä. Tätä on saanut jatkaa yli vuoden ja on vielä pomon suosikki.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei montaakaan täysin tervettä viikkoa mahdu elokuu-toukokuu välille, esikoinen siis aloitti elokuussa puolipäiväisenä 10 lapsen päiväkodissa. Ensin tulee kipeäksi esikoinen ja kuumeilee flunssaa yhdestä kolmeen päivää. Sitten sairastuu kuopus, yhdestä kolmeen päivää kuumetta. Yksi kuumeeton päivä väliin ja on minun vuoroni olla kipeänä. Ohops, siinä menikin kaksi viikkoa yhdessä flunssassa. Menee hetki ja saadaan uusi pöpö. Sama vatsataudin kanssa, sitäkään ei tietenkään sairasteta samaan aikaan vaan peräkkäin. Ja jos lapsia olisi useampi ja/tai isompi päiväkotiryhmä (enemmän pöpöjä), lapset eri ryhmissä (tuplasti-triplasti-Xkertaa enemmän pöpöjä). Ja kun leikitään kolmen serkkulapsen kanssa, jotka kaikki ovat eri 20 lapsen päiväkotiryhmissä, siinä vasta pöpöjä saadaan! Noiden serkusten vanhemmat vuorottelevat kotiin jäämisellä, joku lapsista on oikeastaan aina kipeänä. Välillä lapsia hoitaa isovanhemmat.
Perhepäivähoitajilla lapset taitavat sairastella vähemmän? Pienemmissä hoitoryhmissä noin muutenkin? Aivan järkyttävää, että tännekin rakennetaan nyt kahta 100-250 lapsen päivä"kotia". Varmaan ihanat täi- ja kihomatoepidemiat vielä flunssakierteiden lisäksi!
Voi luoja millainen kuluerä te lapsiperheet olette yhteiskunnalle saikutteluinenne.
Meillä iso työnantaja ja intrasta löytyy 3 lastenhoitopalvelun yhteystiedot, työnantaja korvaa kuluista 100%. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan jostain syystä käytetä mitä ihmettelen kovasti. Etenkin kun kyse ei ole mistään vauva/taaperoikäisistä lapsista. Omalla äidilläni ei ollut mikään erityisen tärkeä ja vastuullinen työ, mutta kyllä 80-luvulla meillä oli yleensä kunnallinen kodinhoitaja tai mikä lie hoitamassa minua (= katsoi telkkaria olkkarissa ja kävi välillä tsekkaamassa vointia ja tarjoamassa juotavaa). Onko tässä taustalla joku ajatus siitä, että vain oma vanhempi osaa hoitaa? Kipeä lapsihan nukkuu/torkkuu melkein koko ajan, ei minua lapsena ainakaan yhtään kiinnostanut kuka hoitaa, pääasia että sai olla rauhassa ja levätä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama juttu meillä. Ensin itse kipeänä, sitten lapset yksi kerrallaan ja sitten ollaankin etätöissä. Hyvä jos kerran kahdessa viikossa rouvaa näkee. Valtion virasto tämä.
Viimeinen synnytysikäinen jota rekryämme.
Meilläkin Valtion virastosta kyse. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä sattuu. Meillä oli lapsilla pariin otteeseen tosi paljon infektioita, ja kun heitä on kaksi, peräkkäin sairastettujen infektioiden takia tuli poissaoloja töistä. Kummallakin oli talven aikana kerran kuussa joku mahatauti tai flunssa, ja se siis kerrottuna kahdella ja PÄÄLLE tietysti omat mahataudit ja flunssat.
Ennen lapsia en juurikaan sairastellut, mutta lapset toivat pöpöjä päiväkodista ja silloin niille tietysti altistui paljon tiheämmin kuin lapsettomana.
Toisaalta NYT, kun lapseni ovat jo lukiolaisia, ja todella terveitä sellaisia, en ole oikeastaan ollenkaan poissa töistä.
Vastustuskyky nimittäin karttuu juuri sairastelemalla. Ja minähän kartutin siinä lasten infektiokierteen ja oman sairasteluni aikana sitä vastustuskykyä!
Joten ei kannata tuijotella liikaa sitä yhtä ajanjaksoa. Pidemmällä aikavälillä sairastelua voikin olla ihan yhtä paljon tai jopa vähemmän kuin lapsettomilla!
