Lue keskustelun säännöt.
Ei-biologisen lapsenlapsen ylenkatsominen biologisten rinnalla
20.05.2019 |
Tuli mieleen tuosta pappapuoliketjusta. Minulla on ystävätär, jolla on kolme lasta. Vanhin on seuraus yhden sekavan yön suhteesta, eikä ystäväni luullakseni tiedä, kuka lapsen isä on (sanoo aina, ettei vaan halua kertoa).
Jo raskausaikana hän tapasi miehen, jonka kanssa meni naimisiin ja sai kaksi lasta lisää. Nyt aviomiehen äiti halusi avata keskimmäiselle ja nuorimmalle lapselle (eli ainoille biologiselle lapsenlapsillleen) pankkitilit, johon olisi laittanut pienen pesämunan ja jatkossa merkkipäivinä pienen summan rahaa.
Ystävättäreni kimpaantui siitä, että anoppinsa laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, hänen mielestään myös vanhin lapsi (joka ei siis ole mitään sukua muille kuin äidilleen ja sisaruspuolilleen) tarvitsee saada oman pankkitilin mummopuoleltaan. Ystävätär päätti, että jos myös vanhin ei saa, eivät saa muutkaan ja anoppi ei saa tavata ketään lapsista, koska on niin epätasa-arvoinen.
Anoppi oli varovasti ehdottanut, että jospa toinen mummo, joka siis on vanhimman lapsen biologinen mummo, avaisi hänelle tilin, mutta se ei kuulemma tule kuuloonkaan. Epätasa-arvoinen kohtelu ei ratkea sillä vaan kuulemma korostuu.
Ystävättäreni mielestä hän on täysin oikeassa ja toisin ajattelevat väärässä. Minä kyllä saatan kallistua anopin puolelle, etenkin, jos ajattelen itseni anopin asemaan ja tiedän tuon vanhimman lapsen hieman "haastavaksi" käytökseltään (vaikkei se saisi mihinkään vaikuttaakaan).
Mitä mieltä olette? Etenkin te, joilla on eri isien lapsia?
Kommentit (330)
Täysi ymmärrys mummolle. Tuossa tilanteessa ei sitten kai huvittaisi laitttaa tiliä kellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräällä tuntemallani naisella oli poika jonkun nimettömän yhden illan suhteen kanssa (joka katosi kuin pieru Saharaan eikä varmaan edes tiedä olevansa isä). Kaveri teki sen jälkeen (osaksi äitinsä mieliksi) kaikkensa saadakseen perheen, miesehdokkaaksi kelpasi jopa hänen isänsä ikäinen vanha ukko.
Tuosta jutusta ei tullut muuta kuin pari seksikertaa, mutta jonkun ajan kuluttua hän alkoi pyydellä kahville tuon vanhemman miehen (itseään nuorempaa) poikaa. Poika ei tiennyt isänsä olleen saman naisen kanssa. Nainen piti kynsin hampain kiinni tästä yrittäjästä, joka jatkoi isäänsä yritystä.
Eikä aikaakaan, kun kaikki nämä kolme (nainen, hänen poikaystävänsä ja poikaystävän isä, jota nainen siis myös oli pannut) asuivat samalla tilalla. Poika täysin tietämättömänä isänsä ja naisystävänsä aiemmista vaiheista.
Suhde jatkui kihloihin ja lopulta nainen yllätti pojan kosimalla, sormuskin oli ostettu valmiiksi. Vihkiminen suoritettiin ja tietenkin silloin noin kymmenvuotias naisen olemassaoleva poika adoptoitiin ja sukunimi vaihdettiin uuden isän sukunimeksi. Nainen ei halunnut lisää lapsia. Nyt tämä jo aikuinen poika on työtön hulttio, joka perii hyvin toimeentulevan firman aikanaan, vaikkei ole ikinä laittanut tikkua ristiin töitten tai minkään muunkaan eteen. Hän asuu tilalla, syö ja ryyppää.
Kannatti adoptoida.
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?
Luepa faktat ketjusta, ennenkuin käytät lausetta "kokonaan huomioimatta". Hän huomioi kaikkia lapsia täysin samalla tavalla, ainoa poikkeus oli tämä tili.
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?
Se olisi se lukutaito kullanarvoinen asia.
