Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä on elää köyhänä?
24.05.2019 |
Kun ei saa iloa mistään ilmaisista jutuista, mitä on vuosikymmenet kerinnyt tekemään. Nykyään haluaisi tehdä kaikkea kivaa, mikä maksaa mm matkustella, ostaa merkkivaatteita yms.
Kommentit (101)
Köyhän pitäisi osata nauttia ekologisesta ja ilmastonmuutosta hillitsevästä elämäntyylistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa köyhiä on idiiotit vanhemmmat jotka tekevät lapsia pienituloisiiiin perheisiin väenväkisellä masentumaaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahattomuus on raastavaa, varsinkin silloin kun laskee senttejä ja pohtii kaupassa lihapullapaketin ja leipäpaketin välillä kummasta lähtee paremmin nälkä. Itse olen tässä tilanteessa vaikka käyn töissä, vanhojen toilailujen takia ulosotto vie palkasta osansa, toimeentulotuki tulee kuun eka päivä ja siitäkään ei iloa silloin kuun puolessa välissä ole. Puolen välin palkasta jäi käteen kerran alle 100 e (kun olin vuokran maksanut) ja sillä oli elettävä pari viikkoa ja ruokittava päiväkoti-ikäinen lapsi. Lapselle olen aina saanut tarjottua aamupalat, lämmintä ruokaa joka päivä, välipalaa ja iltapalaa. Itse pärjäilen ja sinnittelen vähemmällä ruoalla.
Tässä nihkuttaessa huomaan että kuinka iloinen olen kun sitä rahaa taas tilille tipahtaa "jee saadaan hedelmiä, salaattia ja muuta mukavaa äidillekkin :D
Hyvää ja onnellista elämää meillä on kaikesta huolimatta. Matkat on lähinnä risteilyjä ja sukulaisten mökillä käymistä kesällä. Nautin näistäkin suunnattomasti. Olisihan se kivaa kun voisi matkustaa kotimaassa ja ulkomailla vähän enemmän. Pysyn positiivisena, tämä tilanne ei tule olemaan meillä loppuelämää. Käyn töissä ja velka pienenee, ollaan terveitä ja onnellisia vaikka ei päästäkkään ulkomaille jne. Koitan itse keksiä lapsen kanssa muuta mukavaa. En ole itse lapsena sen kummemmin matkustellut ulkomailla, ensimmäistä kertaa pääsin etelän matkalle 9-vuotiaana ja seuraavaksi 14-vuotiaana, siinä ne sitten olivatkin perhereissumme. Muuten oltiin mökillä jne. Lapsena minusta parasta oli oikeastaan mökkeily ja se että sai touhuta luonnossa.
Sulla on työpaikka ja toivo tulevasta. Kaikilla näin ei ole. Lyhytaikainen köyhyys on helpompi kestää. Esim opiskelijalla se on välivaihe.
Kumma juttu, kun työttömyys on aina pysyvää, mutta jokaiselle opiskelijalle lyhyen välivaiheen jälkeen (esim lyhyet 6 vuotta) onkin taattu hyväpalkkainen työpaikka, ja ne opintovelatkin katoavat kai jonnekin.
Jos näin on, miksei sitten työttömät opiskele?
Muuten samaa mieltä, mutta työtön on opintotukensa jo käyttänyt. Ammattitutkinnon voi tehdä ilman työttömyystuella, mutta senkin olen jo tehnyt. Ammattitutkintokaan ei ole enää maksuton, maksaa n. 1000e +plus matkakulut ja mahdolliset muut kulut.
Korjaus, näkyy olevan 200e per tutkinnon osa ammattitutkinnon maksut esim. Stadin aikuisopistossa ja näyttötutkinnossa on esim. 7 osaa. Päälle tulee vielä tutkintomaksu. Millä työtön yh noita maksaa?
