Lue keskustelun säännöt.
Miehen antama lahja suretti
24.05.2019 |
Sain tänään yllättäen mieheltäni kauniin paketin, vaikka minulla/meillä ei ole edes mikään juhlapäivä. Paketin sisältäkin paljastui mieleinen asia. Silti harmittaa.
Kun mies tuli paketin kanssa, niin lapset heti huusivat, että " Ootko saanut ton ilmaiseksi töistä?" Kun vitsailin (tässä vaiheessa vielä), että ajatteletteko että iskä ei ostaisi mulle mitään näin nättiä? Niin molemmat nauravat, että ei todellakaan ostaisi. Ei iskä osta sulle koskaan mitään hienoa. Tuo kolahti. Nimittäin se on totta.
Eli näin kaunis ajatus ja kiva lahja saa pahan mielen aikaiseksi.
Kommentit (150)
Onnellinen pieni untuvakerä kirjoitti:
Kunnon aamiainen parantaa mielialaa. Minä syön joka aamu kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Koskaan ei ole tullut paha mieli miehen antamista merkkipäivälahjoista. Ei ikinä.
Eikä meillä mitään ihmeellisiä lahjoja osteta. Viimeksi mieheni osti minulle syntymäpäivälahjaksi juustohöylän. Minä ostin hänelle joululahjaksi kaalin.
Suloinen Untuvakerä ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ps. Kiva saada joululahjaksi kaikkien sukulaisten nähden kaakeli, jossa lahjoittajafirman nimi. Tosi noloa, en oikein tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut.[/
KAAKELI 😁 Kiitos miehellesi viikon ihanasta naurusta!!
AP: Minä kielsin miestäni tuomasta tai ostamasta minulle yhtään mitään, koska ei siitä oikein mitään tullut. Miehet eivät ole kotonaan nähneet sitä mallia eikä armeijakaan ole opettanut.
Älä anna tuon puutteen nakertaa avioliittoasi, se ei ole sen väärti. Hyvä arkielämä on se mihin tulee pyrkiä!
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä.
Ap
Niinpä, siinä se naisen arvo taas nähdään. Ilmaisia lahjoja, unohdettuja syntymäpäiviä ja äitienpäiviä, jouluista nyt puhumattakaan. Mummo, äiti ja vaimo, varmaan oma tyttölapsikin, kaikki äidin asemassa eli itsestäänselvyys, syntynyt miestä palvelemaan. Vaan teepä samoin miehelle, alkaa uhkailu toisella naisella, vertailu kaverin vaimoon, eron esiintuominen, kavereille valittaminen, leimaaminen, äidille itkeminen. Mitäs mies tuumasi kun lapset ilkkuivat? Nauroiko mukana?
Kyllä me miehet olemme huonoja. Emme lyö naista muutamaa kertaa viikossa, Emme juo alkoholia ja emme tupakoi. Emme käy naimassa baarista löytämiämme naisia. Emme tuhlaa rahaa turhakkeisiin.
Onhan ne rentut luuserit mukavia osaavat puhua rakkaudesta ja pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset vain ovat niin sairaalloisen itaria ja/tai laiskoja, että esimerkiksi lahjan hankkiminen rakkaimmalle(?) läheiselleen on täysin poissuljettua.
Olen kuvaamasi saita henkilö. Minulle olisi erittäin vaikeaa esittää ilahtunutta ko.tilanteessa, mielessä pyörisi vain mitähän hittoa tämäkin on maksanut.
Ymmärrän tuon, mikäli teillä on rahat aina niin loppu ettei meinaa ruokaa saada pöytään. Muussa tapauksessa aika sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on siitä miten puoliso osoittaisi arvostavansa vaimoaan. Näkisi joskus vaivaa miettiäkseen miten voi oikeasti ilahduttaa, vai toimiiko päinvastoin. Se vaatii kuuntelua, havainnointia ja kiinnostusta. Sen perusteella hankittu lahja osoittaa nuo asiat todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
!
Omituista. Jos lainaat rahaa jollekin, joka ei maksa lainaansa takaisin ja ei ikinä lainaa sinulle mitään, niin jatkatko 20-vuotta rahan lainaamista?Onhan mies ostanut käytännöllisiä lahjoja, kuten talvirenkaat. Ap vaan haluaa jotain hienoa.
Ne renkaatkin voisivat olla "hienot", jos mies olisi vaikka sanonut, että mä oikein mietin, mitä sä tarvitset ja päätin, että talvirenkaat olisivat tärkeät turvallisuutesi kannalta. Kaupan päälle tulee asennuspalvelu. Hyvää syntymäpäivää! Oikeasti renkaat oli valittu ja vaihdettu yhdessä ja mies sanoi viikon päästä synttäreinäni (joita ei muistanut), että sähän voit ajatella, että ne renkaat oli sun lahja. Jee.
