Lue keskustelun säännöt.
Eron myötä menetin miespuoliset ystävät
22.05.2019 |
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, kai haluan vain purkaa harmiani.
Vielä vuosi sitten minulla oli pitkä parisuhde jonka lisäksi laaja kaveripiiri. Läheisiä ystäviä löytyi kummastakin sukupuolesta, homoja sekä heteroja. Nyt erottuani olen pikkuhiljaa joutunut ottamaan etäisyyttä liki kaikkiin miespuolisiin heteroystäviin.
Kun olin parisuhteessa, ajattelin olevani onnekas miten minulla on myös miespuolisia läheisiä ystäviä. Heidän kanssaan kävin oluella, paransin maailmaa, puolin ja toisin oltiin apuna, vietettiin iltoja, olin makutuomarina ja ideointiapuna heidän omien puolisoidensa lahjojen hankinnassa. Autoin erästä jopa ideoimaan ja miettimään täydellisen kosinnan tyttöystävälleen. Olin iloinen heidän ystävyydestään ja siitä että sain olla kertomassa naisnäkökulmaa jos heillä oli riitaa parisuhteessaan. Ja iloitsin aidosti kun sain jotenkin autettua heitä ymmärtämään tyttöystäviään, olemaan aloitteellisia riitojen sopimisissa ja olemaan romanttisia puolisoja. (Moni mies pitää romantiikkaa niin lällynä, että miespuolisten kavereiden kanssa ilmeisesti ei haluta puhua yllätyksistä, lahjoista tai rakkaudenosoituksista)
Nyt eron jälkeen kun sinkkuunnuin, yksi kerrallaan näistä ystävämiehistä on kaikki tehneet "siirtoja", jotka on rikkoneet käsitykseni heistä täysin. Kolme on tehnyt suoria seksuaalisia aloitteita (näistä kahdella on puoliso!), kaksi on tehnyt romanttisia tunteiden tunnustamisia (molemmilla puoliso, toinen myös yritti kouria persettäni) ja sitten on pari jotka ovat ottaneet reilusti etäisyyttä ja vihjanneet siihen suuntaan että heidän tyttöystävänsä on niin mustis että eivät voi olla tekemisissä.
Ja ei, en edes ole mikään seksikäs hottispommi, rikas tai muutenkaan poikkeuksellinen. Ihan tavallinen nainen. Tähän saakka luulin, että miehen ja naisen välillä voi olla vilpitöntä ystävyyttä. Nyt tuntuu, että miespuoliset ystävät joita olen arvostanut ja kunnioittanut ovatkin kaikki vain kärkkyneet tilaisuutta uida pöksyihini. Eivätkö he vain kehdanneet kohdella minua kuin pantavaa lihaa kun olin vielä suhteessa? Eli arvostivatko he lähinnä miestäni (kaikki siis minun "ystäviäni", ei yhteisiä) eivätkä minua ihmisenä?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Naimissa et ollut "uhka" kenenkään suhteelle mutta sinkkuna sinut valitettavasti nähdään helposti niin. Tämän vuoksi erossa yleensä menetetäänkin joitakin ystäviä.
Ymmärrän tuon "uhkan" niiden suhteen jotka ovat ottaneet etäisyyttä koska kumppani on mustasukkainen ja näkee minut uhkana. Se tuntuu silti pahalta, koska olen voinut olla vuosia ystävä olematta uhkam mutta voin jotenkuten ymmärtää.
Näille sen sijaan ei kertakaikkiaan riitä ymmärrystä, jotka ovat olleet vuosia "ystäviä", mutta nyt yhtäkkiä ovat iskeneet kiinni ja tuntuvat olettavan saavansa minulta seksiä. Yhtäkkiä olen muuttunut ihmisestä pelkäksi reijäksi. Mitä helvettiä!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimissa et ollut "uhka" kenenkään suhteelle mutta sinkkuna sinut valitettavasti nähdään helposti niin. Tämän vuoksi erossa yleensä menetetäänkin joitakin ystäviä.
