Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei te kaikki joilla ei ole mitään sometilejä (etenkin jos olette työnhakijoita)
16.05.2019 |
Millaisia kokemuksia teillä on suhtautumisesta somettomuuteenne? Uskotteko, että vaikuttaa työnsaantiin tai onko sanottu suoraan, että vaikuttaa? Millaisista aloista on kyse?
Entä rekrytoijat - jos teitä on paikalla - miten se ihminen tekee töitä sillä sometilillään (emme nyt puhu sellaisesta jonka titteli nimenomaan olisi joku someosaaja) eikä niillä oikeilla ansioilla ja ammattitutkinnoilla? Miksi sometili on niin tärkeä jos sillä ei tehdä töitä?
Itse olen someton ja jo epätoivon partaalla. Sometouhut ei kiinnosta ja syitä on tuhat. Haluaisin kuitenkin tehdä töitä ja tienata leipäni. Olen ihan tavallinen tyyppi ja elän tavallista elämää. En vaan tajua tätä nykymaailman menoa eikä kiinnosta myydä sieluani ja omia arvojani digi- ja somekiimalle.
Ai niin ja olen korkeasti koulutettu kolmekymppinen.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Ok, olen siis harhainen psykoosipotilas, joka on mm. kuvitellut vain omassa päässään seuraavat asiat:
1. Täytyyhän sulla nyt olla someprofiili kun sä oot alalla x! / sun pitää olla ajan hermolla / sun pitää tietää mistä ihmiset puhuu / koska kaikilla muillakin on / sun pitää luoda brändiä itelles niin tuut nähdyksi jne.2. Oot kyllä outo, onko sulla jotain salattavaa kun et oo Fabossa?
3. No näitä tarvii työelämässä, osaakko edes niitä käyttää?
Kuultua, kahvipöytäkeskusteluissa yms. :
" kateltiin työhakemuksia ja sillä yhellä oli ihan hyvä hakemus mut kun googletin, ei siitä löytynyt mitään, jotenkin epäilyttävää, ei me sellasta sitten edes haastatteluun kutsuttu""ihminen jolla ei ole somea on jotain salattavaa"
"pitää kyllä pysyä mukana menossa, parasta ladata somesovellukset ja päivitellä usein niin vaikuttaa aktiiviselta"
Lehdissä nähtyä vuosien varrella (YLE, HS, Aamulehti, IS, Iltalehti, Taloussanomat):
Rekrykonsultin haastatteluja: "Jokaisella on oltava vähintään LinkedIn, parasta olla myös Facebook ja Instagram, pitää näkyä!
Työnantajan haastatteluja: "Emme ota tosissamme hakijoita, joista ei löydy googlella mitään tai ei ole someprofiileja että voisi tarkistaa millainen tyyppi kyseessä.
Jne. Jne.Itse en tunne ketään, joka olisi saanut työtarjouksen LinkedInin kautta. Koskeeko tämmöinen sitten vain jotain todella kovia meriittejä saavuttaneita asiantuntijoita ja huippukoodareita vaan? Kun kerran mitätöitte minun kokemukseni siitä, että somettomuuteni on työelämässä ongelma, niin samalla tavalla voin mitätöidä teidän kokemuksenne siitä, että kukaan ikinä olisi LinkedInin avulla mitään töitä saanut.
Koittakaa nyt kommentoida kuten loogisesti ajattelevat aikuiset.
-ap
Mä olen saanut useampia, mutta yhdessäkään paikassa ei olisi ollut niin hyvä palkka ja muut työsuhde-edut kuin nykyisessä työpaikassani. Ei ole ollut kiinnostusta vaihtaa, koska itse työkään ei olisi ollut yhtään sen mielenkiintoisempaa kuin nykyinen työnikään. Mutta joo, olen asiantuntijatehtävissä, pitkä työkokemus alalta sekä tiettyä erikoisosaamista. LinkedInissä mulla on oikeastaan vain CV. En mä siellä sen ihmeemmin käy kurkkimassa. Kun tulee ilmoitus sähköpostiin, käyn vilkaisemassa, mutta muuten saa olla omissa oloissaan koko LinkedIn-tilini.
Miksi sulle on niin vaikeaa laittaa LinkedIniin tiedot itsestäsi ja osaamisestasi? Eihän sinne mitään henkilökohtaisia juttuja laiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen amatöörifirma, jos työntekijät valitaan googlailun perusteella :D:D:D:D:D
Meille haki töihin jokunen vuosi sitten Matti Nykänen (niin yleinen nimi että en koe loukkaavani yksityisyyttä, vaikka tämän paljastan). Ei käynyt mielessäkään googlettaa. Jokainen voi miettiä että miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, olen siis harhainen psykoosipotilas, joka on mm. kuvitellut vain omassa päässään seuraavat asiat:
1. Täytyyhän sulla nyt olla someprofiili kun sä oot alalla x! / sun pitää olla ajan hermolla / sun pitää tietää mistä ihmiset puhuu / koska kaikilla muillakin on / sun pitää luoda brändiä itelles niin tuut nähdyksi jne.2. Oot kyllä outo, onko sulla jotain salattavaa kun et oo Fabossa?
