Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kokemattomuuden kierrettä ei voi rikkoa ja olen ansainnut kohtaloni
19.05.2019 |
Tämä oli se viikko, kun uskaltauduin ulos kolostani. Aurinko paistoi, ihmiset olivat iloisia ja minunkin oli pakko lähteä liikkeelle. Ei mulla tietenkään mitään odotuksia ollut, mutta salaa toivoin parasta, odotin ihmettä. Muutama olut ja ihmisten sekaan. Ei tämä voi olla niin vaikeaa.
Kiertelyä, kaartelua. Sitten löysin paikan. Hetki siinä ja seuraani liittyi jopa naisihmisä. Keskustelua, juttelua. Kerroin muutaman vitsin. Minulla oli hauskaa, toivottavasti hänelläkin. Sitten ilta eteni ja omassa kokemattomassa päässänikin tajusin, että nyt odotetaan jotain muuta. Yritin vaihtaa vaihdetta, muuttua kiinnostavaksi mieheksi. Flirtata ja johdattaa keskustelua.
Ja roskat.
Olen itseni pahin vihollinen. En osaa sitä. Nainen oli pettynyt ja katsoi mua kuin pientä lasta, joka ei tiedä miten pyörällä ajetaan. Mä olin pettynyt, koska olen epämies, joka on häpeäksi koko miessukupuolelle. Hän lähti, minä lähdin. Elämäni tarina.
Miksi olen tällainen? Miksi pelkään naisia? Onko tässä elämässä mitään järkeä?
Kommentit (147)
Nyt kun olet saanut kaikki mahdolliset neuvot ja avut ja kirjaehdotukset, niin kerro mitä aiot tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että sinulla on päässäsi tietty kaava miltä pariutuminen ja iskeminen näyttää. On vaikea täyttää rooli joka ei tule luontevasti ja joka on (todennäköisesti) myös kirjoitettu väärin.
Minä ja mieheni ovat molemmat totaalisia sosiaalisia urveloita ja tämä natsasi kun olimme molemmat omat itsemme. Puhuimme ekoilla treffeillä muistaakseni tappelulajeista, neuroplastisuudesta ja mustan huumorin teemoista joita en täällä voi sensuroimatta mainita. En odottanut tietynnäköistä kosiotanssia eikä hänkään odottanut törröhuulista blondia.
Asiat menevät omalla painollaan jos oikeasti natsaa. Jos aloitat suhteen teeskentelyllä, missä kohti voit vaihtaa omaan persoonallisuuteesi? Seuraavana aamuna? Viikon jälkeen? Ei ihme ettei naista kiinnostanut kun teit käytöksen muutoksellasi selväksi että halusit vain sen pöksyihin.
Mun kaava on muodostunut siitä, kun olen nähnyt miten muut miehet toimivat. Olen myös nähnyt mikä toimii ja olen nähnyt miten itse toimin. Ja se ei toimi.
Arvostaisin myös, että et tekisi oletuksia minusta. En muuttanut käytöstäni, koska halusin hänen pöksyihinsä. Mä oon jumankauta aikuinen kokematon mies. Tuollainen käytös on musta todella kaukana. Yritin viedä keskustelua hieman eri suuntaan ja muuttaa käytöstäni, koska niin tuossa ympäristössä toimitaan. Mutta en osannut.
ap
Jos minä alkaisin toimia kuten naiset toimivat, olisin puhunut, nauranut ja flirttaillut ihan hirveästi. Olisin blondannut hiukset ja käyttänyt kirkkaan värisiä vaatteita. Olisin esittänyt miehille rohkeita henkilökohtaisia kysymyksiä huumorin varjolla. Tämä on näkemäni mukaan toiminut muilla naisilla.
Jos kuuntelisin palstamiehiä (mitä en tee koska en ole idi ootti) olisin istunut baarissa yksin ja valinnut parhaan päältä kaikista kymmenistä minua iskemään tulevista miehistä. Istuin kyllä joskus yksin kun en uskaltanut ottaa kontaktia keneenkään. Ihan rauhassa sain olla.