Sossun tuella. Ellei saa harkinnanvaraista tukea, sitten vaan säästää, noi on niin pikkusummia ettei keneltäkään jää koulut käymättä niiden vuoksi. Eihän ne tule samana vuotena edes. Kyllä siihen omaan elämään pitää pikkuisen itsekin panostaa, ottaa vaikka tuon summan velkaa.
Kun ei saa edes sosiaalista luottoa, näin mulle sanottiin, pitää olla maksukykyä. Ja olen jo tehnyt kaksikin tutkintoa, mitä niitä huvikseen keräillä enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahattomuus on raastavaa, varsinkin silloin kun laskee senttejä ja pohtii kaupassa lihapullapaketin ja leipäpaketin välillä kummasta lähtee paremmin nälkä. Itse olen tässä tilanteessa vaikka käyn töissä, vanhojen toilailujen takia ulosotto vie palkasta osansa, toimeentulotuki tulee kuun eka päivä ja siitäkään ei iloa silloin kuun puolessa välissä ole. Puolen välin palkasta jäi käteen kerran alle 100 e (kun olin vuokran maksanut) ja sillä oli elettävä pari viikkoa ja ruokittava päiväkoti-ikäinen lapsi. Lapselle olen aina saanut tarjottua aamupalat, lämmintä ruokaa joka päivä, välipalaa ja iltapalaa. Itse pärjäilen ja sinnittelen vähemmällä ruoalla.
Tässä nihkuttaessa huomaan että kuinka iloinen olen kun sitä rahaa taas tilille tipahtaa "jee saadaan hedelmiä, salaattia ja muuta mukavaa äidillekkin :D
Hyvää ja onnellista elämää meillä on kaikesta huolimatta. Matkat on lähinnä risteilyjä ja sukulaisten mökillä käymistä kesällä. Nautin näistäkin suunnattomasti. Olisihan se kivaa kun voisi matkustaa kotimaassa ja ulkomailla vähän enemmän. Pysyn positiivisena, tämä tilanne ei tule olemaan meillä loppuelämää. Käyn töissä ja velka pienenee, ollaan terveitä ja onnellisia vaikka ei päästäkkään ulkomaille jne. Koitan itse keksiä lapsen kanssa muuta mukavaa. En ole itse lapsena sen kummemmin matkustellut ulkomailla, ensimmäistä kertaa pääsin etelän matkalle 9-vuotiaana ja seuraavaksi 14-vuotiaana, siinä ne sitten olivatkin perhereissumme. Muuten oltiin mökillä jne. Lapsena minusta parasta oli oikeastaan mökkeily ja se että sai touhuta luonnossa.
Sulla on työpaikka ja toivo tulevasta. Kaikilla näin ei ole. Lyhytaikainen köyhyys on helpompi kestää. Esim opiskelijalla se on välivaihe.
Kumma juttu, kun työttömyys on aina pysyvää, mutta jokaiselle opiskelijalle lyhyen välivaiheen jälkeen (esim lyhyet 6 vuotta) onkin taattu hyväpalkkainen työpaikka, ja ne opintovelatkin katoavat kai jonnekin.
Jos näin on, miksei sitten työttömät opiskele?
Muuten samaa mieltä, mutta työtön on opintotukensa jo käyttänyt. Ammattitutkinnon voi tehdä ilman työttömyystuella, mutta senkin olen jo tehnyt. Ammattitutkintokaan ei ole enää maksuton, maksaa n. 1000e +plus matkakulut ja mahdolliset muut kulut.
Korjaus, näkyy olevan 200e per tutkinnon osa ammattitutkinnon maksut esim. Stadin aikuisopistossa ja näyttötutkinnossa on esim. 7 osaa. Päälle tulee vielä tutkintomaksu. Millä työtön yh noita maksaa?
Sossun tuella. Ellei saa harkinnanvaraista tukea, sitten vaan säästää, noi on niin pikkusummia ettei keneltäkään jää koulut käymättä niiden vuoksi. Eihän ne tule samana vuotena edes. Kyllä siihen omaan elämään pitää pikkuisen itsekin panostaa, ottaa vaikka tuon summan velkaa.