3. No näitä tarvii työelämässä, osaakko edes niitä käyttää?
Kuultua, kahvipöytäkeskusteluissa yms. :
" kateltiin työhakemuksia ja sillä yhellä oli ihan hyvä hakemus mut kun googletin, ei siitä löytynyt mitään, jotenkin epäilyttävää, ei me sellasta sitten edes haastatteluun kutsuttu""ihminen jolla ei ole somea on jotain salattavaa"
"pitää kyllä pysyä mukana menossa, parasta ladata somesovellukset ja päivitellä usein niin vaikuttaa aktiiviselta"
Lehdissä nähtyä vuosien varrella (YLE, HS, Aamulehti, IS, Iltalehti, Taloussanomat):
Rekrykonsultin haastatteluja: "Jokaisella on oltava vähintään LinkedIn, parasta olla myös Facebook ja Instagram, pitää näkyä!
Työnantajan haastatteluja: "Emme ota tosissamme hakijoita, joista ei löydy googlella mitään tai ei ole someprofiileja että voisi tarkistaa millainen tyyppi kyseessä.
Jne. Jne.Itse en tunne ketään, joka olisi saanut työtarjouksen LinkedInin kautta. Koskeeko tämmöinen sitten vain jotain todella kovia meriittejä saavuttaneita asiantuntijoita ja huippukoodareita vaan? Kun kerran mitätöitte minun kokemukseni siitä, että somettomuuteni on työelämässä ongelma, niin samalla tavalla voin mitätöidä teidän kokemuksenne siitä, että kukaan ikinä olisi LinkedInin avulla mitään töitä saanut.
Koittakaa nyt kommentoida kuten loogisesti ajattelevat aikuiset.
-apTäällä on jo kolmatta sivua kommentoitu sinulle täysin loogisesti kuinka työasioissa yksityisillä tileillä ei ole mitään merkitystä. Sinulle ei vain tunnu looginen kommentointi menevän perille. Mistä muuten olet lukenut noita haastatteluja, että työnantaja ei ota haastatteluun, jos ei löydy googlella tietoja? Kuulostaa näin työnantajan näkökulmasta näet äärimmäisen oudolta toiminnalta. Jos hakijana on vaikkapa Ville Virtanen, niin mistä se työnantaja tietää, kuka niistä on juuri se heille hakenut Ville. Tai vaikka löytyisikin oikea henkilö, niin mitä hänestä ammatillisessa mielessä (tai muutenkaan) kertoo, jos hänellä on Facebookissa pari kuvaa Balilta, kuva kissasta ja kuva talvisesta maisemasta?
Tarkoitin loogisella sitä, että tässä ketjussa on monta kertaa toistunut se yleinen harha, että "ei ole sattunut mulle, joten sitä ei ole." Olen ainoastaan iloinen kuultuani näinkin monelta, ettei sometileillä ole merkitystä! Olisi ollut vielä kiva saada vastauksia kysymykseeni siitä, mistä aloista on kyse niin osaisin alanvaihtajana suunnitella paremmin.
Kirjoittamani asiat siitä, kuinka itse olen joutunut näihin tilanteisiin joissa somettomuus on ongelma, ovat ihan tosia ja minulle tapahtuneita. Ne eivät lakkaa olemasta vaikkei niitä muille keskustelijoille ole sattunut. Sitä siis tarkoitan epäloogisella, lapsellisella kommentoinnilla, että minun kokemukseni kielletään.
Haluaisin siis nimenomaan löytää ne alat, joissa työnantajaa ja rekrytyyppiä kiinnostaisi ensisijaisesti osaamiseni ja kokemukseni eikä se, olenko esillä netissä.
Googlella löytää artikkeleita. Voi kokeilla vaikka hakusanoja "työnantaja ei facebookia" tms.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen someron ja tämä on ihan periaate. Mutta pitää sanoa että on ollut haitaksi. Olen hakenut töitä ja erittäin usein rekrytoija pyytää ”linkedin-urlin” tai pyytää että laita yhteyspyyntö linkedinisdä. Ja onnihmetelry kun en asiantuntijana ole siellä.
Kerran haastattelussa muös epäiltiin että onko mulla mitään verkostoa kun ei ole linkediniä.Inhoon koko linkediniä ja sitä ”teko-touhotusta” kun sinne pitää postata ja kommentoida... ja päteä (kaverin linkedinä olen katsellut hänen koneeltaan).
No niin, löytyihän muitakin. Alkoi jo ärsyttää tämä perus av-tyylin lynkkausmeno "ei tollasta oo olemassa kun ei sitä oo sattunut mulle, ap on päästään pimee ja keksii kaiken yhyy porvoo provo"
Tuo verkostojuttu on toinen. Jos on introvertti eikä hirveästi viihdy ihmisten kanssa, ei siis ole haluttu työntekijä? Jos tekee työnsä hyvin ja on meriittejä, ei riitä koska "toi ei oo niiden ihmisten kaveri joiden kaveri mä oon"
-ap
Miten mä tämän nyt selittäisin? Läheskään kaikki työpaikat eivät enää nykyisin tule avoimeen hakuun. Sen vuoksi on ihmisiä, joiden tehtävänä on etsiä sopivia työntekijöitä johonkin tiettyyn tehtävään. Voi olla, että jos sopivaa ei löydy, jatketaan nykyisellä kokoonpanolla. Mutta jos löytyy, palkataan. Työnkuvaa voidaan myös räätälöidä siten, että se vastaa paremmin sekä työntekijän osaamista ja toiveita että työnantajan etua. Joskus introverttiys voi olla jopa etu, jos työtehtävä olisi pääasiassa yksin puurtamista. Jos tätä introverttiä ei kuitenkaan löydy yhtään mistään, vaikea häntä on pyytää haastatteluunkaan. Tai edes kysyä, kiinnostaisiko uusi työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen Arffmanin webinaarikurssilla työkkärin käskystä, ja siellä opittua tähän mennessä:
LinkedIn, LinkedIn, LinkedIn, jäkä, jäkä, jäkä.