En siis ottanut mallia muista vaan käyttäydyin kuten luonteeseeni kuuluu. (Kyllä, naisilla on todellakin erilaisia luonteita ja kaikki toimivat deittailussakin oman luonteensa mukaan.) Katsoin siis kiinnostavaa miestä silmiin ja kysyin: Haluatko vaikka lähteä kahville joku päivä? Joskus hän lähti, joskus tuli pakit. Se on elämää. Ja joskus kiinnostava mies kysyi minulta mennäänkö joskus kahville. Ihan noin vain suoraan, ilman "tuon ympäristön toimintamalleja".
Aivan. Olen tässä ketjussa ilmaissut, että haluaisin löytää onnistumisen olemalla oma itseni. Se ei vain ole toiminut, koska olen tässä tilanteessa. Halusin asiaan muutosta ja kun haetaan muutosta yleensä hylätään vanha, toimimaton käytösmalli ja otetaan käyttöön malli, jonka toimivuus on käytännössä todistettu. Tämä malli on siis tuo normaali kanssakäyminen, flirttailu ja niin edelleen. Ongelmana mun kohdalla on, että omana itsenäni oleminen ei ole toiminut ja sitten se mikä muilla toimii on sellaista, jota en osaa ja joka ei ole mulle luonnollista.
Toki varmaankin voisin mennä kysymään kiinnostavilta suoraan, mutta siinä saan kyllä ottaa kohdalleni aika paljon pettymyksiä. Ja kuten sanoin mulla ihastuminen tai kiinnostuminen vaatii yleensä pidempiaikaisen yhteyden. Ei tuo tietenkään sitä estä, mutta on vain mulle epäsopiva tyyli toimia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tapasin mieheni, kun hän oli päälle 30. Takana ei yhtään naisauhdetta ja vain pari seksikertaa. Oli epävarma (ymmärrettävästi), mutta puhui minulle kuin ihan normaalille ihmiselle, mikä teki ison eron. Ei kukaan nainen halua, että hänelle puhutaan naisena vaan ihan kuten kenelle tahansa penalle tai Jussille. Ei kukaan halua kokea olevansa jotenkin Alien.
Saitko ketjusta käsityksen, että toimin noin? Mä nimenomaan puhun kuin ihmiselle, yksilölle. Mutta sitten täytyy kuitenkin joskus ilmaista se kiinnostus ja herättää kiinnostus. Olla kiinnostava. En usko, että suhdetta saa, jos on vain tasapaksu. Alussa pitää tuoda esiin parhaat puolensa, tehdä myyntipuhe. Ei mulla ole mitään ongelmia puhua kaverinaisille, työkavereille, virkailijoille tai muillekaan normitilanteen naisille.
ap
"En ole seksuaalisesti haluttava, koska olen kokematon yli 30-vuotias mies. Ei ole mahdollista, jos omaisin edes hiukan seksuaalista vetovoimaa tai vetävyyttä."
Ei hemmetti mitä virhelogiikkaa. Voin vakuuttaa, että on olemassa määrittelemättömän suuruinen joukko itseni kaltaisia naisia, jotka todella mielellään opettaisivat jollekin kivalle, kokemattomalle miehelle kaiken mitä seksistä tietävät. Itselleni miehessä on aina viehättävää pieni ujous ja kaikenlaiset yli-itsevarmat valmiin kaavan mukaiset pelimies-tyyliset lähestymisyritykset taas ovat välitön turn off.
Minä olen kyllä tällä hetkellä pitkässä, sitoutuneessa parisuhteessa oman kokemattoman nörttini kanssa, mutta aivan varmasti tuolla kuljeksii kanssasisariani myös sinkkuina. Nyt vähän sitä itsearvostusta, mies!