Häntähän on nimenomaan kohdeltu arjessa samalla tavalla. Ainoastaan juridisesti ei, mikä on täysin oikein.
Vierailija kirjoitti:
Eräällä tuntemallani naisella oli poika jonkun nimettömän yhden illan suhteen kanssa (joka katosi kuin pieru Saharaan eikä varmaan edes tiedä olevansa isä). Kaveri teki sen jälkeen (osaksi äitinsä mieliksi) kaikkensa saadakseen perheen, miesehdokkaaksi kelpasi jopa hänen isänsä ikäinen vanha ukko.
Tuosta jutusta ei tullut muuta kuin pari seksikertaa, mutta jonkun ajan kuluttua hän alkoi pyydellä kahville tuon vanhemman miehen (itseään nuorempaa) poikaa. Poika ei tiennyt isänsä olleen saman naisen kanssa. Nainen piti kynsin hampain kiinni tästä yrittäjästä, joka jatkoi isäänsä yritystä.
Eikä aikaakaan, kun kaikki nämä kolme (nainen, hänen poikaystävänsä ja poikaystävän isä, jota nainen siis myös oli pannut) asuivat samalla tilalla. Poika täysin tietämättömänä isänsä ja naisystävänsä aiemmista vaiheista.
Suhde jatkui kihloihin ja lopulta nainen yllätti pojan kosimalla, sormuskin oli ostettu valmiiksi. Vihkiminen suoritettiin ja tietenkin silloin noin kymmenvuotias naisen olemassaoleva poika adoptoitiin ja sukunimi vaihdettiin uuden isän sukunimeksi. Nainen ei halunnut lisää lapsia. Nyt tämä jo aikuinen poika on työtön hulttio, joka perii hyvin toimeentulevan firman aikanaan, vaikkei ole ikinä laittanut tikkua ristiin töitten tai minkään muunkaan eteen. Hän asuu tilalla, syö ja ryyppää.
Kannatti adoptoida.
Miten tuo liittyy tähän aiheeseen? Vai haluatko tuoda esiin oman käsityksesi siitä, että adoptointi ei koskaan kannattaisi? Olisihan tarinalla voinut olla ihan toisenlainenkin lopputulos. Poika voisi olla ihan fiksu ja koko adoptointi todella järkevä veto yrityksenkin jatkuvuuden kannalta. ei sitä ikinä tiedä, mitä lapsista tulevaisuudessa tulee. Skaala on laaja.
Eikä tuon naisen tarkoitushakuinen mollaaminenkaan tähän liity, halusit vain morkata naista, kuinka hän meni ensin vanhan miehen kanssa yhteen jne. Tuollaista on kuule tapahtunut ennenkin ja ihmiset tapaavat toisiaan joskus hyvinkin kummallisten kiemuroiden kautta.
Minä tiedän aikuisen miehen, joka asuu vanhempiensa kotitilalla, syö ja ryyppää ja vanhemmat on hänen biologisia vanhempiaan. Itse asiassa tiedän elämäni varrelta useitakin vastaavia tapauksia. Joten se siitä.
Ja tuokin tapauksesi yritys voidaan ihan hyvin myydä toiselle omistajalle, ei se välttämättä sille pojalle perinnöksi mene, jos tästä ei ole sitä jatkamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?
Se olisi se lukutaito kullanarvoinen asia.
Häntähän on nimenomaan kohdeltu arjessa samalla tavalla. Ainoastaan juridisesti ei, mikä on täysin oikein.
Ap:n tapauksessa kyllä, mutta minä kysyinkin teiltä muilta. Niiltä, jotka puhuvat vieraasta lapsesta (ja vielä rumemmin, en edes viitsi niitä alkaa toistaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?
Se olisi se lukutaito kullanarvoinen asia.
Häntähän on nimenomaan kohdeltu arjessa samalla tavalla. Ainoastaan juridisesti ei, mikä on täysin oikein.
Ap:n tapauksessa kyllä, mutta minä kysyinkin teiltä muilta. Niiltä, jotka puhuvat vieraasta lapsesta (ja vielä rumemmin, en edes viitsi niitä alkaa toistaa).
Minä puhun vieraasta lapsesta. Ja toimisin juuri tuolla tavoin. Arjessa asiallinen ja ystävällinen, mutta en kyllä todellakaan jättäisi perintöä tai keräisi tilille rahaa. Lapsi on vieras, ei oma lapsi tai lapsenlapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?