Työhakemuksessa pitää olla valokuva ja somessa tärkein on LinkedIn, mutta myös face ja kaikki muutkin on valjastettava työtä ajatellen ja unohtaa yksityiselämän päivitykset.
Ilmeisesti osaamisella ei ole enää paskankaan väliä, kunhan julkaisee ja kommentoi ahkerasti somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen someron ja tämä on ihan periaate. Mutta pitää sanoa että on ollut haitaksi. Olen hakenut töitä ja erittäin usein rekrytoija pyytää ”linkedin-urlin” tai pyytää että laita yhteyspyyntö linkedinisdä. Ja onnihmetelry kun en asiantuntijana ole siellä.
Kerran haastattelussa muös epäiltiin että onko mulla mitään verkostoa kun ei ole linkediniä.Inhoon koko linkediniä ja sitä ”teko-touhotusta” kun sinne pitää postata ja kommentoida... ja päteä (kaverin linkedinä olen katsellut hänen koneeltaan).
No niin, löytyihän muitakin. Alkoi jo ärsyttää tämä perus av-tyylin lynkkausmeno "ei tollasta oo olemassa kun ei sitä oo sattunut mulle, ap on päästään pimee ja keksii kaiken yhyy porvoo provo"
Tuo verkostojuttu on toinen. Jos on introvertti eikä hirveästi viihdy ihmisten kanssa, ei siis ole haluttu työntekijä? Jos tekee työnsä hyvin ja on meriittejä, ei riitä koska "toi ei oo niiden ihmisten kaveri joiden kaveri mä oon"
-ap
Miten mä tämän nyt selittäisin? Läheskään kaikki työpaikat eivät enää nykyisin tule avoimeen hakuun. Sen vuoksi on ihmisiä, joiden tehtävänä on etsiä sopivia työntekijöitä johonkin tiettyyn tehtävään. Voi olla, että jos sopivaa ei löydy, jatketaan nykyisellä kokoonpanolla. Mutta jos löytyy, palkataan. Työnkuvaa voidaan myös räätälöidä siten, että se vastaa paremmin sekä työntekijän osaamista ja toiveita että työnantajan etua. Joskus introverttiys voi olla jopa etu, jos työtehtävä olisi pääasiassa yksin puurtamista. Jos tätä introverttiä ei kuitenkaan löydy yhtään mistään, vaikea häntä on pyytää haastatteluunkaan. Tai edes kysyä, kiinnostaisiko uusi työpaikka.
Tajusin kyllä pointin, mutta suhtaudun skeptisesti, koska oma kokemus on:
Vuosia LinkedInissä, lisäsin jokaiselta työpaikalta jokaisen tyypin. Ei koskaan tapahtunut yhtään mitään mihinkään suuntaan. Lopulta poistin koko profiilin. (Olinko itse aktiivinen joo olin: postailin jotain turhia juttuja ja kommentoin niitä, pyysin suosituksia ent.työkavereilta ja pomoilta jne)
Tunnen muutamia oman alan ihmisiä ja laittanut joskus sanaa kiertämään että työpaikka haussa. Harvoin tuli vinkkejä ja jos tulin ja hain, ei irronnut paikkaa.
Omat kokemukset nyt vaan on ne, ettei noista jutuista ole mitään hyötyä joten vaikeaa innostua niistä.
Olen hakenut avoimia paikkoja tai laittanut avoimia hakemuksia suoraan firmoihin. Mielestäni se on jo aika hyvin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen someron ja tämä on ihan periaate. Mutta pitää sanoa että on ollut haitaksi. Olen hakenut töitä ja erittäin usein rekrytoija pyytää ”linkedin-urlin” tai pyytää että laita yhteyspyyntö linkedinisdä. Ja onnihmetelry kun en asiantuntijana ole siellä.
Kerran haastattelussa muös epäiltiin että onko mulla mitään verkostoa kun ei ole linkediniä.Inhoon koko linkediniä ja sitä ”teko-touhotusta” kun sinne pitää postata ja kommentoida... ja päteä (kaverin linkedinä olen katsellut hänen koneeltaan).
No niin, löytyihän muitakin. Alkoi jo ärsyttää tämä perus av-tyylin lynkkausmeno "ei tollasta oo olemassa kun ei sitä oo sattunut mulle, ap on päästään pimee ja keksii kaiken yhyy porvoo provo"
Tuo verkostojuttu on toinen. Jos on introvertti eikä hirveästi viihdy ihmisten kanssa, ei siis ole haluttu työntekijä? Jos tekee työnsä hyvin ja on meriittejä, ei riitä koska "toi ei oo niiden ihmisten kaveri joiden kaveri mä oon"
-ap
Miten mä tämän nyt selittäisin? Läheskään kaikki työpaikat eivät enää nykyisin tule avoimeen hakuun. Sen vuoksi on ihmisiä, joiden tehtävänä on etsiä sopivia työntekijöitä johonkin tiettyyn tehtävään. Voi olla, että jos sopivaa ei löydy, jatketaan nykyisellä kokoonpanolla. Mutta jos löytyy, palkataan. Työnkuvaa voidaan myös räätälöidä siten, että se vastaa paremmin sekä työntekijän osaamista ja toiveita että työnantajan etua. Joskus introverttiys voi olla jopa etu, jos työtehtävä olisi pääasiassa yksin puurtamista. Jos tätä introverttiä ei kuitenkaan löydy yhtään mistään, vaikea häntä on pyytää haastatteluunkaan. Tai edes kysyä, kiinnostaisiko uusi työpaikka.
