Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi vitt€&@ että mä vihaan mun nukkuvaa miestä
19.05.2019 |
Voi helv että ottaa päähän että mies nukkuu aina viikonloppuisin puoleen päivään ja minä herään lasten kanssa n klo 8. Vien koiran aina aamuisin ja laitan lapsille lounasta kun saan vihdoin miehen nousemaan. Maailman epämiellyttävin piirre, että mies 45v valvoo pelaamalla pleikkaa ja sitten nukkuu pitkään kun joku teini. Tää on ollut monivuotinen taisto mutta ei näytä kehittyvän. Mulla on sellainen fiilus etten halua loppuelämääni elää miehen kanssa jota pitää odottaa joka päivä tai jota pitää herätellä ja pyydellä nousemaan. Rupean vihaamaan miestäni tästä syystä.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Mun ex myös nelikymppisenä valvoi yöt katsellen leffoja tai netissä ja nukkui puoleen päivään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia, hänellä entisestä liitosta kaksi kouluikäistä poikaa ja hänkään ei siis pystynyt lapsilleen hoitamaan aamupalaa yms. Lapsetkin ihmetteli, että taasko iskä vaan nukkuu. Mulle tuo miehen nukkuminen oli lopulta niin iso asia, että ero tuli. Toki tuo ei ollut eron ainoa syy, mutta yksi niistä. Ärsytti, kun aikuinen ihminen ei ottanut vastuuta lapsistaan ja unirytmi oli kuin häiriintynellä teini-ikäisellä. Nykyinen miesystävä elää niin kurinalaista elämää ruokailun, liikunnan ja nukkumisen suhteen, että kunnioitan häntä ihan älyttömän paljon. On ollut mahtava myös huomata, ettei kaikki miehet olekaan miesvauvoja.
Siinä taas oikein paraatiesimerkki aamuvirkkutyrannista. Että oikein miesvauva, vastuuntunnoton, kuriton ja epäkunnioitettava. Vain koska kroppa sattuu toimimaan eri tavalla. Onneksi poloinen pääsi eroon sinusta mokomasta noita-akasta. Miten ollakaan, vahvistat vain käsitystä siitä, että toisen erilainen unirytmi on nimenomaan ongelma aina vaan aamuvirkuille, ei koskaan toisinpäin. Jokin korrelaatio aamuvirkkuuden ja matalan kognitiivisen suorituskyvyn kanssa on oltava. Tosin niin kai sitä on tutkittu muutenkin, että älykkäät ovat iltavirkumpia.
Ex mies meni nukkumaan klo 4 aamulla, kuulostaako se susta normaalilta? Ja nukkui klo 13 saakka helposti. Vasta klo 14 mennessä kaikki aamutoimet oli tehtynä. Ei tuo ole musta normaalia iltavirkkuuta, se olisi esim tyyliin nukkumaan puolen yön jälkeen ja herätys noin klo 9-10. Semmonen olisi ollut ihan ok. Ja kyllä se on musta melkoinen miesvauva , joka ei pysty huolehtimaan omista lapsistaan kun tärkeämpää on oma yöllinen tv maratonin tuijotus ja pitkään nukkuminen.
T. Tuon lainaamasi viestin kirjoittajaKyllä, voimakkaasti iltavirkulle klo 04.00 voi olla normaali nukkumaanmenoaika. Yhdeksän tunnin yöunet ovat myös vielä normaalin rajoissa, vaikka useimmat iltavirkut tottuvatkin pärjäämään vähemmällä, koska harvoin ympäristö mahdollistaa luonnollisen ja riittävän määrän unta.
Iltavirkku voi miettiä etukäteen, miten hän selviää lasten kanssa. Jos herääminen aamulla tuntuu mahdottomalta, niin silloin voi jättää ne lapset kokonaan tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse helmesi valitsit. Tiesit kyllä minkälaisen mies vauvan saat, mutta menitpä naimaan ja tekemään vielä kersojakin. Niin makaa kuin petaa.
Sitähän mä nyt kadunkin. Mutta lapset ym trkee asioista hankalia. Rehellisesti ilman lapsia, olisin lähtenyt lätkimään.
