Lue keskustelun säännöt.
Ei-biologisen lapsenlapsen ylenkatsominen biologisten rinnalla
20.05.2019 |
Tuli mieleen tuosta pappapuoliketjusta. Minulla on ystävätär, jolla on kolme lasta. Vanhin on seuraus yhden sekavan yön suhteesta, eikä ystäväni luullakseni tiedä, kuka lapsen isä on (sanoo aina, ettei vaan halua kertoa).
Jo raskausaikana hän tapasi miehen, jonka kanssa meni naimisiin ja sai kaksi lasta lisää. Nyt aviomiehen äiti halusi avata keskimmäiselle ja nuorimmalle lapselle (eli ainoille biologiselle lapsenlapsillleen) pankkitilit, johon olisi laittanut pienen pesämunan ja jatkossa merkkipäivinä pienen summan rahaa.
Ystävättäreni kimpaantui siitä, että anoppinsa laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, hänen mielestään myös vanhin lapsi (joka ei siis ole mitään sukua muille kuin äidilleen ja sisaruspuolilleen) tarvitsee saada oman pankkitilin mummopuoleltaan. Ystävätär päätti, että jos myös vanhin ei saa, eivät saa muutkaan ja anoppi ei saa tavata ketään lapsista, koska on niin epätasa-arvoinen.
Anoppi oli varovasti ehdottanut, että jospa toinen mummo, joka siis on vanhimman lapsen biologinen mummo, avaisi hänelle tilin, mutta se ei kuulemma tule kuuloonkaan. Epätasa-arvoinen kohtelu ei ratkea sillä vaan kuulemma korostuu.
Ystävättäreni mielestä hän on täysin oikeassa ja toisin ajattelevat väärässä. Minä kyllä saatan kallistua anopin puolelle, etenkin, jos ajattelen itseni anopin asemaan ja tiedän tuon vanhimman lapsen hieman "haastavaksi" käytökseltään (vaikkei se saisi mihinkään vaikuttaakaan).
Mitä mieltä olette? Etenkin te, joilla on eri isien lapsia?
Kommentit (330)
Toimisin tismalleen kuin tuo mummo. Arkielämässä tasapuolinen ja ystävällinen, mutta perintö vain oikeille jälkeläisille. Bio- tai ado-.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
En yhtään ihmettele, että tuo vanhin lapsi on "haastava".
Kuinkahan paljon hän on joutunut kokemaan ulkopuolisuutta tuossa kuviossa. Se nyt on vain niin, että aikuiset eivät voi asettaa samassa perheessä asuvia lapsia eriarvoiseen asemaan. Tuossa käännetään se vanhin lapsi myös puolisisaruksiaan vastaan, sillä katkeruutta tuo lapsessa herättää.
Tämä. Ymmärrän kyllä molempien osapuolten näkemyksen, mutta tällaiset asiat pitää sopia ja järjestellä aikuisten kesken niin, että lapsia ei aseteta eriarvoiseen asemaan perheessä.
Jos saman perheen lapsille avataan tilit ja sinne laitetaan rahaa, kaikille pitää avata ja laittaa sama summa, riippumatta siitä kuka jonkun biologinen isä on, vai sattuuko olemaan adoptoitu. Siinä vaiheessa kun ollaan perhe, ollaan perhe taustaan katsomatta. Etenkin jos anopin poika on käytännössä tämän lapsen isä.
Jos olisi halunnut olla, olisi myös adoptoinut tämän lapsen. Lapsi olisi saanut perimisoikeuden kuten sisaruksensakin ja samoin elatusmaksut, jos ero tulee. Tässä tapauksessahan lapsi ei ole biologinen lapsi eikä edes adoptiolapsi. Jos pariskunta on nyt jo eroamassakin, olisi mielenkiintoista tietää, tapaako mies tätä lasta siinä missä omiakin lapsiaan, ostaako tälle lapselle edelleenkin yhtä paljon kuin omilleen (esim harrastukset, joululahjat, tai ottaako mukaansa mummolaan silloin, kun vie sinne omat lapsensa.