Ja sitten tällaiset firmat narisee iltapäivälehdissä, että on työvoimapulaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, olen siis harhainen psykoosipotilas, joka on mm. kuvitellut vain omassa päässään seuraavat asiat:
1. Täytyyhän sulla nyt olla someprofiili kun sä oot alalla x! / sun pitää olla ajan hermolla / sun pitää tietää mistä ihmiset puhuu / koska kaikilla muillakin on / sun pitää luoda brändiä itelles niin tuut nähdyksi jne.2. Oot kyllä outo, onko sulla jotain salattavaa kun et oo Fabossa?
3. No näitä tarvii työelämässä, osaakko edes niitä käyttää?
Kuultua, kahvipöytäkeskusteluissa yms. :
" kateltiin työhakemuksia ja sillä yhellä oli ihan hyvä hakemus mut kun googletin, ei siitä löytynyt mitään, jotenkin epäilyttävää, ei me sellasta sitten edes haastatteluun kutsuttu""ihminen jolla ei ole somea on jotain salattavaa"
"pitää kyllä pysyä mukana menossa, parasta ladata somesovellukset ja päivitellä usein niin vaikuttaa aktiiviselta"
Lehdissä nähtyä vuosien varrella (YLE, HS, Aamulehti, IS, Iltalehti, Taloussanomat):
Rekrykonsultin haastatteluja: "Jokaisella on oltava vähintään LinkedIn, parasta olla myös Facebook ja Instagram, pitää näkyä!
Työnantajan haastatteluja: "Emme ota tosissamme hakijoita, joista ei löydy googlella mitään tai ei ole someprofiileja että voisi tarkistaa millainen tyyppi kyseessä.
Jne. Jne.Itse en tunne ketään, joka olisi saanut työtarjouksen LinkedInin kautta. Koskeeko tämmöinen sitten vain jotain todella kovia meriittejä saavuttaneita asiantuntijoita ja huippukoodareita vaan? Kun kerran mitätöitte minun kokemukseni siitä, että somettomuuteni on työelämässä ongelma, niin samalla tavalla voin mitätöidä teidän kokemuksenne siitä, että kukaan ikinä olisi LinkedInin avulla mitään töitä saanut.
Koittakaa nyt kommentoida kuten loogisesti ajattelevat aikuiset.
-apTäällä on jo kolmatta sivua kommentoitu sinulle täysin loogisesti kuinka työasioissa yksityisillä tileillä ei ole mitään merkitystä. Sinulle ei vain tunnu looginen kommentointi menevän perille. Mistä muuten olet lukenut noita haastatteluja, että työnantaja ei ota haastatteluun, jos ei löydy googlella tietoja? Kuulostaa näin työnantajan näkökulmasta näet äärimmäisen oudolta toiminnalta. Jos hakijana on vaikkapa Ville Virtanen, niin mistä se työnantaja tietää, kuka niistä on juuri se heille hakenut Ville. Tai vaikka löytyisikin oikea henkilö, niin mitä hänestä ammatillisessa mielessä (tai muutenkaan) kertoo, jos hänellä on Facebookissa pari kuvaa Balilta, kuva kissasta ja kuva talvisesta maisemasta?
Tarkoitin loogisella sitä, että tässä ketjussa on monta kertaa toistunut se yleinen harha, että "ei ole sattunut mulle, joten sitä ei ole." Olen ainoastaan iloinen kuultuani näinkin monelta, ettei sometileillä ole merkitystä! Olisi ollut vielä kiva saada vastauksia kysymykseeni siitä, mistä aloista on kyse niin osaisin alanvaihtajana suunnitella paremmin.
Kirjoittamani asiat siitä, kuinka itse olen joutunut näihin tilanteisiin joissa somettomuus on ongelma, ovat ihan tosia ja minulle tapahtuneita. Ne eivät lakkaa olemasta vaikkei niitä muille keskustelijoille ole sattunut. Sitä siis tarkoitan epäloogisella, lapsellisella kommentoinnilla, että minun kokemukseni kielletään.
Haluaisin siis nimenomaan löytää ne alat, joissa työnantajaa ja rekrytyyppiä kiinnostaisi ensisijaisesti osaamiseni ja kokemukseni eikä se, olenko esillä netissä.Googlella löytää artikkeleita. Voi kokeilla vaikka hakusanoja "työnantaja ei facebookia" tms.
-ap
No tuota, sinähän täällä aika vahvasti ja laveasti olet yleistänyt, kuinka työelämässä vaaditaan somea ja somettomuus on ongelma. Ja jatkanut sitä paasausta, vaikka hyvin moni on kertonut ihan muuta. Tietenkään sinun kokemuksesi ei lakkaa olemasta, mutta se ei myöskään tarkoita että tuollainen olisi mitenkään yleistä. Kukaan ei ole kieltänyt sinun kokemustasi, vaan kertonut omista kokemuksistaan, jotka ovat toisenlaisia kuin sinun. Se ei ole epäloogista tai lapsellista, vaan juuri sitä mitä sinä pyysit eli kokemuksia somettomuuteen suhtautumisesta.