Aika pieni syy häippästä. Mies valvoo pleikkaa pelaten viikonloppuisin ja nukkuu aamuisin pitkään.
Mies on itsekäs ja ottaa omaa aikaa valvomalla tahallisesti pitkään ja nukkuu myöhään kun vaimo hoitaa lapset. Mies ei huomioi muita kuin itsensä ja omat hedonistiset tarpeensa.
Iso syy erota. Ei tuollaisen aikuisen vauvan kanssa kannata pidempään olla yhdessä. Antaa miehen jatkaa sinkkutyylistä elämäänsä aivan yksinään.
Näitä juttuja lukiessa sen taas tajuaa, kuinka suuri onni on olla lapseton ja parisuhteessa normaalijärkisen ihmisen kanssa. Saadaan molemmat nukkua ja valvoa just silloin kun huvittaa.
Jatkakaa te palkokasvien sijoittamista ruumiinaukkoihin, ei käy kateeksi. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Mun ex myös nelikymppisenä valvoi yöt katsellen leffoja tai netissä ja nukkui puoleen päivään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia, hänellä entisestä liitosta kaksi kouluikäistä poikaa ja hänkään ei siis pystynyt lapsilleen hoitamaan aamupalaa yms. Lapsetkin ihmetteli, että taasko iskä vaan nukkuu. Mulle tuo miehen nukkuminen oli lopulta niin iso asia, että ero tuli. Toki tuo ei ollut eron ainoa syy, mutta yksi niistä. Ärsytti, kun aikuinen ihminen ei ottanut vastuuta lapsistaan ja unirytmi oli kuin häiriintynellä teini-ikäisellä. Nykyinen miesystävä elää niin kurinalaista elämää ruokailun, liikunnan ja nukkumisen suhteen, että kunnioitan häntä ihan älyttömän paljon. On ollut mahtava myös huomata, ettei kaikki miehet olekaan miesvauvoja.
Siinä taas oikein paraatiesimerkki aamuvirkkutyrannista. Että oikein miesvauva, vastuuntunnoton, kuriton ja epäkunnioitettava. Vain koska kroppa sattuu toimimaan eri tavalla. Onneksi poloinen pääsi eroon sinusta mokomasta noita-akasta. Miten ollakaan, vahvistat vain käsitystä siitä, että toisen erilainen unirytmi on nimenomaan ongelma aina vaan aamuvirkuille, ei koskaan toisinpäin. Jokin korrelaatio aamuvirkkuuden ja matalan kognitiivisen suorituskyvyn kanssa on oltava. Tosin niin kai sitä on tutkittu muutenkin, että älykkäät ovat iltavirkumpia.
Ex mies meni nukkumaan klo 4 aamulla, kuulostaako se susta normaalilta? Ja nukkui klo 13 saakka helposti. Vasta klo 14 mennessä kaikki aamutoimet oli tehtynä. Ei tuo ole musta normaalia iltavirkkuuta, se olisi esim tyyliin nukkumaan puolen yön jälkeen ja herätys noin klo 9-10. Semmonen olisi ollut ihan ok. Ja kyllä se on musta melkoinen miesvauva , joka ei pysty huolehtimaan omista lapsistaan kun tärkeämpää on oma yöllinen tv maratonin tuijotus ja pitkään nukkuminen.
T. Tuon lainaamasi viestin kirjoittajaKyllä, voimakkaasti iltavirkulle klo 04.00 voi olla normaali nukkumaanmenoaika. Yhdeksän tunnin yöunet ovat myös vielä normaalin rajoissa, vaikka useimmat iltavirkut tottuvatkin pärjäämään vähemmällä, koska harvoin ympäristö mahdollistaa luonnollisen ja riittävän määrän unta.
Iltavirkku voi miettiä etukäteen, miten hän selviää lasten kanssa. Jos herääminen aamulla tuntuu mahdottomalta, niin silloin voi jättää ne lapset kokonaan tekemättä.