Niin, tai haluaako se mummo ylipäätään nähdä tätä lasta, joka ei ole hänelle mitään sukua, vai haluaako keskittyä omiin lapsenlapsiinsa...
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Me ilmeisesti näemme sitten eri tavalla sen, mitä vieras lapsi tarkoittaa. Ja ei kai tässä kukaan ole pakottamassa rahaa antamaan, ainakaan toivottavasti. Mutta ap:han kysyi aloituksessaan mielipiteitä ja minä sitten kerroin oman mielipiteeni.
Ja kuten aiemmin sanoin, en tiedä, miksi kaikki sosiaaliset isät eivät adoptoi lastaan. Joku ei-juridinen sosiaalinen isä osaisi varmasti vastata tähän paremmin. Mutta tosiaan kiinnostaisi nyt tietää, että onko tässä sittenkään kyseessä isä-lapsi -suhde vai eikö ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Me ilmeisesti näemme sitten eri tavalla sen, mitä vieras lapsi tarkoittaa. Ja ei kai tässä kukaan ole pakottamassa rahaa antamaan, ainakaan toivottavasti. Mutta ap:han kysyi aloituksessaan mielipiteitä ja minä sitten kerroin oman mielipiteeni.
Ja kuten aiemmin sanoin, en tiedä, miksi kaikki sosiaaliset isät eivät adoptoi lastaan. Joku ei-juridinen sosiaalinen isä osaisi varmasti vastata tähän paremmin. Mutta tosiaan kiinnostaisi nyt tietää, että onko tässä sittenkään kyseessä isä-lapsi -suhde vai eikö ole.
Lapsen äiti nimenomaan kiristää rahaa. Muutenhan ko anoppi on ollut hyvä ja asiallinen mummo muutenkin.
Ja se on sitten voivoi jos ei adoptoi. Silloin se lapsi sitten on vieras. Ei voi olla isä/lapsi-suhdetta, jos lapsi ei ole oma.
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Me ilmeisesti näemme sitten eri tavalla sen, mitä vieras lapsi tarkoittaa. Ja ei kai tässä kukaan ole pakottamassa rahaa antamaan, ainakaan toivottavasti. Mutta ap:han kysyi aloituksessaan mielipiteitä ja minä sitten kerroin oman mielipiteeni.
Ja kuten aiemmin sanoin, en tiedä, miksi kaikki sosiaaliset isät eivät adoptoi lastaan. Joku ei-juridinen sosiaalinen isä osaisi varmasti vastata tähän paremmin. Mutta tosiaan kiinnostaisi nyt tietää, että onko tässä sittenkään kyseessä isä-lapsi -suhde vai eikö ole.
Lapsen äiti nimenomaan kiristää rahaa. Muutenhan ko anoppi on ollut hyvä ja asiallinen mummo muutenkin.
Ja se on sitten voivoi jos ei adoptoi. Silloin se lapsi sitten on vieras. Ei voi olla isä/lapsi-suhdetta, jos lapsi ei ole oma.
Kiristämiseen en ota nyt kantaa.
Olemme mitä ilmeisemmin sitten myös eri mieltä siitä, mitä isä/lapsi -suhde tarkoittaa. Minusta se ei automaattisesti edellytä biologista tai juridista vanhemmuuttakaan. Oman vanhemmuusnäkemykseni mukaan vanhemmuus määrittyy ensisijaisesti arjen toimintana: lapsen hoitona, kasvatuksena, tukena olona yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Me ilmeisesti näemme sitten eri tavalla sen, mitä vieras lapsi tarkoittaa. Ja ei kai tässä kukaan ole pakottamassa rahaa antamaan, ainakaan toivottavasti. Mutta ap:han kysyi aloituksessaan mielipiteitä ja minä sitten kerroin oman mielipiteeni.