Se olisi se lukutaito kullanarvoinen asia.
Häntähän on nimenomaan kohdeltu arjessa samalla tavalla. Ainoastaan juridisesti ei, mikä on täysin oikein.
Lukutaitoa itsellesi vaan. "Perinnöt ja tilit sikseen, mutta miten voitte silti erotella lapsia noin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
Lapsi ei ole valinnut syntyperäänsä. Itse mummina en pystyisi epätasa-arvoiseen kohteluun.
Eipä sitä ole se mummokaan valinnut. Ainoastaan äiti, jonka tehtävä on nyt katsoa, että lapsella menee hyvin. Ei se mummon tehtävä ole, hän voi hyvin avata tilejä nille omille lapsenlapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
Lapsi ei ole valinnut syntyperäänsä. Itse mummina en pystyisi epätasa-arvoiseen kohteluun.
Eipä sitä ole se mummokaan valinnut. Ainoastaan äiti, jonka tehtävä on nyt katsoa, että lapsella menee hyvin. Ei se mummon tehtävä ole, hän voi hyvin avata tilejä nille omille lapsenlapsilleen.
Ai muille aikuisille ei kuulu se, että tällä lapsella menee hyvin? Enkä nyt puhu tileistä, vaan yleensä kaikesta normaalista elämästä ja kanssakäymisestä. Ihminen, joka erottelee meihin ja muihin ihan viattomia lapsia, ei varmasti osaa peittää ajatuksiaan tältä "vieraalta lapselta". Ja se lapsi ei ole ansainnut tulla kohdelluksi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
Lapsi ei ole valinnut syntyperäänsä. Itse mummina en pystyisi epätasa-arvoiseen kohteluun.
Eipä sitä ole se mummokaan valinnut. Ainoastaan äiti, jonka tehtävä on nyt katsoa, että lapsella menee hyvin. Ei se mummon tehtävä ole, hän voi hyvin avata tilejä nille omille lapsenlapsilleen.
Ai muille aikuisille ei kuulu se, että tällä lapsella menee hyvin? Enkä nyt puhu tileistä, vaan yleensä kaikesta normaalista elämästä ja kanssakäymisestä. Ihminen, joka erottelee meihin ja muihin ihan viattomia lapsia, ei varmasti osaa peittää ajatuksiaan tältä "vieraalta lapselta". Ja se lapsi ei ole ansainnut tulla kohdelluksi niin.
Toki toki, jos puhutaan normaalista elämästä ja kanssakäymisestä. Minä ajattelin enemmän niitä tilejä ja rahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Ap kirjoitti että lasta on kohdeltu täysin tasavertaisesti.
Mutta sinä mittaat kaiken rahassa.
Ymmärsit väärin (ehkä tahallasi, miksi ihmeessä?), minä nimenomaan en välitä taloudellisesta puolesta. Minusta kaikkein tärkeintä ovat lämpimät välit.
Mielestäni kuitenkin se, että näitä lapsenlapsia kohdellaan taloudellisesti eri tavalla, kertoo siitä, ettei mummo oikeasti pidä tätä esikoista lapsenlapsenaan. Mitä hän ei toki biologisesti olekaan, mutta käytännössä on. Ei tunteita voi pakottaa, mutta silloin on myös turha puhua, että lapset ovat hänelle yhtä rakkaita, koska eihän hän kohtelisi heitä minkään asian suhteen eriarvoisesti, mikäli aidosti olisivat hänen sydämessään samalla viivalla.
Minusta alkaa tuntua, että Ap on oikeasti tämän tarinan mummo, joka on halunnut saada ymmärrystä mielipiteelleeen.
Suurin mahdollinen virhe on jo tapahtunut miehellä, kun mennyt yksiin naisen kanssa jolla lapsia.
Ja vielä suurempi virhe jos ne lapset asuu vielä äitinsä kanssa.
Ei se naisen äiti varmaan maksa miehen moottoripyörän vakuutuksia yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eihän mikään ole tietenkään pakollista. Mutta ymmärrän kyllä äitiä jos haluaa pitää etäisyyttä sellaiseen isovanhempaan joka pitää pieniä lapsia eriarvoisina vain koska heillä on eri isä. Ei sen äidinkään tarvitse kaikkea hyväksyä ja tilin pystyttämiseen tarvitaan äidinkin lupa.