Käsittääkseni lapsentekoon tarvitaan kaksi. Ilman muuta kannattaa miettiä arjessa selviämistä etukäteen. Kuitenkin nyt minusta näyttäisi että iltavirkulla asiassa ei ole ongelmaa niinkään kuin aamuvirkulla. Että mietihän vielä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja lukiessa sen taas tajuaa, kuinka suuri onni on olla lapseton ja parisuhteessa normaalijärkisen ihmisen kanssa. Saadaan molemmat nukkua ja valvoa just silloin kun huvittaa.
Jatkakaa te palkokasvien sijoittamista ruumiinaukkoihin, ei käy kateeksi. :D
Toivottavasti teille ei tule koskaan mieleen hankkia lemmikkiä. Nukkumiset loppuu sitten siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Mun ex myös nelikymppisenä valvoi yöt katsellen leffoja tai netissä ja nukkui puoleen päivään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia, hänellä entisestä liitosta kaksi kouluikäistä poikaa ja hänkään ei siis pystynyt lapsilleen hoitamaan aamupalaa yms. Lapsetkin ihmetteli, että taasko iskä vaan nukkuu. Mulle tuo miehen nukkuminen oli lopulta niin iso asia, että ero tuli. Toki tuo ei ollut eron ainoa syy, mutta yksi niistä. Ärsytti, kun aikuinen ihminen ei ottanut vastuuta lapsistaan ja unirytmi oli kuin häiriintynellä teini-ikäisellä. Nykyinen miesystävä elää niin kurinalaista elämää ruokailun, liikunnan ja nukkumisen suhteen, että kunnioitan häntä ihan älyttömän paljon. On ollut mahtava myös huomata, ettei kaikki miehet olekaan miesvauvoja.
Siinä taas oikein paraatiesimerkki aamuvirkkutyrannista. Että oikein miesvauva, vastuuntunnoton, kuriton ja epäkunnioitettava. Vain koska kroppa sattuu toimimaan eri tavalla. Onneksi poloinen pääsi eroon sinusta mokomasta noita-akasta. Miten ollakaan, vahvistat vain käsitystä siitä, että toisen erilainen unirytmi on nimenomaan ongelma aina vaan aamuvirkuille, ei koskaan toisinpäin. Jokin korrelaatio aamuvirkkuuden ja matalan kognitiivisen suorituskyvyn kanssa on oltava. Tosin niin kai sitä on tutkittu muutenkin, että älykkäät ovat iltavirkumpia.
Ex mies meni nukkumaan klo 4 aamulla, kuulostaako se susta normaalilta? Ja nukkui klo 13 saakka helposti. Vasta klo 14 mennessä kaikki aamutoimet oli tehtynä. Ei tuo ole musta normaalia iltavirkkuuta, se olisi esim tyyliin nukkumaan puolen yön jälkeen ja herätys noin klo 9-10. Semmonen olisi ollut ihan ok. Ja kyllä se on musta melkoinen miesvauva , joka ei pysty huolehtimaan omista lapsistaan kun tärkeämpää on oma yöllinen tv maratonin tuijotus ja pitkään nukkuminen.
T. Tuon lainaamasi viestin kirjoittajaKyllä, voimakkaasti iltavirkulle klo 04.00 voi olla normaali nukkumaanmenoaika. Yhdeksän tunnin yöunet ovat myös vielä normaalin rajoissa, vaikka useimmat iltavirkut tottuvatkin pärjäämään vähemmällä, koska harvoin ympäristö mahdollistaa luonnollisen ja riittävän määrän unta.
Iltavirkku voi miettiä etukäteen, miten hän selviää lasten kanssa. Jos herääminen aamulla tuntuu mahdottomalta, niin silloin voi jättää ne lapset kokonaan tekemättä.
Käsittääkseni lapsentekoon tarvitaan kaksi. Ilman muuta kannattaa miettiä arjessa selviämistä etukäteen. Kuitenkin nyt minusta näyttäisi että iltavirkulla asiassa ei ole ongelmaa niinkään kuin aamuvirkulla. Että mietihän vielä uudelleen.
