Miehen antama lahja suretti
Sain tänään yllättäen mieheltäni kauniin paketin, vaikka minulla/meillä ei ole edes mikään juhlapäivä. Paketin sisältäkin paljastui mieleinen asia. Silti harmittaa.
Kun mies tuli paketin kanssa, niin lapset heti huusivat, että " Ootko saanut ton ilmaiseksi töistä?" Kun vitsailin (tässä vaiheessa vielä), että ajatteletteko että iskä ei ostaisi mulle mitään näin nättiä? Niin molemmat nauravat, että ei todellakaan ostaisi. Ei iskä osta sulle koskaan mitään hienoa. Tuo kolahti. Nimittäin se on totta.
Eli näin kaunis ajatus ja kiva lahja saa pahan mielen aikaiseksi.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
Hyvin taas näkee, että ihmiset eivät lue koko ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?
Aika jännä, moni näköjään oletti, että mies oikeasti olisi ostanut jotain, vaikka siitä ei aloituksessa sanottu mitään. Ei ihmekään, että mieli pahoittuu, jos näin ei ole.
Jaa luin ensin että miehen antama lahja stuertti
-kammottava väärinlukija-
Ehkä teidän kannattaisi tehdä netissä ”viisi rakkauden kieltä”-testi (löytyy englanniksi). Sen tulosten pohjalta miettiä, mitkä ovat luontaiset tavat osoittaa rakkautta ja välittämistä. Sinulle ilmeisesti sellainen on lahjojen antaminen, miehellesi se näyttää olevan jokin muu. Kun molemmat tietävät toistensa ”tavat” ja tarpeet tältä osin, niin ymmärryksen kasvaa.
Minä (=N) kuulun siihen sakkiin (kuten miehesi), että lahjojen antaminen ja saaminen ei todellakaan ole tapa osoittaa rakkautta. Näin me ollaan erilaisia.
Farmaseuttitäti saitaili ja toi joululahjoiksi apteekista saamiaan ilmaisia tuotepakkauksia. Lahjakirjat hän luki ja antoi ne vasta sen jälkeen eli saimme hänen lukemiaan kierrätyskirjoja.
Arvostan mietittyjä lahjoja, joten kitsastelulahjat ovat mielestäni noloja.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä teidän kannattaisi tehdä netissä ”viisi rakkauden kieltä”-testi (löytyy englanniksi). Sen tulosten pohjalta miettiä, mitkä ovat luontaiset tavat osoittaa rakkautta ja välittämistä. Sinulle ilmeisesti sellainen on lahjojen antaminen, miehellesi se näyttää olevan jokin muu. Kun molemmat tietävät toistensa ”tavat” ja tarpeet tältä osin, niin ymmärryksen kasvaa.
Minä (=N) kuulun siihen sakkiin (kuten miehesi), että lahjojen antaminen ja saaminen ei todellakaan ole tapa osoittaa rakkautta. Näin me ollaan erilaisia.
Kiitos vinkistä, täytyypä käydä tutustumassa. Mies tosin ei ikinä kiinnostuisi moisesta hömpästä.
Lahjat eivät ole minulle tärkeitä. Jos olisivat,niin en varmaan tässä suhteessa olisi ollut 20 vuotta. Se ajatus välittämisestä ja arvostuksesta on tärkeä. Haluaisin, että se näytettäisiin joillain teoilla tai sanoilla. Halvin mummopaituli ja tokaisu "tos on" , ei osoita niitä. Esim. halaus, kauniit sanat tai vaikka ruoan laitto joskus voisi osoittaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
Omituista. Jos lainaat rahaa jollekin, joka ei maksa lainaansa takaisin ja ei ikinä lainaa sinulle mitään, niin jatkatko 20-vuotta rahan lainaamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
Omituista. Jos lainaat rahaa jollekin, joka ei maksa lainaansa takaisin ja ei ikinä lainaa sinulle mitään, niin jatkatko 20-vuotta rahan lainaamista?
Onhan mies ostanut käytännöllisiä lahjoja, kuten talvirenkaat. Ap vaan haluaa jotain hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
Omituista. Jos lainaat rahaa jollekin, joka ei maksa lainaansa takaisin ja ei ikinä lainaa sinulle mitään, niin jatkatko 20-vuotta rahan lainaamista?