Jos sulle on 1500e pikkusumma, niin mulle ei. Matka- ja materiaalikulut päälle. Mahdolliset laitehankinnat. Olen jo monen tonnin opintovelat yliopistotutkinnosta maksanut työttömänä, ja kun vuosikausien päästä niistä pääsin, päätin, etten enää ikinä ota velkaa. Ja se päätös pitää. Enkä edes onneksi saisi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt köyhänä kuntoutustuella nyt muutaman vuoden.
Asun vuokralla kaupungin kämpässä pk-seudulla. Asunto on ok-kokoinen, kauniisti sisustettu, mutta jos olisin työssäkäyvä, niin en minä juuri täällä haluaisi asua. Eli mun elämänlaatuun vaikuttaa laskevasti esim. tämä asia.
Rahat riittää juuri ja juuri vuokraan ja laskuihin. Jos käyn kampaajalla tai ostan uuden puhelimen, niin joudun todella tinkiä ruuasta.
Yritän syödä terveellisesti, ja mun ruokavalio koostuu suunnilleen pakastevihanneksista, kananmunista ja pakastekalasta. Joskus kausihedelmiä. Ei oikeen kehtaa kutsua ketään luokseen syömään kalapuikkoja ja parsakaalia.
Ainoa positiivinen asia on, että menen syksyllä opiskelemaan ja tuolla alalla ei juuri ole työttömiä. Eli tilanteeni oli väliaikainen.
Koska oon vielä nuori, niin suuri osa tutuistakin on elänyt opiskelijabudjetilla, eli ei ole tullut hirveetä elintasokuilua.Asioita, joista olen joutunut luopumaan on kahvilat, matkustelu (lukuunottamatta mökkeily), ravintolassa käynti, kiva asuinpaikka ja aktiivinen elämäntapa.
Tämä alkanut pikkuhiljaa masentaa ja elämä on supistunut. Rahankäyttöä on joutunut miettimään.
Olen myös elänyt jo vuosia kuntoutustuella. Minulla on koulutus jossa on 100% työllisyys mutta olen työkyvytön. En pysty edes pyöräilemään kuten joku tuossa aiemmin ehdotti. Olisin onnekas jos pääsisin eläkkeelle. Pahin painajaiseni on joutua kortistoon jolloin tuloni tippuvat puoleen nykyisestä (n.600€) ja silloin olisin todella köyhä, siis oikeasti todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en vaatteilla koreile, mutta vituttaa että on tuomittu elämään betonilähiöiden itsemurhayksiöissä eikä ole saumaa päästä elämäntilanteesta mitenkään eroon. Koko ajan raha on tiukalla ja joutuu miettimään millä saa seuraavan vuokran maksettua kun tulee jotain ylimääräisiä menoja, joita nyt aina tulee.
Voisiko olla mahdollisuutta muuttaa pienemmälle paikkakunnalle?
Miksi elää jossain mamulähiössä narkkareitten ja juoppojen kanssa, kun suomessa on pilvinpimein muuttotappiokuntia, joissa vuokra-asunnot eivät ole kalliita ja samalla pääsee kivuttomasti eroon turhanpäiväisistä työtarjouksista+kaupan päälle voisi olla jopa mahdollista saada jollain peltopläntillä kasvattaa osan ruoastaan, ehkä?
Vähän kyseenalainen, mutta kokemukseni mukaan erittäin toimiva keino saada enemmän käyttörahaa kuukausittain: anna kaikkien paitsi vuokran, sähkölaskun ja puhelin/nettilaskun mennä ulosottoon. Sinne vaan kulutuslainat ym. erämaksut, kaupungin erinäiset laskut jne.! Ulosotto ei ota sinulta euroakaan, jos elät Kelan minimituilla. Kaupungin taas on pakko hoitaa sinut, joten jatkossakin pääset lääkäriin kun tarve vaatii. Jos olet maksanut yhdenkin erän kulutusluotostasi, kukaan ei haasta sinua oikeuteen petoksesta.