T. N28, se "kiltti naapurintyttö"
Sinä ap pystyt sentään lähestymään naisia, minä en vaikka haluaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Otat muutaman kaljan alle ja menet suosittuun baariin ja alat puhua naisille. Heität läppää ja välillä vähän kosketat. Laitat ne nauramaan ja sitten poimit jonkun jonka kanssa menet kotiin. Helppoa.
t. Mies
Tämä toimii itsellänikin. Menee vaan ja pitää hauskaa. Aina sieltä joku tarttuu mukaan.
105 viestiä sinun ketjussasi.
Joko olet herännyt ymmärtämään mikä on ongelmasi ydin. Se on sanottu siellä moneen kertaan ja annettu jopa ohjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En ole seksuaalisesti haluttava, koska olen kokematon yli 30-vuotias mies. Ei ole mahdollista, jos omaisin edes hiukan seksuaalista vetovoimaa tai vetävyyttä."
Ei hemmetti mitä virhelogiikkaa. Voin vakuuttaa, että on olemassa määrittelemättömän suuruinen joukko itseni kaltaisia naisia, jotka todella mielellään opettaisivat jollekin kivalle, kokemattomalle miehelle kaiken mitä seksistä tietävät. Itselleni miehessä on aina viehättävää pieni ujous ja kaikenlaiset yli-itsevarmat valmiin kaavan mukaiset pelimies-tyyliset lähestymisyritykset taas ovat välitön turn off.
Minä olen kyllä tällä hetkellä pitkässä, sitoutuneessa parisuhteessa oman kokemattoman nörttini kanssa, mutta aivan varmasti tuolla kuljeksii kanssasisariani myös sinkkuina. Nyt vähän sitä itsearvostusta, mies!
T. N28, se "kiltti naapurintyttö"
Tietenkin tiedän, että logiikkani on virheellinen. On vain helpompi kuvitella, että menneisyys on tae tulevaisuuden kohtalosta tai että se mikä ei ole tapahtunut ei tule koskaan tapahtumaan. Joskus myös jopa pidän itseäni ihan mukiinmenevänä ulkonäöllisestikin, mutta pakko myöntää, että melko vaikeaahan se on välillä luottaa itseensä, kun koskaan ei ole mitään vahvistusta saanut omasta viehättävyydestään.
ap
Musta on kurjaa että nainen on ap:lle pelkkä p***u. Ap tutustu naisiin ensin kavereina, siitä se lähtee. Mikään ei tule pakottamalla ja on inhottavaa että nainen on sulle pelkkä poikuudesta pääsemisen itsetarkoitus. Ällöä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun olet saanut kaikki mahdolliset neuvot ja avut ja kirjaehdotukset, niin kerro mitä aiot tehdä?
En tiedä, koska se ei ollut tämän ketjun tarkoitus.
Helpoin rooli elämässä on neuvoa toista miten elää. Siinä on aina oikeassa.
Mä en loputtomiin voi muuttaa itseäni, joten mun on joko opittava pelaamaan peliä paremmin, etsittävä seuraa paikoista, jossa peliä ei pelata, muutettava taktiikkaa täysin tai sitten toivoa onnenlaukausta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap pystyt sentään lähestymään naisia, minä en vaikka haluaisin.
No, täytyy tunnustaa, että kykenen, mutta vain tietyissä tilanteissa. Normaalielämässä, normijutuissa toki. Sitten kun puhutaan lähestymisestä intiimimmässä mielessä niin en aina. Esimerkiksi joku naisporukan lähestyminen yksin on melkoinen kauhuskenaario mulle. Semmoinen orgaanisempi lähestyminen ja juttelu toki onnistuu, kun siinä ei ole niin suuria paineita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
105 viestiä sinun ketjussasi.
Joko olet herännyt ymmärtämään mikä on ongelmasi ydin. Se on sanottu siellä moneen kertaan ja annettu jopa ohjeet.