Ja kuten aiemmin sanoin, en tiedä, miksi kaikki sosiaaliset isät eivät adoptoi lastaan. Joku ei-juridinen sosiaalinen isä osaisi varmasti vastata tähän paremmin. Mutta tosiaan kiinnostaisi nyt tietää, että onko tässä sittenkään kyseessä isä-lapsi -suhde vai eikö ole.
Useimmiten "sosiaalinen isä" ei adoptoi, koska lapsella on tiedossa oleva biologinen isä, vaikka olisi huonokin isä. Mutta tässä tapauksessa biologinen isä ei ole edes tiedossa, joten ei ole kyllä mitään tekosyytä olla adoptoimatta, jos mies oikeasti pitää lasta omana lapsenaan. Virallinen lähisukulaisuussuhde on paljon muuta kuin pelkkä hyödytön paperi.
Väkisinkin tulee mieleen, mahtaako mies kuitenkaan suhtautua lapseen ihan kuin omiinsa.
Kyllä sellaisia miehiä toki on. Tiedän yhdenkin tapauksen, jossa mies rakasti vaimonsa syrjähypystä syntynyttä lasta kuin omaansa niin paljon, että loukkaantui, jos jotkut eivät uskoneet hänen olevan lapsen biologinen isä (lapsi oli kovin erinäköinen kuin isänsä). Mutta aika harvassa taitavat olla tuollaiset miehet.
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Ketään ei kyllä voi pakottaa avaamaan tiliä toiselle, mutta pakko myöntää, että itse en oikein ymmärrä tuota anoppia. Minusta isovanhemmuudessa on kyse paljon muusta(kin) kuin biologiasta, itse en pahemmin edes anna arvoa biologisille suhteille kuin sukulaisuutta määritellään. Muutenkin päättelin tekstin perusteella, että anoppi on todennäköisesti ollut jollain tavoin läsnä vanhimman lapsen elämässä jo lapsen varhaisimmista vuosista lähtien, jos tämä lasten äiti ja nuorimmaisten biolginen isä kerran tapasivat äidin odottaessa vanhinta lasta. Tulee vaan mieleen, että miten anoppi on sitten muuten kohdellut tätä vanhinta lasta?
Ylipäätään minua vähän ihmetyttää, miten joillekin biologiset suhteet on niin ehdoton välttämättömyys näissä sukulaisuusasioissa. Tiedän yhden tapauksen, jossa on vanha ukko, olkoon hän vaikka Matti. Matilla oli biologinen veli Veikka, joka on kuollut aikoja sitten. Veikalla on biologinen lapsi Kalle ja tytärpuoli Maija. Sekä Maija että Kalle ovat viettäneet lapsuutensa Veikan kanssa syntymästään lähtien, ainoa ero on siis siinä että toinen on Veikan biologinen lapsi ja toinen ei. Matti pitää enemmän veljensä tytärpuolesta Maijasta, veljen biologiseen lapsen (Kallen) kanssa Matilla taas on enemmän ristiriitoja. Vanhana miehenä Matti miettii jo testamentin tekoa, mutta on harmissaan, että hänen pitää testamentata omaisuutensa Kallelle, koska Maija ei ole Matille sukua.
Niin että mitä? Miksi ihmeessä se biologia on aina se ensisijainen juttu? Ei vain meinaa mahtua omaan ymmärrykseeni.
Hyvin ja tasavertaisesti. Lukisit ennen kuin vastaat.
Eihän kyse ole biologiasta. Ko lapsi vain ei ole lapsenlapsi.
Myönnän, että en jaksanut lukea kaikkia 19 sivun kommentteja, joten todennäköisesti en tiedä ihan kaikkea.
Millä perusteella kyseessä on tai ei ole lapsenlapsi? Pitääkö nuorimmaisten biologinen isä myös vanhinta lasta lapsenaan ja lapsi tätä isänään? Jos näin on, niin kyllä mielestäni anoppi on silloin lapsen mummo ja tämä lapsi siis myös hänen lapsenlapsensa. Eri asia sitten, jos lapsi ja mies eivät oikeasti ole lapsi ja isä, sitten ehkä ymmärtäisin vähän paremmin anopin näkökulmaa. Mutta muistaakseni täällä jossain mainittiin, että kyseessä on nimenomaan isä ja lapsi, vaikka biologista sidettä ei olekaan? Vai ymmärsinkö väärin?