Ai juu, kannattaa myös lakata maksamasta HSL-alueella lippuja, jossei sitten matkusta pelkästään bussilla. Junaa ja metroa ja ratikkaa käyttävien kannattaa mennä pummilla. Konnarit eivät voi sakottaa, tarkastajien sakot voi repiä samantien. Ulosoton jatkoksi nekin vain!
Ei ole muuten provo. Kyllästyin elämään muutamalla satasella per kuukausi, joten menetin tarkoituksella luottotietoni. Minun ei ole realistista työllistyä tulevaisuudessakaan, joten mitä väliä (ja jos työllistyisin, olisi se johonkin tukipaikkaan minimipalkalla = olematon maksu ulosottoon)? Elämä muuttui paljon iloisemmaksi kun lakkasin välittämästä. :)
Sellainen vinkki kuitenkin, että ennen luottotietojen tuhrimista, kannattaa ostaa varastoon kaikkea mitä lähiaikoina arvelee tarvitsemansa; ruokaa, vaatteita, elektroniikkaa jne. ja maksaa nämä tietysti laskulla, kulutusluotolla, tämmöisellä. Sitten maksaa yhden erän jos sitäkään, halvaksi tulee. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just tapasin erään joka elää työttömyys- ja tt-tuella. Käy kerran vuoteen ulkomailla pitkän reissun ja harrastaa jenkkiautoja. Ei polta eikä juo ja käy kerran viikossa pajalla 9e/pvä ja saa sieltä viikon ruuat mukaansa.
Elää tosi vähällä rahalla ja säästää harrastuksiinsa ja matkailuun, joista selvästi ammentaa innostuaksensa elämään.
Fiksu tyyppi, oon jopa kateellinen!
Kuule, nuo eivät ole mitään pieniä rahoja joilla tuo tyyppi elää. Pärjäisin oikein hyvin työttömyyskorvauksella jos saisin lisäksi jotain muuta tukea. En usko että noinkaan fiksu tyyppi pystyisi säästämään matkaan pelkästä työmarkkinatuesta jolla moni elää jolla sattuu olemaan puoliso joka on töissä. Ei olisi ikimaailmassa varaa polttaa tai juoda tai tehdä yhtään mitään muutakaan. Kyllähän tuollaisella pärjää loistavasti jos ei tarvitse edes ruokia maksaa. En pidä tuota tyyppiä ollenkaan köyhänä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys oikeasti vierottaa pitkäaikaisista ystävyyssuhteista parempituloisten kanssa.
Ei oikein ole mitään juteltavaa. Toinen kertoo matkoistaan. Köyhällä ei ole siihen oikein mitään sanottavaa, kun ei ole ollut varaa matkustaa. (Ei edes järkeviä lisäkysymyksiä)
Köyhä voi kertoa vain retkestään bussilla uimarannalle. Eli ei oikeastaan mitään mielenkiintoista.
Tämä johtaa siihen, että varakkaampi ei enää kerro matkoistaan yms, kun se alkaa tuntua turhalta leuhkimiselta (vaikka köyhä ei koe niin, vaan lähinnä harmittaa, kun ei ole kommentoitavaa)
Köyhää ei enää kehdata kutsua mukaan yhteisiin tekemisiin, kun ymmärretään, että köyhällä on niihin oikeasti huonosti varaa.
Lopulta köyhä menettää näitä lapsuudesta asti olevia kaverisuhteita.
Sitten köyhä kykkii yksin asunnossaan ja käy yksin puiston penkillä istukdimassa.
Aika köyhää elämää.