Kyllä mä tiedän mikä on ongelmani ydin: olen pelkuri, taitamaton ja saamaton. Ei tämä kuitenkaan ollut se pointti. Kyllä mä ton tiesin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että sinulla on päässäsi tietty kaava miltä pariutuminen ja iskeminen näyttää. On vaikea täyttää rooli joka ei tule luontevasti ja joka on (todennäköisesti) myös kirjoitettu väärin.
Minä ja mieheni ovat molemmat totaalisia sosiaalisia urveloita ja tämä natsasi kun olimme molemmat omat itsemme. Puhuimme ekoilla treffeillä muistaakseni tappelulajeista, neuroplastisuudesta ja mustan huumorin teemoista joita en täällä voi sensuroimatta mainita. En odottanut tietynnäköistä kosiotanssia eikä hänkään odottanut törröhuulista blondia.
Asiat menevät omalla painollaan jos oikeasti natsaa. Jos aloitat suhteen teeskentelyllä, missä kohti voit vaihtaa omaan persoonallisuuteesi? Seuraavana aamuna? Viikon jälkeen? Ei ihme ettei naista kiinnostanut kun teit käytöksen muutoksellasi selväksi että halusit vain sen pöksyihin.
Mun kaava on muodostunut siitä, kun olen nähnyt miten muut miehet toimivat. Olen myös nähnyt mikä toimii ja olen nähnyt miten itse toimin. Ja se ei toimi.
Arvostaisin myös, että et tekisi oletuksia minusta. En muuttanut käytöstäni, koska halusin hänen pöksyihinsä. Mä oon jumankauta aikuinen kokematon mies. Tuollainen käytös on musta todella kaukana. Yritin viedä keskustelua hieman eri suuntaan ja muuttaa käytöstäni, koska niin tuossa ympäristössä toimitaan. Mutta en osannut.
ap
Jos minä alkaisin toimia kuten naiset toimivat, olisin puhunut, nauranut ja flirttaillut ihan hirveästi. Olisin blondannut hiukset ja käyttänyt kirkkaan värisiä vaatteita. Olisin esittänyt miehille rohkeita henkilökohtaisia kysymyksiä huumorin varjolla. Tämä on näkemäni mukaan toiminut muilla naisilla.
Jos kuuntelisin palstamiehiä (mitä en tee koska en ole idi ootti) olisin istunut baarissa yksin ja valinnut parhaan päältä kaikista kymmenistä minua iskemään tulevista miehistä. Istuin kyllä joskus yksin kun en uskaltanut ottaa kontaktia keneenkään. Ihan rauhassa sain olla.
En siis ottanut mallia muista vaan käyttäydyin kuten luonteeseeni kuuluu. (Kyllä, naisilla on todellakin erilaisia luonteita ja kaikki toimivat deittailussakin oman luonteensa mukaan.) Katsoin siis kiinnostavaa miestä silmiin ja kysyin: Haluatko vaikka lähteä kahville joku päivä? Joskus hän lähti, joskus tuli pakit. Se on elämää. Ja joskus kiinnostava mies kysyi minulta mennäänkö joskus kahville. Ihan noin vain suoraan, ilman "tuon ympäristön toimintamalleja".
Aivan. Olen tässä ketjussa ilmaissut, että haluaisin löytää onnistumisen olemalla oma itseni. Se ei vain ole toiminut, koska olen tässä tilanteessa. Halusin asiaan muutosta ja kun haetaan muutosta yleensä hylätään vanha, toimimaton käytösmalli ja otetaan käyttöön malli, jonka toimivuus on käytännössä todistettu. Tämä malli on siis tuo normaali kanssakäyminen, flirttailu ja niin edelleen. Ongelmana mun kohdalla on, että omana itsenäni oleminen ei ole toiminut ja sitten se mikä muilla toimii on sellaista, jota en osaa ja joka ei ole mulle luonnollista.