Laiskuus ja huono työmoraali eli lintsaus eivät liity lapsiin. Väitän, että huonoa työmoraalia on enemmän lapsettomilla aikuisilla kuin pidempään talossa työskennelleillä perheellisillä, joille työ on tärkeää vaihtelua ja suoraan kytköksissä perheen elantoon - ja työpaikan vaihtaminen lasten takia on hankalampaa, joten olemassaolevasta duunista pidetään tiukemmin kiinni.
Tooosi huono peruste saikutteluillesi. Että oikein kartutit vastustuskykyä...
Et voi olla tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä työnantaja maksaa hoitajan kotiin, jos lapsi on sairaana. Eli voin mennä itse töihin ja hoitaja tulee kotiin, max neljä päivää/sairaus. On ollut todella kullanarvoinen tämä palvelu! Olenkin tästä lähiesimiestä kiittänyt useasti.
Meillä takana aivan kamala infektiotalvi, lapsi oli kahdesti sairaalassa osastohoidossa infektioiden takia. Jos lapsen kanssa joutuu jäämään kotiin (jos esim joutuu viemään lapsen lääkäriin, niin silloin täytyy jäädä itse eikä voi soittaa hoitajaa heti), niin tunnen valtavan huonoa omaatuntoa siitä. Meilläkin töissä on varmasti näitä, jotka miettivät, että onko poissaolo oikein vai ei.Yleensä ottaen työehtosopimus sanoo, että omalla ilmoituksella saa olla poissa kolme päivää, jossain meidän yksiköissä on otettu käyttöön viisi päivää omalla ilmoituksella. Sairaasta lapsesta (alle 12-vee) saa olla neljä päivää omalla ilmoituksella. Kun näitä on tullut useampi peräkkäin, pitää esimies keskustelun, että missä mennään.
Olen töissä asiantuntijatehtävissä julkisella puolella.
Tuntisin valtavan huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu hoitaisi lastani silloin (sairaana) kun hän ihan kaikkein eniten tarvitsisi minua, äitiään.
Olen duunari yksityisellä puolella.
Niin varmaan. Omatunto vaikenisi kun saikku olisi palkaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä sattuu. Meillä oli lapsilla pariin otteeseen tosi paljon infektioita, ja kun heitä on kaksi, peräkkäin sairastettujen infektioiden takia tuli poissaoloja töistä. Kummallakin oli talven aikana kerran kuussa joku mahatauti tai flunssa, ja se siis kerrottuna kahdella ja PÄÄLLE tietysti omat mahataudit ja flunssat.
Ennen lapsia en juurikaan sairastellut, mutta lapset toivat pöpöjä päiväkodista ja silloin niille tietysti altistui paljon tiheämmin kuin lapsettomana.
Toisaalta NYT, kun lapseni ovat jo lukiolaisia, ja todella terveitä sellaisia, en ole oikeastaan ollenkaan poissa töistä.
Vastustuskyky nimittäin karttuu juuri sairastelemalla. Ja minähän kartutin siinä lasten infektiokierteen ja oman sairasteluni aikana sitä vastustuskykyä!
Joten ei kannata tuijotella liikaa sitä yhtä ajanjaksoa. Pidemmällä aikavälillä sairastelua voikin olla ihan yhtä paljon tai jopa vähemmän kuin lapsettomilla!
Laiskuus ja huono työmoraali eli lintsaus eivät liity lapsiin. Väitän, että huonoa työmoraalia on enemmän lapsettomilla aikuisilla kuin pidempään talossa työskennelleillä perheellisillä, joille työ on tärkeää vaihtelua ja suoraan kytköksissä perheen elantoon - ja työpaikan vaihtaminen lasten takia on hankalampaa, joten olemassaolevasta duunista pidetään tiukemmin kiinni.
Tooosi huono peruste saikutteluillesi. Että oikein kartutit vastustuskykyä...
Et voi olla tosissasi.
Mulla on varmaan tosi huono vastustuskyky, kun en ole oikein koskaan sairastellut....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä työnantaja maksaa hoitajan kotiin, jos lapsi on sairaana. Eli voin mennä itse töihin ja hoitaja tulee kotiin, max neljä päivää/sairaus. On ollut todella kullanarvoinen tämä palvelu! Olenkin tästä lähiesimiestä kiittänyt useasti.