Iltavirkku siirtää omat vastuunsa aamuvirkun hoidettaviksi. Olet ihan oikeassa, iltavirkun kanssa ei kannata perustaa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Mun ex myös nelikymppisenä valvoi yöt katsellen leffoja tai netissä ja nukkui puoleen päivään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia, hänellä entisestä liitosta kaksi kouluikäistä poikaa ja hänkään ei siis pystynyt lapsilleen hoitamaan aamupalaa yms. Lapsetkin ihmetteli, että taasko iskä vaan nukkuu. Mulle tuo miehen nukkuminen oli lopulta niin iso asia, että ero tuli. Toki tuo ei ollut eron ainoa syy, mutta yksi niistä. Ärsytti, kun aikuinen ihminen ei ottanut vastuuta lapsistaan ja unirytmi oli kuin häiriintynellä teini-ikäisellä. Nykyinen miesystävä elää niin kurinalaista elämää ruokailun, liikunnan ja nukkumisen suhteen, että kunnioitan häntä ihan älyttömän paljon. On ollut mahtava myös huomata, ettei kaikki miehet olekaan miesvauvoja.
Siinä taas oikein paraatiesimerkki aamuvirkkutyrannista. Että oikein miesvauva, vastuuntunnoton, kuriton ja epäkunnioitettava. Vain koska kroppa sattuu toimimaan eri tavalla. Onneksi poloinen pääsi eroon sinusta mokomasta noita-akasta. Miten ollakaan, vahvistat vain käsitystä siitä, että toisen erilainen unirytmi on nimenomaan ongelma aina vaan aamuvirkuille, ei koskaan toisinpäin. Jokin korrelaatio aamuvirkkuuden ja matalan kognitiivisen suorituskyvyn kanssa on oltava. Tosin niin kai sitä on tutkittu muutenkin, että älykkäät ovat iltavirkumpia.
Ex mies meni nukkumaan klo 4 aamulla, kuulostaako se susta normaalilta? Ja nukkui klo 13 saakka helposti. Vasta klo 14 mennessä kaikki aamutoimet oli tehtynä. Ei tuo ole musta normaalia iltavirkkuuta, se olisi esim tyyliin nukkumaan puolen yön jälkeen ja herätys noin klo 9-10. Semmonen olisi ollut ihan ok. Ja kyllä se on musta melkoinen miesvauva , joka ei pysty huolehtimaan omista lapsistaan kun tärkeämpää on oma yöllinen tv maratonin tuijotus ja pitkään nukkuminen.
T. Tuon lainaamasi viestin kirjoittajaKyllä, voimakkaasti iltavirkulle klo 04.00 voi olla normaali nukkumaanmenoaika. Yhdeksän tunnin yöunet ovat myös vielä normaalin rajoissa, vaikka useimmat iltavirkut tottuvatkin pärjäämään vähemmällä, koska harvoin ympäristö mahdollistaa luonnollisen ja riittävän määrän unta.
Iltavirkku voi miettiä etukäteen, miten hän selviää lasten kanssa. Jos herääminen aamulla tuntuu mahdottomalta, niin silloin voi jättää ne lapset kokonaan tekemättä.
Käsittääkseni lapsentekoon tarvitaan kaksi. Ilman muuta kannattaa miettiä arjessa selviämistä etukäteen. Kuitenkin nyt minusta näyttäisi että iltavirkulla asiassa ei ole ongelmaa niinkään kuin aamuvirkulla. Että mietihän vielä uudelleen.
Iltavirkku siirtää omat vastuunsa aamuvirkun hoidettaviksi. Olet ihan oikeassa, iltavirkun kanssa ei kannata perustaa perhettä.
Tai kannattaa ehkä ennen perustamista keskustella ja sopia niistä asioista. Voisi siis yleistää, että keskustelu- ja sopimiskyvyttömän kanssa ei kannata perustaa perhettä. Ei tässä iltavirkkuudella ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos ukko olisi aamuvirkku, hän vain lähtisi herättyään johonkin omiin äijäpuuhiinsa ja edelleen saisit hoitaa lapset yksin. Sitä en tiedä, kumpi teistä on se, joka ei saa suutaan auki, mutta veikkaisin sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Mun ex myös nelikymppisenä valvoi yöt katsellen leffoja tai netissä ja nukkui puoleen päivään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia, hänellä entisestä liitosta kaksi kouluikäistä poikaa ja hänkään ei siis pystynyt lapsilleen hoitamaan aamupalaa yms. Lapsetkin ihmetteli, että taasko iskä vaan nukkuu. Mulle tuo miehen nukkuminen oli lopulta niin iso asia, että ero tuli. Toki tuo ei ollut eron ainoa syy, mutta yksi niistä. Ärsytti, kun aikuinen ihminen ei ottanut vastuuta lapsistaan ja unirytmi oli kuin häiriintynellä teini-ikäisellä. Nykyinen miesystävä elää niin kurinalaista elämää ruokailun, liikunnan ja nukkumisen suhteen, että kunnioitan häntä ihan älyttömän paljon. On ollut mahtava myös huomata, ettei kaikki miehet olekaan miesvauvoja.