Toki varmaankin voisin mennä kysymään kiinnostavilta suoraan, mutta siinä saan kyllä ottaa kohdalleni aika paljon pettymyksiä. Ja kuten sanoin mulla ihastuminen tai kiinnostuminen vaatii yleensä pidempiaikaisen yhteyden. Ei tuo tietenkään sitä estä, mutta on vain mulle epäsopiva tyyli toimia.
ap
No kuule, ei se omana itsenäni oleminen toiminut minullakaan ennen kuin olin melkein 3-kymppinen. Satun kuitenkin pitämään itsestäni, joten en alkanut tehdä mitään ihme temppuja saadakseni huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Jos nyt ei ihan noloimpia teini-iän juttuja lasketa.
Pettymyksiä tulee kaikille. Pahoja. Sinun on opittava kestämään niitä jos aiot ikinä kumppanin löytää.
Kahville pyytäminen on muuten pelkkää kahville pyytämistä. Sinun ei tarvitse olla korviasi myöten ihastunut pyytäksesi joku treffeille. Teet tästä liian vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
105 viestiä sinun ketjussasi.
Joko olet herännyt ymmärtämään mikä on ongelmasi ydin. Se on sanottu siellä moneen kertaan ja annettu jopa ohjeet.
Kyllä mä tiedän mikä on ongelmani ydin: olen pelkuri, taitamaton ja saamaton. Ei tämä kuitenkaan ollut se pointti. Kyllä mä ton tiesin.
ap
Niin, ja kun sanot tuon tarpeeksi monesti, tulee tunne että olet tehnyt asialle jotain. Samaa taktiikkaa käytetään ihmissuhteissa. "Tiedän että olen huono mies/äiti/ystävä ym." Se sanotaan ja ajatellaan että homma on hoidettu kun asia myönnettiin suoraan. Nyt saa jatkaa kuten ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Musta on kurjaa että nainen on ap:lle pelkkä p***u. Ap tutustu naisiin ensin kavereina, siitä se lähtee. Mikään ei tule pakottamalla ja on inhottavaa että nainen on sulle pelkkä poikuudesta pääsemisen itsetarkoitus. Ällöä!
Olen pahoillani, jos olet saanut viesteistäni tuon kuvan. Tai sitten trollaat huonosti. Kumpikin tuntuu ikävältä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ainoa vika on siinä, ettet osaa näyttää olevasi kiinnostunut. Vähän lisää avoimuutta. Älä pelkää mokaavasi, ja jopa yritä mokata. Virheet on inhimillisiä ja inhimillisyys vetää puoleensa.
Varmasti tässä on osatotuus. Osa totuutta on myös se., että kun en osaa niin kukaan ei ole minustakaan kiinnostunut. Olen niin monta kertaa nähnyt pettymyksen ja epäuskon vastapuolen kasvoilta, kun en osaa toimia siten kuin mieheltä odotetaan, että ne katseet ovat pysyvästi porautuneet aivokuoreeni.
Mokata osaan. Mokannut olen. Se mitä en enää halua on nöyryytys.
ap
Miehillä on omituinen kuvitelma itsestään sankareina, jotka hoitavat tilanteen jotenkin enemmän kuin vastapuoli. Panostavat enemmän, ottavat riskejä enemmän, haavoittuvat enemmän. Määrätietoisesti viedään asioita tiettyyn suuntaan, kasvot tuskan irvistykseen jähmettyneenä.
Et ymmärtänyt ongelmasi ydintä. Se ei ole hokemasi asia. Vaan se että uskot niihin kuin tosi tarinana.
Etkä ole valmis ajattelemaan muuta mahdollisuutta.
Joten vastaukset löydät halutessasi tästä ketjusta.
Minua tämä asia ei enää kiinnosta.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä nainen haluaa että kohdellaan naisena. Mutta jos jonkun mielestä nainen on yhtä outo otus kuin alien...