Ap
No eihän autoon talvirenkaita hankita siksi, että toisella on synttärit. Kyllähän ne hankitaan siksi, että vanhat ovat yulleet tiensä päähän.
Mitä tulee joululahjoihin en osta vaimolleni muuta kuin ehkä suklaalevyn. Samoin minulle ei tarvitse ostaa mitään, mutta kelpaa se suklaa minullekkin.
Tosiasiallisesti me elämme yltäkylläisyyden aikaa jollaista ei historiassa ole ennen ollut suomalaisella rahvaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden vuosikymmenen jälkeen sitten havahduit asiaan? Kyse ei nyt todellakaan ole yhdestä ilmaislahjasta, eikä edes miehen lahjakäytännöista, vaan teidän suhteestanne ja mitä siitä ajattelet.
Kyse on myös omasta kehityksestäsi ihmisenä. Lapset kasvaa ja kehittyy ja sama kehitys jatkuu koko elämän meillä jokaisella. Tässäkö tämä nyt oli, tätäkö on onnellinen elämä -pohdinnat kuuluvat hyvin yleisesti tuohon ikään.
Mikä ratkaisuksi? Puhukaa, puhukaa ja puhukaa. Lomaa ihan kahdestaan. Parisuhdekurssi.... Jotain kuitenkin. Jos sinä nyt et tee mitään, niin lähdet suhteesta jonkin ajan kuluttua, vaikka tässä olisi huikea kasvunpaikka hollilla.
Voi että. Kyllä olet ihme tyyppi! Annatko sinä miehellesi ihania lahjoja? Haluatko lahjoja sen merkikisi, että olet niiden arvoinen vai mitä? Ihme tyyppi olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän ap:tä. Se ehkä johtuukin siitä että kirjoitus on kuin olisin itse kirjoittanut. Minä en saa mieheltäni ikinä mitään lahjoja. Kerran liittomme alkuaikana neuvoin kädestä pitäen miten naiselle lahja hankitaan, valitsin sormuksen haluamastani Kalevala -sarjasta (hinta joitain kymppejä, ei tunnu meidän taloudessa missään), kerroin missä liikkessä sormus on varattuna, senkus ostat ja haet. Mutta ei. Se olis siellä varmaan vieläkin, jos en olisi itse sitä käynyt hakemassa. Asiasta käytiin todellakin keskustelua, miehen vastaus oli ettei hän ehtinyt ko. liikkeeseen. Hah.
Mieheni ei muista nykyisin enää edes syntymäpäivääni ja minä hankin aina kaikki lahjat talouteemme, myös hänen sukulaisilleen. En ole mielestäni marttyyri ja pahalta tämä tuntuu.
Miksi hankit hänen sukulaisilleen? Monissa perheissä nuo jää automaattisesti naisen kontolle.
Meillä mies ei suhteen alussa ostanut lahjoja vaan odotti että huomioin. Sit kun mentiin äitienpäivänä mun äidin luo kukka kädessä ja hänen äidin luo ilman, ensin suutahti ja sitten tajusi että hetkinen, kenenkäs vastuulla mikäkin on. Nyt jo yhdessä mietitään lahjahankintoja ja muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä.
Ap
Niinpä, siinä se naisen arvo taas nähdään. Ilmaisia lahjoja, unohdettuja syntymäpäiviä ja äitienpäiviä, jouluista nyt puhumattakaan. Mummo, äiti ja vaimo, varmaan oma tyttölapsikin, kaikki äidin asemassa eli itsestäänselvyys, syntynyt miestä palvelemaan. Vaan teepä samoin miehelle, alkaa uhkailu toisella naisella, vertailu kaverin vaimoon, eron esiintuominen, kavereille valittaminen, leimaaminen, äidille itkeminen. Mitäs mies tuumasi kun lapset ilkkuivat? Nauroiko mukana?
Mies murjotti. Hänestä ei ollut hauskaa, että yksi levy tummaa suklaata oli muun perheen mielestä niin hieno lahja, ettei kukaan uskonut sitä itse hankituksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä.
Ap
Mulla oli kerran vähän sama juttu. Mies tuli kotiin kauniin kukkasen kanssa. Mä tietysti olin iloinen että mites mies nyt tämmösen meni ostamaan, ihana, kunnes mies sanoi että näitä jaeltiin ilmaiseksi kaupassa.
Joopa joo, vähän mieliala siitä latistui. Mies ei nimittäin koskaan osta mulle kukkia. Silloin olin oikeasti ensin ilahtunut että mies oli oikeasti ajatellu mua, mutta ei.
Ymmärrän sua, ap.
Meillä tuo oli jatkuvaa. Isällä oli puutarha ja myymättä jääneet leikkokukat toi kotiin.
Tosin kun täytin 18-v oli varta vasten kasvattanut mulle sylin täyttävän kukkakimpun (yli 200 kukkaa).
Mieheltäni en kyllä odota kukkia eikä osta niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä.