Ainoastaan demarit viljelevät tätä eriarvoinen-sanaa. Eihän tässä ole kyse siitä, että lapset eivät olisi saman arvoisia! Ihan silkasta rahasta tässä on kyse ja sillä ei ole mitään tekemistä eriarvoisuuden kanssa. Ei se, että isoäiti antaa rahalahjoja omille lapsenlapsilleen, mutta jättää antamatta niille lapsille jotka eivät ole hänelle sukua, tarkoita että tämä ei-sukulaislapsi olisi jotenkin eriarvoisessa asemassa. Lapsi nyt ei vain satu olemaan sukua, jolloin rahalahjat eivät häntä koske. Synttäri- ja joululahjat hän varmaankin saa siinä missä sisaruksensakin.
Nämä toisten rahojen perään mankujat eivät tunnu ymmärtävän, että kyse voi olla suuristakin summista, jos lähdetään vaatimaan omille lapsille vieraan suvun rahaa. Ja kun niin vedotaan siihen, etteivät lapset ole valinneet vanhempiaan, niin miksi varakkaampaan sukuun syntyneiden lasten pitäisi kärsiä siitä, että hänen vanhempansa on hairahtanut johonkin naikkoseen jolla on jo lapsi ennestään?
Jos omalle kohdalle sattuisi tuollaista, että lapsi haksahtaisi johonkin uusperhekuvioon, niin tasan pitäisin huolen siitä, että perintö menee vain oman lapsen jälkeläisille. Jotain pikkusummia voisin antaa bonuslapsillekin, mutta en nyt sentään satoja tuhansia. Huolehtikoot bonuslasten vanhemmat ja isovanhemmat siitä, että bonuslapset saavat kunnollisen pesämunan ja perinnön.
No minun tyttäreni perheessä näin on käynytkin. "Bonuslapsi" (ällöttävä sana) saa ja on saanutkin kaikkea enemmän kuin muut. Eriarvoisuus näkyy jo nyt.
Minkä tälle voi? Tämän "bonuksen" isä ja isovanhemmat ovat varakkaita ja lapsi on sen puolen isovanhempien ainoa lapsenlapsi, aina ollut erikoisasemassa ja erityisen rakas.
Minä olen heidän kaikkien isoäiti. Minun ei kuitenkaan kuulu jättää tätä "bonusta" vähemmälle ja antaa muille enemmän, koska hehän ovat kaikki minun biologisia lapsenlapsiani ja minulle tasa-arvoisia.
Eikä voi vaatia, että nämä "bonuksen" toiset isovanhemmat huomioisivat näitä poikansa ex-vaimon, eli tyttäreni, toisesta avioliitosta syntyneitä lapsia yhtään mitenkään. Sivumennen voin sanoa, että heidän ovensa on aina ollut auki myös tämän ainoan lapsenlapsensa sisaruksillekin, he ovat ystävällisiä ja hyviä ihmisiä, mutta ei heidän rahallisesti todellakaan kuulu näiden elämään puuttua. Sen ymmärtää jokainen.
Ja sitten taas näiden toisten lasten omat "toiset" isovanhemmat ovat kuolleet jo ajat sitten. Tiedän jo nyt, että aikanaan tämä "bonuslapsi" tulee perimään melko paljon, niin rahaa kuin muutakin. Hänen isällään ei ole muita lapsia eikä tule. Eli joskus näinkin päin.
Tässä aloituksessa meni väärin se, että ap kirjoitti tuon lapsen olevan jonkun kännisekoilun tulos. Olisi ollut parempi, että olisi jättänyt sen kokonaan mainitsematta ja kertonut vain, että oli olemassa lapsi ennestään. Silloin olisi jäänyt pois tuo, että täällä takerrutaan täysin asiaankuulumattomaan seikkaan. Lapsi on lapsi, on se tullut maailmaan miten tahansa. Jos ap halusi tuoda esiin nimenomaan sen, että tällä lapsella ei ole isää eikä isovanhempia, jotka puolestaan voisivat huolehtia lapsesta, niin olisi sen voinut jotenkin muutenkin muotoilla. Vaikka että lapsen isä ja isovanhemmat kuolleet eikä perintöä jäänyt. Silloin olisi jäänyt tämä lapsen äidin haukkuminen toissijaiseksi. Nythän siitä on tullut melkein pääaihe.