Samalla laillahan se varakkaampi tässä menettää ystävän. Erilainen taloudellinen tilanne aiheuttaa usein ongelmia, riippumatta siitä onko enemmän vai vähemmän ansaitseva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyseenalainen, mutta kokemukseni mukaan erittäin toimiva keino saada enemmän käyttörahaa kuukausittain: anna kaikkien paitsi vuokran, sähkölaskun ja puhelin/nettilaskun mennä ulosottoon. Sinne vaan kulutuslainat ym. erämaksut, kaupungin erinäiset laskut jne.! Ulosotto ei ota sinulta euroakaan, jos elät Kelan minimituilla. Kaupungin taas on pakko hoitaa sinut, joten jatkossakin pääset lääkäriin kun tarve vaatii. Jos olet maksanut yhdenkin erän kulutusluotostasi, kukaan ei haasta sinua oikeuteen petoksesta.
Ai juu, kannattaa myös lakata maksamasta HSL-alueella lippuja, jossei sitten matkusta pelkästään bussilla. Junaa ja metroa ja ratikkaa käyttävien kannattaa mennä pummilla. Konnarit eivät voi sakottaa, tarkastajien sakot voi repiä samantien. Ulosoton jatkoksi nekin vain!
Ei ole muuten provo. Kyllästyin elämään muutamalla satasella per kuukausi, joten menetin tarkoituksella luottotietoni. Minun ei ole realistista työllistyä tulevaisuudessakaan, joten mitä väliä (ja jos työllistyisin, olisi se johonkin tukipaikkaan minimipalkalla = olematon maksu ulosottoon)? Elämä muuttui paljon iloisemmaksi kun lakkasin välittämästä. :)
Sellainen vinkki kuitenkin, että ennen luottotietojen tuhrimista, kannattaa ostaa varastoon kaikkea mitä lähiaikoina arvelee tarvitsemansa; ruokaa, vaatteita, elektroniikkaa jne. ja maksaa nämä tietysti laskulla, kulutusluotolla, tämmöisellä. Sitten maksaa yhden erän jos sitäkään, halvaksi tulee. :D
Et saa puhelinliittymää, vuokra-asuntoa, luottokorttia. Ilman luottokorttia saattaapi olla hankala tehdä esim. nettiostoja tai matkustaa.
Köyhä ja sitten vielä mielenterveysongelmainen niin siinäpä yhdistelmä, molemmat ruokkii toisiaan. Köyhyys pahenee mt-ongelmien takia ja mt-ongelmat köyhyyden takia. Opiskelu ei onnistu kun aiemmat keskeyty mt-ongelmien takia, työkyky todella alhainen, jotain pystyy tekemään mutta hyvin yksinkertaisia hommia ja niissäkin on vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tapasin erään joka elää työttömyys- ja tt-tuella. Käy kerran vuoteen ulkomailla pitkän reissun ja harrastaa jenkkiautoja. Ei polta eikä juo ja käy kerran viikossa pajalla 9e/pvä ja saa sieltä viikon ruuat mukaansa.
Elää tosi vähällä rahalla ja säästää harrastuksiinsa ja matkailuun, joista selvästi ammentaa innostuaksensa elämään.
Fiksu tyyppi, oon jopa kateellinen!Taitaa olla hällä kyllä jotain sivutuloja kun on varaa harrastella autoja ja matkustella työttömänä?
No en nyt tiedä, lennot muutamaa satasta. Itsekin työttömänä pelkillä tuilla eli käteen jää se päälle 400 e/kk käyttöön laskujen jälkeen. Mä tupakoin, siihen menee n 120-200e/kk. Lopuista oon jopa saanut säästöön 50-100e/kk, koska käyn ruokajonossa, kasvatan itse ja ehkä joskus myyn jotain tai teen hanttihommaa josta saa muutaman kympin kuukausi.
Jos ei tunne tarvitsevansa maallista omaisuutta, tarvitse elättää perhettä tai jättää perintöä niin eikait siinä mitään jos vähistään säästää ja käyttää rahan ja ajan siihen minkä kokee tärkeäksi. Oma valinta on myös opiskella vuosia, mennä töihin, tehdä lapsia ja ostaa omakotitalo ja olla siinä oravanpyörässä ikinä nauttimatta mistään.