Meillä takana aivan kamala infektiotalvi, lapsi oli kahdesti sairaalassa osastohoidossa infektioiden takia. Jos lapsen kanssa joutuu jäämään kotiin (jos esim joutuu viemään lapsen lääkäriin, niin silloin täytyy jäädä itse eikä voi soittaa hoitajaa heti), niin tunnen valtavan huonoa omaatuntoa siitä. Meilläkin töissä on varmasti näitä, jotka miettivät, että onko poissaolo oikein vai ei.Yleensä ottaen työehtosopimus sanoo, että omalla ilmoituksella saa olla poissa kolme päivää, jossain meidän yksiköissä on otettu käyttöön viisi päivää omalla ilmoituksella. Sairaasta lapsesta (alle 12-vee) saa olla neljä päivää omalla ilmoituksella. Kun näitä on tullut useampi peräkkäin, pitää esimies keskustelun, että missä mennään.
Olen töissä asiantuntijatehtävissä julkisella puolella.
Tuntisin valtavan huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu hoitaisi lastani silloin (sairaana) kun hän ihan kaikkein eniten tarvitsisi minua, äitiään.
Olen duunari yksityisellä puolella.
Olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja. Hoidan itse lapseni sairauden akuuttivaiheessa, jos siihen näyttää olevan tarvetta (kuten tuohon laitoinkin, koska lääkärissäkäynnit yms). Poislukien tietysti vatsatauti, jota meillä ei ole lapset onneksi vuoteen sairastaneet.
Meidän vanhempi lapsi (5-vuotias) osaa kyllä kertoa, että hoitajan kanssa (ollut vuoden aikana kahdesti) on kivaa. Tämä palvelu myös siitä hyvä, että kun nuorempi kotiutui sairaalasta, niin hänen täytyi olla viikon kotona toipumassa. Lapsi siis tässä vaiheessa jo parantumassa. Noh, hoitaja tuli sitten neljäksi päiväksi meille ja kukaan ei tästä traumatisoinut.
Meillä taas yksi lapsellinen on joskus pois kun lapsi kipeä, mikä ihan ok. Mut sit itse on paljon pois kun "illalla mulla oli vähän lämpöä niin olin seuraavan päivän pois". Ja sit tulee ihan tavallisen oloisena töihin päivän parin päästä. Mä en ymmärrä miten voi jatkuvasti olla pientä lämpöä, kai se nyt on oire jostain ja pitäisi tutkia. Itse tässä määräaikaisena ollut 2 vuoden aikana 3päivää pois pienen leikkauksen takia. Arvaatte varmaan onko saikuttajalla vakityö..
Meillä saa olla kolme päivää omalla ilmoituksella, mutta ei yhteenmenoon, vaan päivä kerrallaan. Joka aamu soitettava pomolle.
Sellaisesta tulee raivostunut olo, jos jossain perheessä aina vain toinen vanhempi (äiti yleensä jostain kumman syystä) on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse päiväkodissa töissä ja kärsinyt huvittavasta kierteestä. Vanhemmat tuo työpaikalleni lapsia, joilla sisarus kotona esim. mahataudissa. - mahatauti tarttuu minuun, kantautuu kotiimme ja lapsiini. Ja taas olen sairaslomalla. Sitten saattaa pahimmillaan ola jopa kolme työntekijää ryhmästä pois vatsataudin vuoksi, kun vanhemmat ei ymmärrä olla tuomatta muita lapsia hoitoon yhden sairastaessa!
Jep. Aamen. Eli itseasiassa vain pahennatte asiaa, koska työpaikan pahennus aiheuttaa sen että työntekijät vie puolikuntoisia lapsiaan hoitoon, jolloin ne tartuttaa tautia aina edelleen ja saavat itse uudelleen ja uudelleen uudet pöpöt ja taudit.