Totta puhuen en usko koko sepustuksen todenperäisyyteen, mutta onpahan kirvoittanut keskustelua tämmöisestäkin aiheesta.
Ennemmin uskoisin, että ap:n omaan elämään tämä jotenkin liittyy, eikä ystävän, niin kuin täällä usein annetaan ymmärtää kun tuodaan näitä juttuja esille. Jos edes liittyy siihenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Ap kirjoitti että lasta on kohdeltu täysin tasavertaisesti.
Mutta sinä mittaat kaiken rahassa.
Ymmärsit väärin (ehkä tahallasi, miksi ihmeessä?), minä nimenomaan en välitä taloudellisesta puolesta. Minusta kaikkein tärkeintä ovat lämpimät välit.
Mielestäni kuitenkin se, että näitä lapsenlapsia kohdellaan taloudellisesti eri tavalla, kertoo siitä, ettei mummo oikeasti pidä tätä esikoista lapsenlapsenaan. Mitä hän ei toki biologisesti olekaan, mutta käytännössä on. Ei tunteita voi pakottaa, mutta silloin on myös turha puhua, että lapset ovat hänelle yhtä rakkaita, koska eihän hän kohtelisi heitä minkään asian suhteen eriarvoisesti, mikäli aidosti olisivat hänen sydämessään samalla viivalla.
Minusta alkaa tuntua, että Ap on oikeasti tämän tarinan mummo, joka on halunnut saada ymmärrystä mielipiteelleeen.
Heillähän on hyvät välit ja mummo käyttäytyy lasta kohtaan kuin mummo. Silti se raja menee juuri tuossa, että ei kartuta vieraalle lapselle sentään pesämunaa.
Mutta sinua kiinnostaa vain raha.
Vierailija kirjoitti:
Täysi ymmärrys mummolle. Tuossa tilanteessa ei sitten kai huvittaisi laitttaa tiliä kellekään.
No näimpä, täysin typerä idea koko tilit.
Jos jollekin haluaa avata tilin niin avatkoon omalle lapselleen tai laittakoon jo olemassa olevalle tilille, sittenhän raha menee sukuun ja siitä eteenpäin perheen isä voi sitten päättää mitä rahoilla tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Ap kirjoitti että lasta on kohdeltu täysin tasavertaisesti.
Mutta sinä mittaat kaiken rahassa.
Ymmärsit väärin (ehkä tahallasi, miksi ihmeessä?), minä nimenomaan en välitä taloudellisesta puolesta. Minusta kaikkein tärkeintä ovat lämpimät välit.
Mielestäni kuitenkin se, että näitä lapsenlapsia kohdellaan taloudellisesti eri tavalla, kertoo siitä, ettei mummo oikeasti pidä tätä esikoista lapsenlapsenaan. Mitä hän ei toki biologisesti olekaan, mutta käytännössä on. Ei tunteita voi pakottaa, mutta silloin on myös turha puhua, että lapset ovat hänelle yhtä rakkaita, koska eihän hän kohtelisi heitä minkään asian suhteen eriarvoisesti, mikäli aidosti olisivat hänen sydämessään samalla viivalla.
Minusta alkaa tuntua, että Ap on oikeasti tämän tarinan mummo, joka on halunnut saada ymmärrystä mielipiteelleeen.
Heillähän on hyvät välit ja mummo käyttäytyy lasta kohtaan kuin mummo. Silti se raja menee juuri tuossa, että ei kartuta vieraalle lapselle sentään pesämunaa.
Mutta sinua kiinnostaa vain raha.
Jos ei mentäisi henkikökohtaisuuksiin. Ensinnäkään en ole missään roolissa tässä tapauksessa, ja toisekseen osoittaa puutteellisia keskustelutaitoja alkaa jankata jotain omaa tuulesta temmattua mielipidettä toisen, täysin vieraan, ihmisen vaikuttimista. Minä EN välitä rahasta vaan ihmissuhteista.