Miksi kouluikäisille lapsille pitäisi hoitaa aamupala valmiiksi? Jäivätkö lapset sitten myös viemättä kouluun tms. vai oliko tuo aamupala ainoa asia, miten mies "ei ottanut vastuuta lapsistaan"?
Aamuvirkkuus ei muuten liity sen enempää kurinalaisuuteen ja terveellisyyteen mitenkään sen enempää kuin iltavirkkuuskaan. Iltavirkkukin voi mennä kurinalaisesti nukkumaan joka yö klo 5 ja herätä kurinalaisesti klo 12. Sekä liikkua ja syödä terveellisesti.
No ne lapset (mulla ei ole lapsia, olivat miehen viikko viikko-systeemillä) itse kaipailivat isäänsä ja ihmettelivät kun tämä nukkuu. Mulla oli toisinaan aamuvuoroja viikonloppuisin ja 7 ja 10-vuotiaat lapset odottelivat keskenään klo 8-14 ajan, että koska iskä on taas hereillä. Kurinalaisuudesta puhun siksi, että halutessaan ex mies olisi varmasti pystynyt pikku hiljaa aikaistamaan rytmiään (esim klo 2 nukkumaan, herätys klo 11) mutta häntä ei kiinnostanut edes lasten vuoksi.
Plus itsekin olen lähempänä ilta-kuin aamuvirkkua. Luontainen unirytmini olisi 00-7.30, mutta töiden vuoksi olen pakottanut itseni menemään sänkyyn klo 23, koska herätys yleensä klo 6.
Toivottavasti lapsille selitettiin asia, että ihmisten vuorokausirytmit ja unentarpeet ovat erilaisia.
Meillä myös vanhemmat usein nukkuivat yli puolenpäivän ja lapsina puuhailtiin aamut omiamme. Toki asuttiin kaikki yhdessä joka viikko, sikäli joka toinen viikko vanhempaansa näkevällä lapsella on tilanne varmasti eri ja saattaa kaivata vanhemman seuraa päivän kaikkina tunteina.
Iltavirkku pystyy kyllä muuttamaan tapojaan jos halua on tarpeeksi. Mutta ap:n mies ei halua eikä näe sitä tärkeänä asiana, vaan mieluummin sekoittaa unirytminsä valvomalla ja nukkumalla pitkään. Luulisi, että herääminen töihin arkena olisi vaikeaa.
Oman navan tuijottaja, en katselis tuollaista itsekästä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten pelata pleikkaa kun näppäryys ei kyllä tuossa iässä enään riitä teinipeleihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta vaan sullekin. Itse heräsin tossa 30min sitten. On mukava nukkua kun viikolla tulee jäätävät univelat tässä aamuvirkkujen maailmassa. Mene ite 1:00 nukkumaan ja herää 6:30.
Siitähän se univelka juuri tulee, ettei sovita unirytmiään työn mukaiseksi. Jos nukut viikonloppuna päivällä niin ei ihme jos et arkisin saa unta ennen yhtä.