Omalla kokemuksellani sellaista alaa ei olekaan, jolla some olisi välttämätön. En ole ainakaan liki kaksikymmentävuotisen työurani aikana sellaista kohdannut. Eli voisiko kuitenkin olla niin, että nämä ovat vain yksittäistapauksia, joissa työntekijät valitaan googlella ja valtaosa noudattaisi ammattimaisempaa toimintatapaa eli työhakemuksen ja cv:n perusteella valikointia?
P.S. Kaikki mikä löytyy googlella ei ole a) totta b) yleinen käytäntö. Eli en kovin vahvaa kuvaa loisi googletulosten pohjalta yhtään mistään asiasta. Lähdekritiikki on hyvä taito ihan kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnhakijasta hankittavan tiedon tulee tulla henkilöltä itseltään. Työnhakijan googlettaminen on vastoin lakia. Mutta milläs valvot? Ammattitaitoinen rekry ei käy sometilejä omin päin läpi. Linkedidn voi katsoa jos se liitetään sähköiseen hakemukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, olen siis harhainen psykoosipotilas, joka on mm. kuvitellut vain omassa päässään seuraavat asiat:
1. Täytyyhän sulla nyt olla someprofiili kun sä oot alalla x! / sun pitää olla ajan hermolla / sun pitää tietää mistä ihmiset puhuu / koska kaikilla muillakin on / sun pitää luoda brändiä itelles niin tuut nähdyksi jne.2. Oot kyllä outo, onko sulla jotain salattavaa kun et oo Fabossa?
3. No näitä tarvii työelämässä, osaakko edes niitä käyttää?
Kuultua, kahvipöytäkeskusteluissa yms. :
" kateltiin työhakemuksia ja sillä yhellä oli ihan hyvä hakemus mut kun googletin, ei siitä löytynyt mitään, jotenkin epäilyttävää, ei me sellasta sitten edes haastatteluun kutsuttu""ihminen jolla ei ole somea on jotain salattavaa"
"pitää kyllä pysyä mukana menossa, parasta ladata somesovellukset ja päivitellä usein niin vaikuttaa aktiiviselta"
Lehdissä nähtyä vuosien varrella (YLE, HS, Aamulehti, IS, Iltalehti, Taloussanomat):
Rekrykonsultin haastatteluja: "Jokaisella on oltava vähintään LinkedIn, parasta olla myös Facebook ja Instagram, pitää näkyä!
Työnantajan haastatteluja: "Emme ota tosissamme hakijoita, joista ei löydy googlella mitään tai ei ole someprofiileja että voisi tarkistaa millainen tyyppi kyseessä.
Jne. Jne.Itse en tunne ketään, joka olisi saanut työtarjouksen LinkedInin kautta. Koskeeko tämmöinen sitten vain jotain todella kovia meriittejä saavuttaneita asiantuntijoita ja huippukoodareita vaan? Kun kerran mitätöitte minun kokemukseni siitä, että somettomuuteni on työelämässä ongelma, niin samalla tavalla voin mitätöidä teidän kokemuksenne siitä, että kukaan ikinä olisi LinkedInin avulla mitään töitä saanut.
Koittakaa nyt kommentoida kuten loogisesti ajattelevat aikuiset.
-apTäällä on jo kolmatta sivua kommentoitu sinulle täysin loogisesti kuinka työasioissa yksityisillä tileillä ei ole mitään merkitystä. Sinulle ei vain tunnu looginen kommentointi menevän perille. Mistä muuten olet lukenut noita haastatteluja, että työnantaja ei ota haastatteluun, jos ei löydy googlella tietoja? Kuulostaa näin työnantajan näkökulmasta näet äärimmäisen oudolta toiminnalta. Jos hakijana on vaikkapa Ville Virtanen, niin mistä se työnantaja tietää, kuka niistä on juuri se heille hakenut Ville. Tai vaikka löytyisikin oikea henkilö, niin mitä hänestä ammatillisessa mielessä (tai muutenkaan) kertoo, jos hänellä on Facebookissa pari kuvaa Balilta, kuva kissasta ja kuva talvisesta maisemasta?
Tarkoitin loogisella sitä, että tässä ketjussa on monta kertaa toistunut se yleinen harha, että "ei ole sattunut mulle, joten sitä ei ole." Olen ainoastaan iloinen kuultuani näinkin monelta, ettei sometileillä ole merkitystä! Olisi ollut vielä kiva saada vastauksia kysymykseeni siitä, mistä aloista on kyse niin osaisin alanvaihtajana suunnitella paremmin.
Kirjoittamani asiat siitä, kuinka itse olen joutunut näihin tilanteisiin joissa somettomuus on ongelma, ovat ihan tosia ja minulle tapahtuneita. Ne eivät lakkaa olemasta vaikkei niitä muille keskustelijoille ole sattunut. Sitä siis tarkoitan epäloogisella, lapsellisella kommentoinnilla, että minun kokemukseni kielletään.
Haluaisin siis nimenomaan löytää ne alat, joissa työnantajaa ja rekrytyyppiä kiinnostaisi ensisijaisesti osaamiseni ja kokemukseni eikä se, olenko esillä netissä.Googlella löytää artikkeleita. Voi kokeilla vaikka hakusanoja "työnantaja ei facebookia" tms.