Mä en ole henkilökohtaisesti ikinä kuullut kenenkään rikkaan ja siksi kiireisen toteavan että "hemmetti kun on mahtavaa". Oon tavannut monia köyhyysrajalla ja sen alapuolella eläviä, jotka ovat iloisia ja empaattisia ja joka päivä iloitsevat aidosti jostain mikä on ihan mahtavaa, eletään pienillä iloilla ja kauneuksilla, mitä ne rikkaat ei ikinä koe. Kuten ilmainen ateria josta ollaan oikeasti kiitollisia ja joka muistetaan.
Köyhyys on eniten mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyseenalainen, mutta kokemukseni mukaan erittäin toimiva keino saada enemmän käyttörahaa kuukausittain: anna kaikkien paitsi vuokran, sähkölaskun ja puhelin/nettilaskun mennä ulosottoon. Sinne vaan kulutuslainat ym. erämaksut, kaupungin erinäiset laskut jne.! Ulosotto ei ota sinulta euroakaan, jos elät Kelan minimituilla. Kaupungin taas on pakko hoitaa sinut, joten jatkossakin pääset lääkäriin kun tarve vaatii. Jos olet maksanut yhdenkin erän kulutusluotostasi, kukaan ei haasta sinua oikeuteen petoksesta.
Ai juu, kannattaa myös lakata maksamasta HSL-alueella lippuja, jossei sitten matkusta pelkästään bussilla. Junaa ja metroa ja ratikkaa käyttävien kannattaa mennä pummilla. Konnarit eivät voi sakottaa, tarkastajien sakot voi repiä samantien. Ulosoton jatkoksi nekin vain!
Ei ole muuten provo. Kyllästyin elämään muutamalla satasella per kuukausi, joten menetin tarkoituksella luottotietoni. Minun ei ole realistista työllistyä tulevaisuudessakaan, joten mitä väliä (ja jos työllistyisin, olisi se johonkin tukipaikkaan minimipalkalla = olematon maksu ulosottoon)? Elämä muuttui paljon iloisemmaksi kun lakkasin välittämästä. :)
Sellainen vinkki kuitenkin, että ennen luottotietojen tuhrimista, kannattaa ostaa varastoon kaikkea mitä lähiaikoina arvelee tarvitsemansa; ruokaa, vaatteita, elektroniikkaa jne. ja maksaa nämä tietysti laskulla, kulutusluotolla, tämmöisellä. Sitten maksaa yhden erän jos sitäkään, halvaksi tulee. :D
Et saa puhelinliittymää, vuokra-asuntoa, luottokorttia. Ilman luottokorttia saattaapi olla hankala tehdä esim. nettiostoja tai matkustaa.
Anteeksi nyt mutta jos ei ole edes töissä, miten kuvittelet että saisi luottokorttiakaan?
Jos on kaupungin vuokra-asunto, se on käytännössä ikuinen.
Prepaid-luottokorteilla on helppoa ja turvallista maksaa nettiostoksia, lisäksi Paypal on keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en vaatteilla koreile, mutta vituttaa että on tuomittu elämään betonilähiöiden itsemurhayksiöissä eikä ole saumaa päästä elämäntilanteesta mitenkään eroon. Koko ajan raha on tiukalla ja joutuu miettimään millä saa seuraavan vuokran maksettua kun tulee jotain ylimääräisiä menoja, joita nyt aina tulee.
Voisiko olla mahdollisuutta muuttaa pienemmälle paikkakunnalle?
Miksi elää jossain mamulähiössä narkkareitten ja juoppojen kanssa, kun suomessa on pilvinpimein muuttotappiokuntia, joissa vuokra-asunnot eivät ole kalliita ja samalla pääsee kivuttomasti eroon turhanpäiväisistä työtarjouksista+kaupan päälle voisi olla jopa mahdollista saada jollain peltopläntillä kasvattaa osan ruoastaan, ehkä?