En ole halunnut kostaa ja kiukutella. Olen halunnut näyttää lapsille mallia, että näin juhlapäiviä juhlitaan. Tehdään sankarin toivomaa ruokaa tai leivonnaisia, hankitaan lahja ja onnitellaan. Mies on näistä pitänyt.
Rahalla tässä ei ole merkitystä, meillä on yhteinen tili ja samantasoiset (hyvä) tulot.
Ap
No ajatus kiva, mutta kyllä mäkin työpaikan ilmaislahjasta loukkaantuisin.
Ap:lla on käsitys, että näin juhlapäiviä juhlitaan ja miehellä ei. Mitenhän heidän kotonaan on ollut, sen toiset 20 vuotta, millaisessa juhlinnassa ap ja miehensä ovat itse kasvaneet. Ap yrittää juurruttaa oman näkemyksensä lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?
Olen antanut miehelle kunnollisen lahjan aina juhlapäivinä. Ensinnäkin olen muistanut ne juhlapäivät. Osan omista lahjoistanikin (esim. 10 v hääpäivälahja) olen ostanut itselleni miehen puolesta.
Ap
!
Omituista. Jos lainaat rahaa jollekin, joka ei maksa lainaansa takaisin ja ei ikinä lainaa sinulle mitään, niin jatkatko 20-vuotta rahan lainaamista?Onhan mies ostanut käytännöllisiä lahjoja, kuten talvirenkaat. Ap vaan haluaa jotain hienoa.
Ne renkaatkin voisivat olla "hienot", jos mies olisi vaikka sanonut, että mä oikein mietin, mitä sä tarvitset ja päätin, että talvirenkaat olisivat tärkeät turvallisuutesi kannalta. Kaupan päälle tulee asennuspalvelu. Hyvää syntymäpäivää! Oikeasti renkaat oli valittu ja vaihdettu yhdessä ja mies sanoi viikon päästä synttäreinäni (joita ei muistanut), että sähän voit ajatella, että ne renkaat oli sun lahja. Jee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Farmaseuttitäti saitaili ja toi joululahjoiksi apteekista saamiaan ilmaisia tuotepakkauksia. Lahjakirjat hän luki ja antoi ne vasta sen jälkeen eli saimme hänen lukemiaan kierrätyskirjoja.
Arvostan mietittyjä lahjoja, joten kitsastelulahjat ovat mielestäni noloja.
Kirjaharrastaja lähipiirissä lukee kaikki kirjat ennen kuin antaa ne lahjaksi. Minusta se on fiksua. Kertoo vielä kirjaa antaessaan mitä tykkäsi kirjasta, ja lukukokemuksen perusteella päättää minkä kirjan kenellekin haluaa antaa. Ei se teksti lukemisesta kulu.
Toisaalta, minä kannatan kierrätystä, ja arvostan ekologisia lahjoja. Näin me ollaan erilaisia.
Ap vaikuttaa nyyhkyltä. Raskas ihminen puolisona. Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
No ajatus kiva, mutta kyllä mäkin työpaikan ilmaislahjasta loukkaantuisin.
Samat sanat!
Minä olen saanut mieheltä lahjoiksi hänen työpaikkansa asiakkailta saatuja lahjoja, yleensä niissä on firman nimikin. En tykkää yhtään.
Monelta mielipahalta säästyy, kun vihjaa miehelle ajoissa ennakkoon haluavansa esim. synttärilahjaksi tuotteen x kaupasta y. Selväsanaisesti, ehkä jopa lapulle kirjoittaen. Ei ehkä suurta yllätystä luvassa, mutta ainakin mieluisaa ja mahdollisesti jopa "hienoa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ajatus kiva, mutta kyllä mäkin työpaikan ilmaislahjasta loukkaantuisin.
Samat sanat!
Minä olen saanut mieheltä lahjoiksi hänen työpaikkansa asiakkailta saatuja lahjoja, yleensä niissä on firman nimikin. En tykkää yhtään.
Ps. Kiva saada joululahjaksi kaikkien sukulaisten nähden kaakeli, jossa lahjoittajafirman nimi. Tosi noloa, en oikein tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut.
Mitä lahjoja olet itse miehelle ostanut? Vai tässä kohtaako tasa-arvoa ei tarvitakaan?