-ap
No vaikka sairaanhoitaja, kätilö, soiaalityöntekijä, lastentarhanopettaja, lähihoitaja, bussikuski, taksikuski, raksaduunari, siivooja, rekkakuski, konduktööri, tarjoilija, kokki, lentokapteeni, lentoemäntä jne jne .... harvemmin noissa ollaan kiinnostuneita some-tileistä. Ja edelleenkin niissäkin, missä some-tililä on merkitystä, sillä tilillä ei tarkoiteta sun kissakuviasi, selfieitäsi, Tallinnan reissujasi eikä baarikommelluksiasi vaan ainoastaan työhösi, osaamiseesi ja uratoiveisiisi liittyviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen, akateeminen työtön työnhakija. Minulla on LinkedIn-profiili, jota on käynyt kymmenen vuoden aikana katsomassa yksi haastatteluunkutsuja (en saanut paikkaa) ja kolme ulkomaalaista huijarifirmaa. Kontakteja minulla on parikymmentä, kaikki entisen yritykseni yritysasiakkaiden edustajia. En oikein tiedä, millaista sirkusta minun olisi LinkedInissä pidettävä yllä, jotta siitä olisi minulle hyötyä. Olen monta kertaa jo ollut poistamassa profiiliani, mutta kuitenkin ajatellut, että jospa sitten kuitenkin jotakin hämmästyttävää syntyisi. Eikä siitä ole kai haittaakaan ollut.
Minulla on myös Facebook-profiili, mutta sen sisältöä pääsevät näkemään vain kontaktilistallani olevat kymmenisen henkeä, joten siitä eivät työnantajaehdokkaat mitään kostu. Instagram-profiilin tein uteliaisuuksissani, jotta pääsin näkemään, miten se toimii. En tykännyt, joten siellä eetterissä se lojuu koskematta.
Jos olisin työnantaja, kävisin katsomassa työnhakijan profiileja vain nähdäkseni, ettei tämä postaile julkisesti ihan mitä sattuu. Hakijan ansioluettelo kertoo tärkeimmät ja hakija itse haastattelussa loput. Tai mistäs minä sen tiedän. Ilmeisesti ei kerro - tai liioittele - riittävästi, koska minä olen edelleen työtön.
Jatkan tätä juttuani toisella näkökulmalla, jota olen ajatellut viime vuosina aika paljon.
Minä olen erittäin hyvä työssäni, mutta hirmuisen huono markkinoija. Mainostaminen on minun silmissäni vastenmielistä tyrkyttämistä, joten sosiaalisen median käyttäminen työnhaun vauhdittajana on minun luonteellani mahdotonta. Minulla oli FB-kaverina aikuisopiskelukaverini, joka toimii yrittäjänä somekoulutuksen alalla ja jonka vauhti ja asenne (pää edellä SYVÄÄN päähän JEEEE ihanaa) kävi minulle niin rasittavaksi, että poistin hänet kavereistani. Ei minun tietenkään tarvitsisi lukea hänen postauksiaan, mutta hänen kuvansakin sai otsani helmeilemään.
Olen ap:n tavoin lukenut noita lehtien loppumattomia ohjeita siitä, miten brändätään oma naama ja saadaan upeita työpaikkoja somen kautta. Minä myin koko työpanokseni entisten työnantajieni ammattimyyjien puolesta pelkästään tekemällä niin hyvää työtä, että tulevat asiakkaani kävivät kirjaimellisesti nykäisemässä minua hihasta ja ilmoittautumassa yhteistyöhön. Yrittäjänä pärjäsin pitkään aivan samoilla keinoilla, kunnes ala muuttui radikaalisti ja minun olisi pitänyt osata kilpailla toimeksiantojen murusista monikansallisten yritysten ammattimyyjien kanssa. Jos siihen pystyisin, olisin tehnyt uran markkinamiehenä enkä tällä omalla hiljaisella alallani.
Monella alalla voi kertoa menestyksen paikkoja omalta uraltaan, mutta minä en voi sitä tehdä kovin tarkasti paljastamatta asiakasyritysteni asioita - pitkäaikaisimmat yhteistyökumppanuuteni ovat muun muassa edellyttäneet turvallisuusselvitystä. Miten mainostetaan omaa osaamista alalla, jolla vaitiolo on itsestäänselvyys?
Siinäpä avautuminen, jonka tarkoituksena on kuvailla sitä ahdistusta, joka minua vaivaa lukiessani ohjeita siitä, millaisia kuperkeikkoja ja ilotulituksia minun pitäisi esittää päästäkseni kiinni työpaikkaan, jossa ei kuperkeikkoja ja ilotulituksia edes sallita.
Nro 26
Ainoa sometili oli linkedin pari vuotta sitten. Senkin lopetin turhana. Tänä vuonna olen ollut haastatteluissa pariin paikkaan. Kummassakaan ei kyselty miksen ole sosiaalisessa mediassa. Ei somettomuus oo siis estänyt haastatteluihin pääsyä ainakaan omalla kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen someron ja tämä on ihan periaate. Mutta pitää sanoa että on ollut haitaksi. Olen hakenut töitä ja erittäin usein rekrytoija pyytää ”linkedin-urlin” tai pyytää että laita yhteyspyyntö linkedinisdä. Ja onnihmetelry kun en asiantuntijana ole siellä.
Kerran haastattelussa muös epäiltiin että onko mulla mitään verkostoa kun ei ole linkediniä.Inhoon koko linkediniä ja sitä ”teko-touhotusta” kun sinne pitää postata ja kommentoida... ja päteä (kaverin linkedinä olen katsellut hänen koneeltaan).