Eipä ole epäselvää ettetkö olisi aamuvirkku kun et mistään mitään tiedä. Nukuttaako iltavirkkua perjantaina kello 23:00 vaikka se ei ole nukkunut kuin 20h koko viikkona? Vastaus on ei. Olen myös valvonut 42h, jotta saisin unirytmin käännettyä ja pahin aika oli seuraavan vuorokauden aikana aikavälillä 10-14 ja siltikin menin 0:00 nukkumaan, koska sitä ennen ei väsyttänyt. Jos taas koitat väkisin mennä 22:30 nukkumaan, niin teet itsellesi vielä enemmän hallaa ja pyörit sängyssä vielä kello 2:00. Sama kun koittaisit ilman kelloa 6:00 heräävää pakottaa nukkumaan 10:00 asti niin ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harva suomalinen nainen on pakko- tai järjestetyssä avioliitossa ilman että olisi itse saanut siippaansa valita.
Silri he valittavat äänekkäimminä paskasta kumppanista joka pitäisi kai dumpata kun tuli valittua isi lapsille päin pertsettä.
Tätähän se on kun tärkein kriteeri on pituus 190cm, korkeakoulutus, (velka) Audi tai Bemari ja siisti pukeutuminen.
Säälittävää "naiset". Ihan vit#tu oma syy, ei ole muiden vika.
Vierailija kirjoitti:
Ja te täydelliset äitylit makaatte itse av-palstalla. Lapset heitteillä ja koti paskaisena.
Tämä on sun ihan omaa kuvitelmaa, joka kertoo enemmän sinusta kuin kenestäkään muusta. Makaat palstalla paskaisessa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta ei tullut mitenkään ilmi, miten se haittaa ap:n elämää, että miehellä on erilainen unirytmi. Haluaisiko ap:kin siis nukkua pitempään mutta ei voi, koska koira pitää viedä ulos? Silloin kun aamu-unisessa parisuhteessani oli koira, se vietiin vuorotellen ja aamulenkin jälkeen palattiin nukkumaan. Entä lapset? Omassa lapsuudessani eivät vanhemmat tosiaankaan viikonloppuaamuina heränneet meitä palvelemaan vaan ihan itse otettiin aamupalaa ja sitten omiin puuhiin, jo alle kouluikäisenä osattiin toimia näin.
Vai onko tässä takana vain se, että ap yksinkertaisesti pitää omaa unirytmiään ainoana oikeana ja haluaa muidenkin noudattavan sitä. Aika järkyttävää, jos omaa miestään tuollaisen takia vihaa.
No minäpä vastaan, vaikka olenkin eri. Pitkälle päivään nukkuva mies haittaa minua ja perheemme elämää esimerkiksi seuraavin tavoin:
-Kolmevuotias lapsi herää suunnilleen arkipäivien rytmissä viikonloppuisinkin. Jonkun on herättävä hänen kanssaan. Jos (kun) se olen minä, koko valveillaoloaikani on aikaa jolloin lapsikin on hereillä. Miehen valveillaoloaikana talo on hiljainen ja hän voi duunailla itsekseen aivan mitä huvittaa. Minun näkökulmastani hän siis nukkuu ohi kaikista lapsen kanssa tehtävistä asioista.
-Kun virka-aikoina työskentelevä mies valvoo aamuyöhön asti vaikka herätys on kello 7, hän on aivan helvetin ärtynyt ja käy muutenkin puoliteholla. Räjähtelee ja äyskii lapselle (ja minulle) aamuisin. En ole työnantajansa, mutta uskoisin ettei hän tuossa tilassa myöskään pysty tietotyöläisenä ihan parastaan antamaan. Samoin nukahtelee lastenvahtivuorossa lattialle ja sohvalle.
Eniten tässä ärsyttää kuitenki se, että en minäkään ole mikään intopirkkoaamuvirkku joka letit heiluen juoksee aamulenkillä. Mutta minä menen ajoissa nukkumaan tinkien omista kivoista jutuistani että pystyn heräämään aamulla tenavan kanssa, ja että olen töissä ja perheeni kanssa jotakuinkin ihmismäisessä kunnossa enkä ympäriinsä haahuileva ja väsyneenä räyhäävä zombi. Minun näkökulmastani, mies ottaa aikaa omille kivoille jutuillensa öisin, ja muut maksavat laskun päivisin.
Juuri näin meilläkin tapahtui. Onneksi erottiin miehen kanssa, eikä itse tarvitse enää kärsiä tuosta. Helpotti huomattavasti, kun ei ollut koko aikaa sellainen olo, että toinen tekee vääryyttä toisten kustannuksella.
