Ensi kertaa lasta yrittämään 42 vuotiaana?
Niin, aiemmin mun suhteet ollu niin huonoja tai muuten vaan erikoisia, että lapsia en ole halunnut. Se on vain jäänyt kaiken muun vatjoon. Nyt ensimmäistä kertaa sellainen mies ja suhde, että jonkinlainen vauvakuume on tullut ensimmäistä kertaa eläissäni päälle. Miten on, annetaanko palaa vai pitäisikö koko homma unohtaa? On todella ristiriitainen olo asian suhteen, koska asia ei ole aiemmin mieltä vaivannut.
Kommentit (741)
Älä yritä lasta, hanki ikäistäsi seuraa!
Ei kannata miettiä ja katua, vaan ryhtyä hommiin. Lääkärin puoleen kannattanee kääntyä aika pian. Vanhempi äiti voi olla monella tapaa hyvä vanhempi - rauhallinen, kokenut, lapselleen omistautuva. Paljon tärkeämpää on miettiä, millainen vanhempi olisi lapselle,kuin miettiä vain ikää. Iän myötä myös terveyserot korostuu, toiset voi olla erinomaisessa kunnossa 40+ vuotiaana, toiset jo ihan raihnaisia. Oma kunto ja jaksaminen toki syytä ottaa huomioon. Toisaalta voihan vanhemman menettää, vaikka lapset olisi tehty nuorenakin. Ja joku terve nelikymppinen voi elää vaikka yli 90-vuotiaaksi.
Me ihmiset ollaan kropaltamme yksilöitä. Kokeilkaa ihmeessä, ap! Onnea matkaan! <3
PS Todellakin, kokeilkaa. Ettei jää vaivaamaan. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan anna olla. Yritä jos itse haluat.
Ehdit mutta pidä kiirettä.
Tiedän kaksi jotka sai lapsen ollessaan 45vuotta.
Yhden lapsen kanssa on kuitenkin helppoa. Saat levätä kun lapsi lepää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla alkoi vaihdevuodet tuossa iässä.
No ap:lla ei joten miten tää liittyy millän tavalla ap:n tilanteeseen?
Miksi tällaisiin keskusteluihin tulee aina kommentoijia, jotka kertovat, miten lapset pitää hankki parikymppisenä, 35v. äiti on jo vanha. Onko nämä näitä itse 8v. menkkaamaan alkaneita? Aikainen murrosikähän todennäköisemmin aikaistaa vaihdevuosia, joten sillä logiikalla ihan todennäköistä, että itse olisivatkin jo 40v. ihan mahoja, työkyvyttömyys- tai sairaseläkeläisiä 55v.
Mutta kaikki eivät olekaan niin kuin te.
Toihan julkaisi miehensä kanssa paro vuotta sitten BDSM-aapisen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällaisiin keskusteluihin tulee aina kommentoijia, jotka kertovat, miten lapset pitää hankki parikymppisenä, 35v. äiti on jo vanha. Onko nämä näitä itse 8v. menkkaamaan alkaneita? Aikainen murrosikähän todennäköisemmin aikaistaa vaihdevuosia, joten sillä logiikalla ihan todennäköistä, että itse olisivatkin jo 40v. ihan mahoja, työkyvyttömyys- tai sairaseläkeläisiä 55v.
Mutta kaikki eivät olekaan niin kuin te.
Minä olen kertonut olevani sitä mieltä (kun mielipiteitä on tässä kysytty), että ap:n sopisi keskittyä hänen ja uuuuuden miehen parisuhteeseen ja haaveilla jostain muustakin. Ettei tekisi lapsesta nyt yhtäkkiä 42-vuotiaana mitään suurinta haavetta ja pakkomiellettä kun sitä ei välttämättä enää tule. Ja kun heidän elämänsä voi olla todella hyvää kaksinkin.
Tämä on minusta realismia toisin kuin kommentit, joissa hehkutetaan, että äitiys on elämän tärkein ja ihmeellisin asia ja kuinka 100 tuttavaani sai esikoisensa 47-vuotiaana jne.
Itse ap:n iässä yrittäisin vielä luomusti (jos parisuhde ja talous on vakaa ja mies hyvä ja ap terve kuin pukki, sitähän emme ole saaneet tietää). En kuitenkaan hänen iässään enää ryhtyisi pakkomielteisesti yrittämään jokaisen hoidon kautta vaan jos lasta ei tulisi niin sitten ei tulisi ja sitten elämä jatkuisi lapsettomana niin kuin ennenkin.
Kuukautiseni alkoivat muuten 15-vuotiaana, lapset teimme 20-, 22-, 26- ja 28-vuotiaina. Teimme lapset nuorina sillä omalla äidilläni kesti 8 vuotta saada ensimmäinen vaikka aloitti yrittämisen parikymppisenä ja oli kaikin puolin nuorekas ja ovuloiva.
Näissä ketjuissa usein väitellään siitä mikä on paras ikä tulla äidiksi - teini vai mummo? Eiköhän se ole yksilökohtaista, yhdelle 17 v, toiselle 47 v, kolmannelle 17-47 v. Minusta ei kuitenkaan pitäisi lietsoa epärealistisia tulevaisuuden kuvia ja toiveita vaan pitää jalat maassa ja jos lasta ei tule, sekin vaihtoehto on kelpo vaihtoehto.