No niin, löytyihän muitakin. Alkoi jo ärsyttää tämä perus av-tyylin lynkkausmeno "ei tollasta oo olemassa kun ei sitä oo sattunut mulle, ap on päästään pimee ja keksii kaiken yhyy porvoo provo"
Tuo verkostojuttu on toinen. Jos on introvertti eikä hirveästi viihdy ihmisten kanssa, ei siis ole haluttu työntekijä? Jos tekee työnsä hyvin ja on meriittejä, ei riitä koska "toi ei oo niiden ihmisten kaveri joiden kaveri mä oon"
-ap
Miten mä tämän nyt selittäisin? Läheskään kaikki työpaikat eivät enää nykyisin tule avoimeen hakuun. Sen vuoksi on ihmisiä, joiden tehtävänä on etsiä sopivia työntekijöitä johonkin tiettyyn tehtävään. Voi olla, että jos sopivaa ei löydy, jatketaan nykyisellä kokoonpanolla. Mutta jos löytyy, palkataan. Työnkuvaa voidaan myös räätälöidä siten, että se vastaa paremmin sekä työntekijän osaamista ja toiveita että työnantajan etua. Joskus introverttiys voi olla jopa etu, jos työtehtävä olisi pääasiassa yksin puurtamista. Jos tätä introverttiä ei kuitenkaan löydy yhtään mistään, vaikea häntä on pyytää haastatteluunkaan. Tai edes kysyä, kiinnostaisiko uusi työpaikka.
Ja sitten tällaiset firmat narisee iltapäivälehdissä, että on työvoimapulaa?
Ei ne narise. Ei nuo ole firmoja, joissa haettaisiin esimerkiksi hitsaajia Kainuuseen. Ap on sikäli oikeassa, että LinkedIn on ennenkaikkea asiantuntijatehtävissä olevien sekä tiettyä erikoisosaamista omaavien, yleensä vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden paikkoja. Vaikka itsellä ei olisikaan vielä pahemmin työkokemusta, tuolla voi verkostoitua niiden oman alan ihmisten kanssa, joilla sitä on.
Vierailija kirjoitti:
No tuota, sinähän täällä aika vahvasti ja laveasti olet yleistänyt, kuinka työelämässä vaaditaan somea ja somettomuus on ongelma.
Voi elämä miten väsyttävää on vastata tämän tyyppisiin kommentteihin. Luin aloitukseni uudestaan enkä siinä kyllä väittänyt että "olen kokenut tämmöistä joten se on ongelma varmaan koko työelämässä joka työpaikalla öyh öyh!"
Ei, vaan totesin itselläni olleen tämmöisiä ongelmia ja kaipasin vinkkejä muilta samassa tilanteessa olevilta tai vinkkejä heiltä, joiden aloilla somettomuus EI ole ongelma. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ja mitä ihmeen paasausta? Saamissani vastauksissa aika usein kyllä toistui sen tyyppinen näkökulma, ettei kokemiani ongelmia ole koska muut kommentoijat eivät ole niitä kokeneet. No hyvä jos eivät ole!
Vierailija kirjoitti:
P.S. Kaikki mikä löytyy googlella ei ole a) totta b) yleinen käytäntö. Eli en kovin vahvaa kuvaa loisi googletulosten pohjalta yhtään mistään asiasta. Lähdekritiikki on hyvä taito ihan kaikessa.
Googletulosten? Hohhoijaa nyt, lue nyt se edellinen kommentti missä otin esille, että lukuisista lehtiartikkeleista näitä on saanut lukea! Mutta varmaan ne toimittajat on sitten itse keksineet kaikki ne jutut. Kehotin sinua googlaamaan niitä artikkeleita, en Jaska-Jampan kotisivuja, joissa hän harjoittelee luovan kirjoittamisen taitojaan ja kertoo ,kuinka työelämä mikämikämaassa on epäreilua somen korostamista.
-ap
Minulla on vain vuosia sitten luotu Facebook-tili, jossa ei ole yhtään kuvaa. Työskentelen vuokratyöfirmassa, joka rekrytoi työntekijöitä hyvin laajalle skaalalle eri aloja. Emme googleta työnhakijoiden nimiä (mitä se auttaisi?) emmekä etsi työnhakijoita somesta (meillä on resursseille parempaakin käyttöä). Jos minun nimeni googlettaa, ei löydy yhtään juttua minusta. Jos minun nimelläni etsii vaikkapa Facebook-profiilia löytyy kymmeniä samannimisiä. Rekrytoinnissa olisi ajanhukkaa tehdä kumpaakaan noista minun kohdallani, joten koemme että se olisi melko todennäköisesti ajanhukkaa myös monien muiden hakijoiden kohdalla. Emmehän rekrytoi someosaajia.
Olen korkeasti koulutettu suunnittelija, enkä kyllä ole somessa, ainakaan jos rekrytoija sitä kysyy. Facessa olen kyllä, mutta käytän sitä ainoastaan erilaisten tapahtumien bongailuun ja esim. alan tuotteiden kirppiskauppaan.
Olen vaihtanut työpaikkaa/-projekteja tiheään, mutta työhaastatteluihin olen marssinut ihan vanhan ajan portfolio kainalossa ja muistitikku taskussa. Jotain projekteja on katsottu läppäriltä ja jotain tulosteina. Ei mitään ongelmaa.