Kierre katkeaa vain sillä että se sairas lapsi saa sairastaa kotona ja riittävän pitkään. Ja kun se lapsi tuodaan tervehtyneenä hoitoon eikä puolikuntoisena, hänen vastustuskykynsä uusia tauteja kohtaan on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä iso työnantaja ja intrasta löytyy 3 lastenhoitopalvelun yhteystiedot, työnantaja korvaa kuluista 100%. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan jostain syystä käytetä mitä ihmettelen kovasti. Etenkin kun kyse ei ole mistään vauva/taaperoikäisistä lapsista. Omalla äidilläni ei ollut mikään erityisen tärkeä ja vastuullinen työ, mutta kyllä 80-luvulla meillä oli yleensä kunnallinen kodinhoitaja tai mikä lie hoitamassa minua (= katsoi telkkaria olkkarissa ja kävi välillä tsekkaamassa vointia ja tarjoamassa juotavaa). Onko tässä taustalla joku ajatus siitä, että vain oma vanhempi osaa hoitaa? Kipeä lapsihan nukkuu/torkkuu melkein koko ajan, ei minua lapsena ainakaan yhtään kiinnostanut kuka hoitaa, pääasia että sai olla rauhassa ja levätä.
Kirjoitin tänne jo aiemmin, että käytän työnantajani tarjoamaa sairaan lapsen hoitajaa, jos sellainen tarve tulee.
Mutta kuten huomasit, niin tännekin jo eräs duunariäiti kirjoitti syyllistäen, että tämä on huonoa äitiyttä. Jos lapsi sairastaa, täytyy äidin hoitaa lasta kotona. Piste. Samaa olen saanut kuulla parilta muulta äidiltä töissä (nämä juuri niitä äitejä, joilla ei mitään muuta elämää kuin lapset, some täynnä #perhekuvia #lapset #siunattu).
Olen tämän vuoden aikana käyttänyt palvelua kahdesti. Toisella kerralla minulle tuli yksi sairauslomapäivä itselleni, kun lapsen kanssa käytiin lääkärissä ja saatiin antibiootti. Sitten tuli hoitaja kahdeksi päiväksi hoitamaan ja leikkimään lapsen kanssa ja minä menin töihin. Tästä en töissä sanonut mitään työkavereilleni, koska en jaksanut sitä jeesustelua, kuinka joku muu olisi toiminut toisin.
Ei ole meillä yleistä. Yksi kollega on paljon pois koska heillä nyt vaan lapset sairastaa paljon ja välillä itsekin, minkä sille voi. Muilla ei ole jatkuvia sairastelukierteitä ollut.
Itsekin olen suht paljon kipeänä, vaikka ihan vela olen. Ei sille mahda mitään jos tulee helposti flunssa, vaikka miten on elämäntavat kunnossa.
68 lisää, tämä ainut paljon saikulla lasten ja oman sairastelun takia oleva kollega on mies.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aina niin hyvä aihe. Ihan ensiksi, miksi poissaolo oletetaan tekaistuksi, jos se on perjantaina tai maanantaina? Eikö noina päivinä voi sairastua? Toiseksi, mitä työkaverin tai hänen perheensä terveystilanne teille kuuluu, ja miksi teidän edes tarvii tietää? Työnantajan ei sitä ainakaan kuulu kertoa eteenpäin.
Ja vielä kolmanneksi, kannattaisiko siellä työpaikalla keskittyä hoitamaan oma työ kunnolla ja antaa työnantajan hoitaa omat velvollisuutensa, kuten poissaolojen seuranta? Voisi vähentää työpaikkakiusaamistakin, kun jokainen keskittyisi siihen omaan tonttiinsa, eikä aina siihen, mitä työkaveri tekee tai ei tee.
On aina niin mukava olettaa asioita. Minullekin pomo räyhäsi joskus aikoinaan, kun lapsi oli kipeänä, että miksi sinä aina olet pois, miksei miehesi? Minulla ei ollut tapana puhua töissä lasten sairasteluista, joten totesin vain, että hoitihan tuo edellisellä kerralla kun itse olin töissä. Jotakuinkin vuorotellen kun nuo tilanteet hoidettiin, mutta kun on mukavampi kuvitella toisen huijaavan.
Meillä saa olla pari päivää omalla ilmoituksella ja onhan se nyt jännä juttu, että aina sairastutaan torstaina niin että saa pitkän viikonlopun tai sitten on sairastuttu viikonlopun aikana tai maanantaina ja tullaan töihin vasta keskiviikkon. Miksiköhän koskaan ei sairastuta keskellä viikkoa esim. tiistaina tai keskiviikkona.
Tuntisin valtavan huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu hoitaisi lastani silloin (sairaana) kun hän ihan kaikkein eniten tarvitsisi minua, äitiään.
Olen duunari yksityisellä puolella.