Se on ihan sama anopin kannalta mitä poikansa on. Kyllä hänellä on ihan itsellä oikeus pöättää, millaisen suhteen jos minkäänlaista muodostaa voeraaseen lapseen.
Jos isällä ja lapsella olisi side, niin miksei se isä sitten ole adoptoinut?
Minusta kyseessä ei ole vieras lapsi, jos perhe on käytännössä alusta alkaen asunut ja elänyt perheenä. Ja kaikki sosiaaliset vanhemmat eivät adoptio tosiasiallisia lapsiaan. En tiedä miksi. Mutta onko tässä nyt kyseessä sosiaalinen isä ja tämän (ei-biologinen) lapsi vai ei? Jotenkin sain aiemmin sen käsityksen että on, mutta nyt en sitten olekaan enään niin varma. Onko ap paikalla, tämä kiinnostaisi minua?
On se edelleen anopille vieras lapsi, eikä häntä voi pakottaa antamaan rahaa.
Jos kerran on sosiaalinen isä joka haluaa olla tasapuolinen, miksi ei adoptoi.
Me ilmeisesti näemme sitten eri tavalla sen, mitä vieras lapsi tarkoittaa. Ja ei kai tässä kukaan ole pakottamassa rahaa antamaan, ainakaan toivottavasti. Mutta ap:han kysyi aloituksessaan mielipiteitä ja minä sitten kerroin oman mielipiteeni.
Ja kuten aiemmin sanoin, en tiedä, miksi kaikki sosiaaliset isät eivät adoptoi lastaan. Joku ei-juridinen sosiaalinen isä osaisi varmasti vastata tähän paremmin. Mutta tosiaan kiinnostaisi nyt tietää, että onko tässä sittenkään kyseessä isä-lapsi -suhde vai eikö ole.
Lapsen äiti nimenomaan kiristää rahaa. Muutenhan ko anoppi on ollut hyvä ja asiallinen mummo muutenkin.
Ja se on sitten voivoi jos ei adoptoi. Silloin se lapsi sitten on vieras. Ei voi olla isä/lapsi-suhdetta, jos lapsi ei ole oma.
Kiristämiseen en ota nyt kantaa.
Olemme mitä ilmeisemmin sitten myös eri mieltä siitä, mitä isä/lapsi -suhde tarkoittaa. Minusta se ei automaattisesti edellytä biologista tai juridista vanhemmuuttakaan. Oman vanhemmuusnäkemykseni mukaan vanhemmuus määrittyy ensisijaisesti arjen toimintana: lapsen hoitona, kasvatuksena, tukena olona yms.
Ei siihen sinun kantaasi tarvita. Selviää selkeästi kirjoituksesta.
Jos haluaa olla isä, tekee biolapsen tai adoptoi lapsen. Jos haluaa olla väliaikainen kaveri, ei tee edellämainittuja.
Ja sillä mitä mies tekee ei ole väliä edes, koska niin kauan kuin tuo lapsi ei ole anopin juridinen lapsenlapsi, hän ei ole lapsenlapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies ei lasta adoptoi niin viimeistään perinnönjaossa lapsia kohdellaan eriarvoisesti.
Jos minä olisin mies ja alkaisin seurustella naisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei kyllä tulisi mieleenkään adoptoida niitä entisiä lapsia! Erot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että kun ero tulee, voi olla, ettet näe noita adoptoimiasi lapsia enää ikinä, mutta he perivät sinut. Ja se kaikki on pois biologisilta lapsiltasi, jotka ovat siinä lähellä, kenties asuvat luonasi aikuisuuteen asti.