Ymmärrän tuon "uhkan" niiden suhteen jotka ovat ottaneet etäisyyttä koska kumppani on mustasukkainen ja näkee minut uhkana. Se tuntuu silti pahalta, koska olen voinut olla vuosia ystävä olematta uhkam mutta voin jotenkuten ymmärtää.
Näille sen sijaan ei kertakaikkiaan riitä ymmärrystä, jotka ovat olleet vuosia "ystäviä", mutta nyt yhtäkkiä ovat iskeneet kiinni ja tuntuvat olettavan saavansa minulta seksiä. Yhtäkkiä olen muuttunut ihmisestä pelkäksi reijäksi. Mitä helvettiä!?
Et pelkäksi reiäksi, vaan kaveri reiäksi. FWB nääs, kyllä minä ainakin tiedustelisin mahdollisuutta jos nainen on sopiva muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimissa et ollut "uhka" kenenkään suhteelle mutta sinkkuna sinut valitettavasti nähdään helposti niin. Tämän vuoksi erossa yleensä menetetäänkin joitakin ystäviä.
Ymmärrän tuon "uhkan" niiden suhteen jotka ovat ottaneet etäisyyttä koska kumppani on mustasukkainen ja näkee minut uhkana. Se tuntuu silti pahalta, koska olen voinut olla vuosia ystävä olematta uhkam mutta voin jotenkuten ymmärtää.
Näille sen sijaan ei kertakaikkiaan riitä ymmärrystä, jotka ovat olleet vuosia "ystäviä", mutta nyt yhtäkkiä ovat iskeneet kiinni ja tuntuvat olettavan saavansa minulta seksiä. Yhtäkkiä olen muuttunut ihmisestä pelkäksi reijäksi. Mitä helvettiä!?
Et pelkäksi reiäksi, vaan kaveri reiäksi. FWB nääs, kyllä minä ainakin tiedustelisin mahdollisuutta jos nainen on sopiva muuten.
Mitä ihmettä? Jos toinen ei ole vuosikausien tuntemisen ja ystävyyden aikana yhtään ainutta kertaa vihjannutkaan siihen suuntaan että olisi kiinnostunut seksistä kanssasi (päinvastoin, puhunut avoimesti suhteestaan ja kuunnellut sinun avointa puhettasi omastasi), tiedustelisit mahdollisuutta seksiin?
Eikö miehet oikeasti ymmärrä, että seksiin vaaditaan se tietty kipinä, haluttavuus ?! Ja että jos sitä on niin se on tullut taatusti ilmi jo aiemmin, jos sitä ei ole, ei se myöskään tyhjästä ilmesty vaikka kuinka huippu tyyppi olisi kyseessä. Voisitteko miehet oikeasti nähdä naiset ihmisinä eikä aina potentiaalisina seksikumppaneina? Tai edes kunnioittaa sitä, että nainen ei ole teistä seksuaalisesti kiinnostunut sen sijaan että kunnioittaisitte sitä että naisen jo "omistaa" (voi oksennus) toinen mies?
- tässä vaiheessa erittäin turhautunut AP
Ei varmaan lohduta, mutta mulle kävi aivan samoin, kun erosin 35-vuotiaana kymmenisen vuotta kestäneestä liitosta. En tiedä, mistä tällainen käytös johtuu.
Se nyt vaan on valitettava tosiasia, että miehen ja naisen välillä harvemmin on puhtaan platonista ystävyyttä. Naiset olisivat toki keskimääräisesti kykeneväisempiä pitämään suhteensa miehiin kaverillisina, mutta hyvin useassa tapauksessa miehillä on jonkinnäköisiä taka-ajatuksia naispuolisia tovereita kohtaan.
Itse tutustun kaverimielessä pelkästään naispuolisiin henkilöihin ja haalin verkostooni neitoa jos jonkinmoista. Miehiin tutustuessani suhtaudun heihin varovaisen asiallisesti.
N20