Kerrostaloasuminen ei ole kovin hääviä pienemmilläkään paikkakunnilla. Hakusessa on halpa talonrähjä jostain syrjästä koko ajan noin muuten.
Töitä vastaan ei mitään ole jos edes jonkinlaista tiliä olisi mahdollisuus tienata.
välillä on kyllä käynyt mielessä muutto pois Helsingistä, täällä kun asuu lähiössä ei enää tiedä missä maassa sitä asuu kun kadulla kulkee jos jonkin maalaista. Päiväkodissa lapset puhuu enemmän somaliaa kuin suomea jne..
Vuokrat katossa ja vene*akolaisten vuokrat maksaa varmaan joku aivan muu taho kuin he itse,, sillähän ne varmaan pilviin ovat nousseetkin.
Muuttaisin mieluusti maalle jos olisi auto ja ajokortti, tieto että saisi vakituisen työpaikan, lapselle hoitopaikan jne.
Ei ole järkeä. Kokeilin opiskelijana, mutta se oli niin epämukavaa, että suoritin opinnot loppuun ennätysajassa. Siitä sitten suoraan työelämään ja nyt jo vuosikausia hyväpalkkaisessa työssä. Lisäansioita sijoittamisella. Elämä on mukavaa, kun ei tarvitse milloinkaan miettiä mitä mikäkin maksaa ja saa tehdä mitä haluaa, ostaa mitä haluaa, mennä minne haluaa. Työtä ja vaivaahan tähän asemaan pääseminen vaati, mutta oli sen arvoistakin.
Elämä on mukavaa, kun ei tarvitse milloinkaan miettiä mitä mikäkin maksaa ja saa tehdä mitä haluaa, ostaa mitä haluaa, mennä minne haluaa. Työtä ja vaivaahan tähän asemaan pääseminen vaati, mutta oli sen arvoistakin.[/quote]
Miten kauan?
Tulevaisuudessa suurin osa suomalaisista on köyhiä ja se rikas 1% käskee menemään töihin joita ei ole.
Vierailija kirjoitti:
välillä on kyllä käynyt mielessä muutto pois Helsingistä, täällä kun asuu lähiössä ei enää tiedä missä maassa sitä asuu kun kadulla kulkee jos jonkin maalaista. Päiväkodissa lapset puhuu enemmän somaliaa kuin suomea jne..
Vuokrat katossa ja vene*akolaisten vuokrat maksaa varmaan joku aivan muu taho kuin he itse,, sillähän ne varmaan pilviin ovat nousseetkin.
Muuttaisin mieluusti maalle jos olisi auto ja ajokortti, tieto että saisi vakituisen työpaikan, lapselle hoitopaikan jne.
Kenellä täällä on varmaa tietoa edes huomisesta päivästä?
Itse itselleni vastaten, ei kenelläkään.
Jos ja jos ja jos, sitten joskus, kun saan ajokortin, kun saan auton, kun saan työtä, kun saan lapsille päiväkotipaikan, kunhan saan lotossa 6 ja varanumeron oikein, jos kuun asento on suosiollinen, vanhemmat haudassa, ystävät muuttavat mukana, viimeistä eläkkeellä, ainakin siinä vaiheessa kun hoitopaikkaa järjestellään.
Ikuisia kysymyksiä, esteitä, vastuksia, enkä ehkä sittenkään muuttaisi, kunhan suunnittelen, venyttelen ja vanuttelen asiaa maailmanloppuun saakka, kunnes huominen päivä muuttaa kaiken, kuolen bussin alle, lapseni hakataan raajarikoksi mamujengin toimesta, työpaikka menee, asunto tuhoutuu tulipalossa.
Tarttis varmaan teherä jottain :-)
Pakko kun ei ole muuta vaihtoehtoa.