En käsitä, miksi kaikki täällä ihmettelevät, miksi mies ei adoptoi vieraan lapsia. Taitaa olla niin, ettei mieheltä edes kysytä, kun äiti haluaa ja vaatii kaikille entisille lapsilleen uuden suvun etuineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos minä olisin mies ja alkaisin seurustella naisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei kyllä tulisi mieleenkään adoptoida niitä entisiä lapsia! Erot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että kun ero tulee, voi olla, ettet näe noita adoptoimiasi lapsia enää ikinä, mutta he perivät sinut. Ja se kaikki on pois biologisilta lapsiltasi, jotka ovat siinä lähellä, kenties asuvat luonasi aikuisuuteen asti.
En käsitä, miksi kaikki täällä ihmettelevät, miksi mies ei adoptoi vieraan lapsia. Taitaa olla niin, ettei mieheltä edes kysytä, kun äiti haluaa ja vaatii kaikille entisille lapsilleen uuden suvun etuineen.
Uteliaisuudesta kysyn: millä perusteilla ajattelet, että et eronneena miehenä näkisi välttämättä nimenomaan juuri adoptoituja lapsia, mutta biologisia näkisit? Lapsellehan on tapaamisoikeus juridisiin vanhempiinsa, olivatpa nämä sitten biologisia tai adoptiavanhempia.
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä olisin mies ja alkaisin seurustella naisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei kyllä tulisi mieleenkään adoptoida niitä entisiä lapsia! Erot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että kun ero tulee, voi olla, ettet näe noita adoptoimiasi lapsia enää ikinä, mutta he perivät sinut. Ja se kaikki on pois biologisilta lapsiltasi, jotka ovat siinä lähellä, kenties asuvat luonasi aikuisuuteen asti.
En käsitä, miksi kaikki täällä ihmettelevät, miksi mies ei adoptoi vieraan lapsia. Taitaa olla niin, ettei mieheltä edes kysytä, kun äiti haluaa ja vaatii kaikille entisille lapsilleen uuden suvun etuineen.
Uteliaisuudesta kysyn: millä perusteilla ajattelet, että et eronneena miehenä näkisi välttämättä nimenomaan juuri adoptoituja lapsia, mutta biologisia näkisit? Lapsellehan on tapaamisoikeus juridisiin vanhempiinsa, olivatpa nämä sitten biologisia tai adoptiavanhempia.
Miksi vieraat lapset haluaisivat nähdä vierasta miestä eron jälkeen vaikka olisi paperilla isä? Kenties äidillä on taas kasassa uusi uusperhe, jossa uusi isäpuoli leikkii nyt isää. Ymmärrän miehiä tässä, en itsekään adoptoisi vieraan naisen lapsia.
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä olisin mies ja alkaisin seurustella naisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei kyllä tulisi mieleenkään adoptoida niitä entisiä lapsia! Erot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että kun ero tulee, voi olla, ettet näe noita adoptoimiasi lapsia enää ikinä, mutta he perivät sinut. Ja se kaikki on pois biologisilta lapsiltasi, jotka ovat siinä lähellä, kenties asuvat luonasi aikuisuuteen asti.
En käsitä, miksi kaikki täällä ihmettelevät, miksi mies ei adoptoi vieraan lapsia. Taitaa olla niin, ettei mieheltä edes kysytä, kun äiti haluaa ja vaatii kaikille entisille lapsilleen uuden suvun etuineen.
Uteliaisuudesta kysyn: millä perusteilla ajattelet, että et eronneena miehenä näkisi välttämättä nimenomaan juuri adoptoituja lapsia, mutta biologisia näkisit? Lapsellehan on tapaamisoikeus juridisiin vanhempiinsa, olivatpa nämä sitten biologisia tai adoptiavanhempia.
Miksi vieraat lapset haluaisivat nähdä vierasta miestä eron jälkeen vaikka olisi paperilla isä? Kenties äidillä on taas kasassa uusi uusperhe, jossa uusi isäpuoli leikkii nyt isää. Ymmärrän miehiä tässä, en itsekään adoptoisi vieraan naisen lapsia.