Jokainen saa käyttää rahansa aivan kuten parhaaksi katsoo. Myös tämän tapauksen mummo. Mutta jos käytetään ilmaisua "vieras lapsi", mutta puhutaan kuitenkin, että ollaan mummona kaikille kyseisen perheen lapsille, niin se on minun mielestäni ristiriitaista.
Lienee kaikuu täysin tyhjille korville, koska olet päättänyt olla sitä mieltä, että minua kiinnostaa vain raha. Mutta kerron silti: omat vanhempani ovat omasta halustaan alkaneet kerryttää lapsillemme varallisuutta. Mieheni vanhemmilta lapsemme taas eivät ole saaneet taloudellisessa mielessä mitään. Molemman puolen isovanhemmat ovat ihania läsnäolevia isovanhempia, joihin kaikkiin lapsillamme on erittäin hyvät ja lämpimät välit. Tämä raha-asia ei vaikuta siihen suuntaan eikä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Ap kirjoitti että lasta on kohdeltu täysin tasavertaisesti.
Mutta sinä mittaat kaiken rahassa.
Ymmärsit väärin (ehkä tahallasi, miksi ihmeessä?), minä nimenomaan en välitä taloudellisesta puolesta. Minusta kaikkein tärkeintä ovat lämpimät välit.
Mielestäni kuitenkin se, että näitä lapsenlapsia kohdellaan taloudellisesti eri tavalla, kertoo siitä, ettei mummo oikeasti pidä tätä esikoista lapsenlapsenaan. Mitä hän ei toki biologisesti olekaan, mutta käytännössä on. Ei tunteita voi pakottaa, mutta silloin on myös turha puhua, että lapset ovat hänelle yhtä rakkaita, koska eihän hän kohtelisi heitä minkään asian suhteen eriarvoisesti, mikäli aidosti olisivat hänen sydämessään samalla viivalla.
Minusta alkaa tuntua, että Ap on oikeasti tämän tarinan mummo, joka on halunnut saada ymmärrystä mielipiteelleeen.
Heillähän on hyvät välit ja mummo käyttäytyy lasta kohtaan kuin mummo. Silti se raja menee juuri tuossa, että ei kartuta vieraalle lapselle sentään pesämunaa.
Mutta sinua kiinnostaa vain raha.
Jos ei mentäisi henkikökohtaisuuksiin. Ensinnäkään en ole missään roolissa tässä tapauksessa, ja toisekseen osoittaa puutteellisia keskustelutaitoja alkaa jankata jotain omaa tuulesta temmattua mielipidettä toisen, täysin vieraan, ihmisen vaikuttimista. Minä EN välitä rahasta vaan ihmissuhteista.
Jokainen saa käyttää rahansa aivan kuten parhaaksi katsoo. Myös tämän tapauksen mummo. Mutta jos käytetään ilmaisua "vieras lapsi", mutta puhutaan kuitenkin, että ollaan mummona kaikille kyseisen perheen lapsille, niin se on minun mielestäni ristiriitaista.
Lienee kaikuu täysin tyhjille korville, koska olet päättänyt olla sitä mieltä, että minua kiinnostaa vain raha. Mutta kerron silti: omat vanhempani ovat omasta halustaan alkaneet kerryttää lapsillemme varallisuutta. Mieheni vanhemmilta lapsemme taas eivät ole saaneet taloudellisessa mielessä mitään. Molemman puolen isovanhemmat ovat ihania läsnäolevia isovanhempia, joihin kaikkiin lapsillamme on erittäin hyvät ja lämpimät välit. Tämä raha-asia ei vaikuta siihen suuntaan eikä toiseen.
Sinä nimenomaan tarraat rahaan. Raha, raha, raha. Jos ei anna samaa summaa rahaa, ei ole ihmissuhdetta ja on paska ihminen. Raha, raha, raha. Siitä sinä jauhat.
Onko teidän mielestä se vanhin lapsi todella vieras lapsi, vaikka on syntymästään lähtien ollut tekemisessä tuon miehen kanssa, kenen kanssa äidillä on kaksi lasta lisää?
Siis miten te voitte erotella lapsia noin? Perinnöt ja tilit sikseen, lain mukaan ne loppujen lopuksi menee. Mutta ajatteletteko te todella, että on oikein pitää yhtä lasta vieraana? Saako teidän mielestä tuo anoppi olla kokonaan huomioimatta tätä vanhinta lasta?