Me oltiin suhteen alussa molemmat yhtä iltavirkkuja ja mieluusti nukuttiin päivisin jos ei ollut menoa. Mutta vain toinen muutti tapojaan ja pakottautui sopeutumaan uuteen tilanteeseen kun lapsia tuli. En olisi tätäkään tiennyt tapahtuvan ellen olisi itse sitä kokenut. Ei sitä etukäteen kaikkea näe, ei itsestään, eikä toisesta.
Tässä ketjussa tulee ilmi yleinen harhaluulo, että unirytmiään ei voi muuttaa. Tai, että se olisi vähintäänkin tuskien taival. Kyllä sitä voi, mutta se vaatii tahdonvoimaa. Jos on tarpeeksi tärkeä syy, niin se onnistuu. Kyllähän te töihinkin heräätte. Jotkut kokee sen sitten niin suurena vääryytenä, että laittavat unirytminsä taas sekaisin vapaapäivinään, jolloin sunnuntaina kukutaan ja maanantaina on aamulla vaikea herätä.
Unen korjaaminen alkaa aina siitä, että heräät aikaisin, joten olet illalla tarpeeksi väsynyt jotta menet nukkumaan. Ja myös sitä, että tietoisesti poistaa illasta kaikki häiriöt, eikä valitse sitä valvomista. Tätä kun jatkaa keskeytymättä muutaman viikon niin plastiset aivot korjaavat itsensä uudestaan.
Minä olin 30 vuotta siinä uskossa, että minä en aamulla herää helposti ja illalla vain en saa unta. Mutta se johtui siitä, että omilla toimilla aiheutin tämän rytmin. En malttanut mennä nukkumaan, koska virkistyin illalla ja oli niin kivaa tehdä kaikkea. En myöskään ymmärtänyt, että juuri siinä kohdassa minun pitäisi alkaa hiljentää ja rauhoittua.
Sitten elämäni muuttui ja minun oli aivan pakko herätä muutaman vuoden ajan aikaisin joka päivä, joten pakotin itseni sänkyyn jo klo 22, että saan tarpeeksi unta. Muuten minun pää olisi alkanut hajoamaan ja elämästä olisi tullut liian raskasta. En olisi millään halunnut muuttaa tapojani, mutta kun oli pakko, niin oli pakko. Nyt herään ilman kelloa klo 7 jokainen päivä kunhan vain menen ajoissa nukkumaan. Enkä tästä mallista halua luopua. Tämä on huomattavasti helpompi yhteiskunnan kanssa.
Jos käyn istumassa iltaa jossain, niin kadotan rytmin. Nukun pitkään ja en saa illalla unta, jolloin herääminen on vaikeampaa. Mutta en tee tätä usein, koska arvostan nukkumista ja untani niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Illanvirkku kirjoitti:
Minä olisin jo jättänyt aamuvirkun naisen, joka ei anna nukkua vapaapäivänä.
Jostain syystä aamuvirkuille on aina ongelma ja jatkuvan häirinnän syy toisten erilainen nukkumisrytmi. En ole kuitenkaan kuullut iltavirkuista jotka herättelisivät nukkumaan aiemmin menneitä kumppaneitaan tai valittaisivat siitä kuinka elämä kärsii toisen nukkumisesta.
Ehkä paheksunnan syy on sama kuin ylipainossa. Yöllä valvominen on epäterveellistä.
Lisäksi on ankeaa, jos yhteinen aika jää vähiin toisen yleiseen maailmaan sopimattoman rytmin vuoksi.
Exälle tein joskus samassa tilanteessa niin, että herätin hänet juuri siksi hetkeksi, että ilmoitin lähteväni käymään jossain. Ovi kiinni ja mies jäi keskenään lasten kanssa. Yleensä menin äidin sohvalle nukkumaan tai shoppailemaan tai harrastuksiin. Lapset kyllä hoiti isänsä herättämisen aika tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa tulee ilmi yleinen harhaluulo, että unirytmiään ei voi muuttaa. Tai, että se olisi vähintäänkin tuskien taival. Kyllä sitä voi, mutta se vaatii tahdonvoimaa. Jos on tarpeeksi tärkeä syy, niin se onnistuu. Kyllähän te töihinkin heräätte. Jotkut kokee sen sitten niin suurena vääryytenä, että laittavat unirytminsä taas sekaisin vapaapäivinään, jolloin sunnuntaina kukutaan ja maanantaina on aamulla vaikea herätä.