Tosiaan joillain vaihdevuodet alkavat aikaisin, jopa alle 40-vuotiaina. Jotkut ovat raihnaisia työkyvyttömiä "luusereita", jotka eivät edes ovuloi lälläslää... Osa taas on ihan vain sitä mieltä, että 42-vuotias lapseton voi elää jatkossakin hyvää elämää lapsettomana jos nyt ei satu enää lasta saamaan.
Muutaman viikon varoitusajalla sain vauvan lähempänä viittäkymppiä kuin neljääkymppiä.
Ihan naurattaa nämä kommentit äidin iästä silloin kun lapsi on sen ja sen ikäinen. Mitä sitten, vaikka olisi kuusikymppinen lapsen mennessä kouluun tai ysikymppinen lapsen yo-juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit yli 60v kun lapsi täyttää 18v.
Tää on maailman väsynein periustelu. Olen 44v ja raskaana ja olen minäkin yli 60 kun lapsi täysi-ikäinen, eli vielä monta vuotta työelämässä, aktiivinen ja hyväkuntoinen.
Mun äiti oli 20 kun sai minut. Todella paska äiti ja kertaakaan ei ole jaksanut lapsenlapsiaan hoitaa, ensimmäisen sai 50-vuotiaana eikä silloinkaan jaksanut.
Mun isoäiti taas on ihana, eli 96-vuotiaaksi ja hoiti lapsenlapsenlapsiaan ja oli rakastava ja lämmin.
Vaikka olisi 60 kun lapsi aikuistuu ehtii hyvinkin nähdä lapsenlapset ja hoitaakin niitä.
Mutta ikä ei ole mikään tae hyvästä isovanhemmuudesta.
Miten voit tuosta viimisestä olla varma, oletat myös että lapsesi hankkivat vuorostaan lapsensa nuorempana kun itse teit, miksi näin.
Eikö heilläkin paras ikä olisi se 40+?
Vierailija kirjoitti:
Onpa negatiivisia kommentteja.
Se, että itse ette jaksaisi vauvaa enää nelikymppisenä ei tarkoita, että kaikki olisivat yhtä raihnaisia ja vanhuuteen kangistuneita tuossa iässä. Virkeä nelikymppinen on myös todennäköisemmin virkeä kuusikymppinen, kun lapsi on parikymppinen. Ja edelleen virkeä seitsemänkymppinen jne.
Raskaaksi tulemisen mahdollisuudet ovat hyvin yksilöllisiä. Se että toisilla alkaa vaihdevuodet 39v. ei tarkoita, että kaikilla alkaisi. Toisilla on ihan hyvä hormonitoiminta vielä yli nelikymppisenä ja monilla ekat vaihdevuosioireet alkavat vasta reilu viisikymppisinä.Aloittajalle tsemppiä yritykseen.[/quote
Just joo, tämä virkeä ihmepakkaus elää saletisti ainakin sen sata vuotta ja risat.
Että silleen...
Te jotka saatte lapsen avuilla, toisen munasolulla, kertokaapas onko lapsessa yhtään äitiään, ulkonäkö, geenit?
Ehkäpä kannattais vaan jättää väliin koska oma biologia jo jarruttaa.
Ehdottomasti yritätte lasta, ettei jää harmittamaan. Nakkaa paskat muitten kommenteista, sun elämä, sä päätät. Tsemppia ja onnea yritykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla alkoi vaihdevuodet tuossa iässä.
No ap:lla ei joten miten tää liittyy millän tavalla ap:n tilanteeseen?
Ap:llakin voi alkaa vaikka ensi viikolla. Tai jopa huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka saatte lapsen avuilla, toisen munasolulla, kertokaapas onko lapsessa yhtään äitiään, ulkonäkö, geenit?
Ehkäpä kannattais vaan jättää väliin koska oma biologia jo jarruttaa.
Lapsin kun kyselee uteliaisuuttaan että ketä muistuttaa, mitä siihen tulee sanoa?
Entäpä jos ilmenee joku perinnöllinen sairaus?
Kerrotteko siis lapsellenne että olette kantanut mutta munasolu tuli muualta?
Vierailija kirjoitti:
Muutaman viikon varoitusajalla sain vauvan lähempänä viittäkymppiä kuin neljääkymppiä.
Ihan naurattaa nämä kommentit äidin iästä silloin kun lapsi on sen ja sen ikäinen. Mitä sitten, vaikka olisi kuusikymppinen lapsen mennessä kouluun tai ysikymppinen lapsen yo-juhlissa.
Miten mahdollista, etkö tiennyt tossa iässä olevasi raskaana?
Ei kuulosta mitenkään järkevältä koko juttu, yo juhlat ja äiti on 90 v?
hienojuttu kirjoitti:
Ehdottomasti yritätte lasta, ettei jää harmittamaan. Nakkaa paskat muitten kommenteista, sun elämä, sä päätät. Tsemppia ja onnea yritykseen.
Ehken se on kuitenkin just tämä sun kommenttisi josta ap;n kannattaa nakata paskat. Sä(kään) et katsos päätä yhtään mitään kenenkään puolesta.
Tätini sa esikoisensa 43 v ja toisen lapsen 46 vuotiaana. Ihan virkeänä vanhuksena hah hah.
Oikeasti hän on kunnoltaan ja ulkonäöltää ihan 3kymppisen näköinen.
Jos on onnistuttte, se on sitten vanhan äidin lapsi.
Tsemppiä.♥
No ap onkin 42, luomuraskauden todennäköisyys reippaasti alle 0,5