Musta tuntuu, että näin kiireisissä projekteissa ei hyvällä katsottaisi jotain somestaraa jonka pitäisi koko ajan sivusilmällä vilkuilla kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen, akateeminen työtön työnhakija. Minulla on LinkedIn-profiili, jota on käynyt kymmenen vuoden aikana katsomassa yksi haastatteluunkutsuja (en saanut paikkaa) ja kolme ulkomaalaista huijarifirmaa. Kontakteja minulla on parikymmentä, kaikki entisen yritykseni yritysasiakkaiden edustajia. En oikein tiedä, millaista sirkusta minun olisi LinkedInissä pidettävä yllä, jotta siitä olisi minulle hyötyä. Olen monta kertaa jo ollut poistamassa profiiliani, mutta kuitenkin ajatellut, että jospa sitten kuitenkin jotakin hämmästyttävää syntyisi. Eikä siitä ole kai haittaakaan ollut.
Minulla on myös Facebook-profiili, mutta sen sisältöä pääsevät näkemään vain kontaktilistallani olevat kymmenisen henkeä, joten siitä eivät työnantajaehdokkaat mitään kostu. Instagram-profiilin tein uteliaisuuksissani, jotta pääsin näkemään, miten se toimii. En tykännyt, joten siellä eetterissä se lojuu koskematta.
Jos olisin työnantaja, kävisin katsomassa työnhakijan profiileja vain nähdäkseni, ettei tämä postaile julkisesti ihan mitä sattuu. Hakijan ansioluettelo kertoo tärkeimmät ja hakija itse haastattelussa loput. Tai mistäs minä sen tiedän. Ilmeisesti ei kerro - tai liioittele - riittävästi, koska minä olen edelleen työtön.
Jatkan tätä juttuani toisella näkökulmalla, jota olen ajatellut viime vuosina aika paljon.
Minä olen erittäin hyvä työssäni, mutta hirmuisen huono markkinoija. Mainostaminen on minun silmissäni vastenmielistä tyrkyttämistä, joten sosiaalisen median käyttäminen työnhaun vauhdittajana on minun luonteellani mahdotonta. Minulla oli FB-kaverina aikuisopiskelukaverini, joka toimii yrittäjänä somekoulutuksen alalla ja jonka vauhti ja asenne (pää edellä SYVÄÄN päähän JEEEE ihanaa) kävi minulle niin rasittavaksi, että poistin hänet kavereistani. Ei minun tietenkään tarvitsisi lukea hänen postauksiaan, mutta hänen kuvansakin sai otsani helmeilemään.
Olen ap:n tavoin lukenut noita lehtien loppumattomia ohjeita siitä, miten brändätään oma naama ja saadaan upeita työpaikkoja somen kautta. Minä myin koko työpanokseni entisten työnantajieni ammattimyyjien puolesta pelkästään tekemällä niin hyvää työtä, että tulevat asiakkaani kävivät kirjaimellisesti nykäisemässä minua hihasta ja ilmoittautumassa yhteistyöhön. Yrittäjänä pärjäsin pitkään aivan samoilla keinoilla, kunnes ala muuttui radikaalisti ja minun olisi pitänyt osata kilpailla toimeksiantojen murusista monikansallisten yritysten ammattimyyjien kanssa. Jos siihen pystyisin, olisin tehnyt uran markkinamiehenä enkä tällä omalla hiljaisella alallani.
Monella alalla voi kertoa menestyksen paikkoja omalta uraltaan, mutta minä en voi sitä tehdä kovin tarkasti paljastamatta asiakasyritysteni asioita - pitkäaikaisimmat yhteistyökumppanuuteni ovat muun muassa edellyttäneet turvallisuusselvitystä. Miten mainostetaan omaa osaamista alalla, jolla vaitiolo on itsestäänselvyys?
Siinäpä avautuminen, jonka tarkoituksena on kuvailla sitä ahdistusta, joka minua vaivaa lukiessani ohjeita siitä, millaisia kuperkeikkoja ja ilotulituksia minun pitäisi esittää päästäkseni kiinni työpaikkaan, jossa ei kuperkeikkoja ja ilotulituksia edes sallita.
Nro 26
Kiitos kommentistasi! Edes jollakin oli tuoda kortensa kekoon muutenkin kuin "ap vaan paasaa ja kuvittelee".
-ap
Ja kiitos muillekin asiallisesti kommentoineille, joiden perustellut vastaukset ovat rohkaisseet: somettomuuteni ei sittenkään ole este eikä syy olla palkkaamatta hakemissani paikoissa. -ap
Alue: Aihe vapaa
Täällä on jo kolmatta sivua kommentoitu sinulle täysin loogisesti kuinka työasioissa yksityisillä tileillä ei ole mitään merkitystä. Sinulle ei vain tunnu looginen kommentointi menevän perille. Mistä muuten olet lukenut noita haastatteluja, että työnantaja ei ota haastatteluun, jos ei löydy googlella tietoja? Kuulostaa näin työnantajan näkökulmasta näet äärimmäisen oudolta toiminnalta. Jos hakijana on vaikkapa Ville Virtanen, niin mistä se työnantaja tietää, kuka niistä on juuri se heille hakenut Ville. Tai vaikka löytyisikin oikea henkilö, niin mitä hänestä ammatillisessa mielessä (tai muutenkaan) kertoo, jos hänellä on Facebookissa pari kuvaa Balilta, kuva kissasta ja kuva talvisesta maisemasta?