Unen korjaaminen alkaa aina siitä, että heräät aikaisin, joten olet illalla tarpeeksi väsynyt jotta menet nukkumaan. Ja myös sitä, että tietoisesti poistaa illasta kaikki häiriöt, eikä valitse sitä valvomista. Tätä kun jatkaa keskeytymättä muutaman viikon niin plastiset aivot korjaavat itsensä uudestaan.
Minä olin 30 vuotta siinä uskossa, että minä en aamulla herää helposti ja illalla vain en saa unta. Mutta se johtui siitä, että omilla toimilla aiheutin tämän rytmin. En malttanut mennä nukkumaan, koska virkistyin illalla ja oli niin kivaa tehdä kaikkea. En myöskään ymmärtänyt, että juuri siinä kohdassa minun pitäisi alkaa hiljentää ja rauhoittua.
Sitten elämäni muuttui ja minun oli aivan pakko herätä muutaman vuoden ajan aikaisin joka päivä, joten pakotin itseni sänkyyn jo klo 22, että saan tarpeeksi unta. Muuten minun pää olisi alkanut hajoamaan ja elämästä olisi tullut liian raskasta. En olisi millään halunnut muuttaa tapojani, mutta kun oli pakko, niin oli pakko. Nyt herään ilman kelloa klo 7 jokainen päivä kunhan vain menen ajoissa nukkumaan. Enkä tästä mallista halua luopua. Tämä on huomattavasti helpompi yhteiskunnan kanssa.
Jos käyn istumassa iltaa jossain, niin kadotan rytmin. Nukun pitkään ja en saa illalla unta, jolloin herääminen on vaikeampaa. Mutta en tee tätä usein, koska arvostan nukkumista ja untani niin paljon.
Tässä viestissä tuli esiin yleinen harhaluulo, että jos jokin asia onnistuu yhdeltä ihmiseltä, se onnistuu kaikilta muiltakin.
Itselläni oli kello soimassa klo 6 joka ikinen päivä 3 vuoden ajan, mutta se ei riittänyt muuttamaan unirytmiäni. Tuloksena oli uupumus ja vatsahaava. Sosiaaliset suhteet ja harrastukset katosivat, koska töiden jälkeen olin väsymyksestä aivan sekaisin ja vain odotin että tulisi ilta ja pääsisi nukkumaan (koska päiväunet olivat tässä sairaassa ihmiskokeessa ankarasti kiellettyjä). Ja kappas, kun kello tuli 9-10 illalla, olin pirteämpi kuin kertaakaan koko päivänä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Illanvirkku kirjoitti:
Minä olisin jo jättänyt aamuvirkun naisen, joka ei anna nukkua vapaapäivänä.
Jostain syystä aamuvirkuille on aina ongelma ja jatkuvan häirinnän syy toisten erilainen nukkumisrytmi. En ole kuitenkaan kuullut iltavirkuista jotka herättelisivät nukkumaan aiemmin menneitä kumppaneitaan tai valittaisivat siitä kuinka elämä kärsii toisen nukkumisesta.
Ehkä paheksunnan syy on sama kuin ylipainossa. Yöllä valvominen on epäterveellistä.
Lisäksi on ankeaa, jos yhteinen aika jää vähiin toisen yleiseen maailmaan sopimattoman rytmin vuoksi.
Jos ihminen noudattaa itselleen terveellisintä vuorokausirytmiä se on hänelle hyväksi oli kello tai sinä siitä mitä mieltä tahansa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, voimakkaasti iltavirkulle klo 04.00 voi olla normaali nukkumaanmenoaika. Yhdeksän tunnin yöunet ovat myös vielä normaalin rajoissa, vaikka useimmat iltavirkut tottuvatkin pärjäämään vähemmällä, koska harvoin ympäristö mahdollistaa luonnollisen ja riittävän määrän unta.