Ap
Niinpä, siinä se naisen arvo taas nähdään. Ilmaisia lahjoja, unohdettuja syntymäpäiviä ja äitienpäiviä, jouluista nyt puhumattakaan. Mummo, äiti ja vaimo, varmaan oma tyttölapsikin, kaikki äidin asemassa eli itsestäänselvyys, syntynyt miestä palvelemaan. Vaan teepä samoin miehelle, alkaa uhkailu toisella naisella, vertailu kaverin vaimoon, eron esiintuominen, kavereille valittaminen, leimaaminen, äidille itkeminen. Mitäs mies tuumasi kun lapset ilkkuivat? Nauroiko mukana?
Mies murjotti. Hänestä ei ollut hauskaa, että yksi levy tummaa suklaata oli muun perheen mielestä niin hieno lahja, ettei kukaan uskonut sitä itse hankituksi.
Ap
:D Toivottavasti ymmärrys saavuttaa miehen tajunnan jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi naiset jotka ei saa huomiota mieheltään kuitenkin passaavat ja huomioivat heitä itse. Ja jopa miehen sukulaisia.
Tuo on jokin sellainen perinteinen asetelma johon sekä miehet että naiset menee. Meillä mies jossain vaiheessa kiukutteli kun en tehnyt asioita joita hän odotti naisen tekevän. Tai piti itsestäänselvänä että tekee, saamatta siitä kiitosta.
Kun juteltiin asioista hän tajusi, että hetkinen...ehkäpä osasyy hänen lapsuudenperheensä kireään tunnelmaan oli se, että äitinsä teki paljon asioita oman hyvinvointinsa kustannuksella. Ja että ehkä on kivempaa, jos oma vaimo on paremmalla tuulella
Nyt ilahtuu tosi pienistä asioista. Viimeksi siitä kun tuli töistä, olin kokannut hänelle lempiruokaansa. Mutta tietää myös sen että jos mulla on kiire töissä, en ota puolta enempää vastuuta arjen jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?
Aika jännä, moni näköjään oletti, että mies oikeasti olisi ostanut jotain, vaikka siitä ei aloituksessa sanottu mitään. Ei ihmekään, että mieli pahoittuu, jos näin ei ole.
Olisit kirjoittanut sen aloituksen niin että siitä saa jotain tolkkua, niin ihmisten ei tarvitsisi ”olettaa” asioita. Nyt jäi paljon olennaista tietoa tuosta aloituksesta uupumaan, joten syytä vain itseäsi että kuulostit tarjoillun infon perusteella ärsyttävältä kitisijältä.
Jos kommunikaatiosi miehen kanssa on samaa tasoa kuin tuo aloitus, niin hänellä pitäisi olla meedion kyvyt sinun tarpeitasi ja toiveitasi ymmärtääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?
Ongelma siis on se että tajusin, että mies ei ikinä osta minulle jotain hienoa. Kallista voi ostaa (kuten kompostori ja talvirenkaat), mutta ei hienoa. Haluaisin hienoa.
Tai on itse asiassa ennen ostanut. Viimeisin kaunis lahja oli huomenlahja.
Ap
Eli seuraavan kerran kun mies miettii talvirenkaiden ostoa, niin hän sijoittaa rahat
johonkin kaulakoruun ja jatkaa vanhoilla renkailla ajamista, joka on vaarallista ja laitonta, mutta sinä saat hienon korun. Erinomaisen kuuloinen suunnitelma. Ihme ettei aiemmin ole mies tuollaista miettinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?
Aika jännä, moni näköjään oletti, että mies oikeasti olisi ostanut jotain, vaikka siitä ei aloituksessa sanottu mitään. Ei ihmekään, että mieli pahoittuu, jos näin ei ole.
Olisit kirjoittanut sen aloituksen niin että siitä saa jotain tolkkua, niin ihmisten ei tarvitsisi ”olettaa” asioita. Nyt jäi paljon olennaista tietoa tuosta aloituksesta uupumaan, joten syytä vain itseäsi että kuulostit tarjoillun infon perusteella ärsyttävältä kitisijältä.
Jos kommunikaatiosi miehen kanssa on samaa tasoa kuin tuo aloitus, niin hänellä pitäisi olla meedion kyvyt sinun tarpeitasi ja toiveitasi ymmärtääkseen.
Luetko itse koskaan aloitusviestiä pidemmälle? Jo ensimmäisellä sivulla lukee näin: "Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä". Moni muukin on lukenut ja ymmärtänyt, mikä tuossa mättää. Suotta raivoat.
Vierailija kirjoitti:
No jospa miehes on käytännöllinen tyyppi, joka ei näe järkeä hienojen turhakkeiden ostamisessa.
Yleensä ajattelevaiset puolisot ostavat lahjat sen toisen mieltymyksen mukaan, eivät omansa. Outo selitys.
Miksi näin?