Miksi ne biologiset lapset haluaisi tavata? Riippuu isän käytöksestä sekin.
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin vähän surulliseksi tästä ketjusta. En taloudellisen aspektin vuoksi, vaan siitä, että niin moni tuntuu olevan haluton avaamaan sydämensä, pihtaillaan rakkautta.
Etenkin tässä ketjun tarinassa, jossa oletettavasti mies on elänyt äidin ja vauvan kanssa perheenä lapsen syntymästä asti. En voi ymmärtää, että vallan tietoisesti tunnutaan haluavan emotionaalista etäisyyttä lapseen vain sen takia, ettei hän ole biologisesti sukua. Olen tätä mieltä, vaikka olen itse ydinperheen äiti. Mun mielestä perhe muodostuu käytännössä. Jos esimerkiksi saisin kuulla, ettei isäni olekaan isäni, olisi hän ainakin minun silmissäni yhä isäni, sillä hän on se, kuka on minua rakastanut ja minusta huolehtinut.
Äitinä huolehtisin itse lasten taloudellisesta tasa-arvosta antamalla esikoiselle aina vastaavan summan, kuin mitä isovanhemmat antaa. Olen tässä tarinassa tuon äidin puolella. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämän tarinan isä suhtautuu lapseen.
Ap kirjoitti että lasta on kohdeltu täysin tasavertaisesti.
Mutta sinä mittaat kaiken rahassa.
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä olisin mies ja alkaisin seurustella naisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei kyllä tulisi mieleenkään adoptoida niitä entisiä lapsia! Erot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että kun ero tulee, voi olla, ettet näe noita adoptoimiasi lapsia enää ikinä, mutta he perivät sinut. Ja se kaikki on pois biologisilta lapsiltasi, jotka ovat siinä lähellä, kenties asuvat luonasi aikuisuuteen asti.
En käsitä, miksi kaikki täällä ihmettelevät, miksi mies ei adoptoi vieraan lapsia. Taitaa olla niin, ettei mieheltä edes kysytä, kun äiti haluaa ja vaatii kaikille entisille lapsilleen uuden suvun etuineen.
Uteliaisuudesta kysyn: millä perusteilla ajattelet, että et eronneena miehenä näkisi välttämättä nimenomaan juuri adoptoituja lapsia, mutta biologisia näkisit? Lapsellehan on tapaamisoikeus juridisiin vanhempiinsa, olivatpa nämä sitten biologisia tai adoptiavanhempia.
Miksi vieraat lapset haluaisivat nähdä vierasta miestä eron jälkeen vaikka olisi paperilla isä? Kenties äidillä on taas kasassa uusi uusperhe, jossa uusi isäpuoli leikkii nyt isää. Ymmärrän miehiä tässä, en itsekään adoptoisi vieraan naisen lapsia.
En nyt ole varma, pysynkö ihan kärryillä tässä keskustelussa siitä, mitä vieraalla tässä keskustelussa tarkoitetaan? Onkohan vieraalla jokin lisämääritelmä, mitä en nyt vain ymmärrä? :D (En tarkoita siis nyt pahalla, lähinnä vain huvittaa kun en pysy kärryillä.)
Tuskimpa lapset haluaisivat nähdä vierasta miestä, joka on vain paperilla isä. Mutta miksi kukaan edes adoptoisi vieraan lapsen, ihan vain ollakseen paperilla isä? Enpä ole koskaan kuullut, että lapselle täysin vieras ihminen olisi adoptoinut lapsen. Käsittääkseni perheen sisäiset adoptiot tehdään siksi, että haetaan sille arjen tasolla jo toteutuvalle vanhemmuudelle vielä juridista vahvistusta.
Mielestäni mummon ei tarvitse avata tiliä muille kuin omille lapsenlapsilleen. Äidin homma on sitten pitää huolta tasapuolisuudesta eli laittaa esikoisensa tilille saman verran kuin muutkin lapset saavat.