Lue keskustelun säännöt.
Nämä laihdutukseen "syö vähemmän, liiku enemmän"-neuvon antajat
14.05.2019 |
luulevat olevansa tosi fiksuja neuvoissaan. Kun heiltä kysyy, miten se onnistuu ilman kärsimystä ja itsekuria, niin vaikenevat. Ei heillä mitään oikeaa ratkaisua ole painonpudotukseen, kunhan länkyttävät samaa mantraa.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Sillähän sitä laihtuu. Kukaan ei ole luvannut että laihtumiseen ei kuuluisi jonkin verran luopumista.
Kärsimystä en koe. Nyt pudottanut 5 kg. Aika-ajoin on tarpeen pudottaa parisen kiloa koska olen hyvin perso herkuille.
Onnistun laihduttamisessa aina ja kärsimyksen sijaan saan siitä hyvää oloa. Pidän kevyemmästä tunteesta. Syön ihan hyvin, kaloreita vaan semmoiset parisen tuhatta. Liikun aina joten sitä en laihiksella lisää.
Ei ole muuta tapaa laihduttaa kuin syödä vähemmän ja kuluttaa enemmän.
Ei tietenkään ole muuta tapaa, mutta keinoja sen toteuttamiseen on muutakin kuin kärsimys ja itsekuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle, hoikalle, annetaan neuvoksi että ”syö enemmän”. Ihan yhtä rasittavaa se on. Syön kyllä, ja paljonkin, mutta en halua hirveästi syödä epäterveellisiä koska se kaikki kertyy mulla vain vyötärölle. Ei ole kaunista olla lihapulla jolla jalkoina hammastikut. Mielummin kokovartalotikku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Totta kai on, vaikkakaan ei yksinään. Tietenkin liikunnan vaikutus on helppo nollata syömällä sen jälkeen iso suklaalevy. Mutta itse olen liikkunut paitsi kunnon ja kiinteyden takia, niin siksi, että sen vuoksi olen voinut syödä hieman enemmän. Jos käyn tekemässä 55 minuutin bodycombat-tunnin ja sen päälle puolen tunnin salitreenin, niin totta pirussa saan syödä sinä päivänä monta sataa kaloria enemmän kuin niinä päivinä, kun makaan sohvalla.
Lisäksi liikunta vähentää viskeraalista eli sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa tehokkaammin kuin dieetti. Pitkällä tähtäimellä liikunta auttaa painonhallinnassa, koska lihas kuluttaa enemmän kuin läski. Eli lihaksikas voi syödä enemmän lihomatta.
Ei ole! Juurikin kerroit miksi! Ravinnon vähentäminen on laihdutuskeino, vaan se.
Juurikin näin, mutta ravinnon vähentäminen alkaa siitä, että ruuan sisältöä muutetaan siten, että se vähentäminen on mahdollista.
Juu kyllä! Ja jo pitkään on tiedetty, että hiilarit on paha, ja proteiinit ja rasva ok.
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Jokainen minuutti lenkkipolulla on minuuti vähemmän jääkaapilla. Laihduttaessa kannattaa pysyä kiireisenä ja aktiivisena myös siksi, että monet syö tylsyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle, hoikalle, annetaan neuvoksi että ”syö enemmän”. Ihan yhtä rasittavaa se on. Syön kyllä, ja paljonkin, mutta en halua hirveästi syödä epäterveellisiä koska se kaikki kertyy mulla vain vyötärölle. Ei ole kaunista olla lihapulla jolla jalkoina hammastikut. Mielummin kokovartalotikku.
Niin no! Tässä taas liikunta auttaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Ei kovin tehokas ainakaan, jos syö samaan malliin kuin ennenkin. Moni kuvittelee liikkumalla kuluttavansa paljon enemmän energiaa kuin mitä tosiasiassa tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Jokainen minuutti lenkkipolulla on minuuti vähemmän jääkaapilla. Laihduttaessa kannattaa pysyä kiireisenä ja aktiivisena myös siksi, että monet syö tylsyyteen.
Huoh! Minä käytän surffausta, kuten nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
...no mut hei entäs se kilpirauhanen! Kukaan ei maininnut kilpirauhasesta mitään!
Siinähän on jotakin vikaa joka toisella painonpudottajalla.
En tiedä, onko tämä sarkasmia, mutta monella voi ollakin, koska lääkärit vahtaavat Suomen virheellisiä viitearvoja ja usein pihtaavat tyroksiisinia viimeiseen saakka tai ylläpitoannos on samasta syystä liian pieni tai tyroksiinihoito yksinään ei riittäisi kys. potilaalle. Toki on sitten näitä, jotka uskovat olevansa vajislaisia, vaikka labrat eivät ole sinne päinkään.
Liikunta vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja unenlaatuun, mikä taas monella voi ehkäistä mielitekoja ja tehdä herkuista kieltäytymisestä helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa ole mitään järkeä, liikunnasta tulee sudennälkä ja sitä mättää kuin hullu, minkä jälkeen on sama kuin ei olisi lenkillä käynytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Jokainen minuutti lenkkipolulla on minuuti vähemmän jääkaapilla. Laihduttaessa kannattaa pysyä kiireisenä ja aktiivisena myös siksi, että monet syö tylsyyteen.
Kun ruuan sisältö on oikea, lenkille voi lähteä ihan huvikseen miettimättä syömisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään järkeä, liikunnasta tulee sudennälkä ja sitä mättää kuin hullu, minkä jälkeen on sama kuin ei olisi lenkillä käynytkään.
No, sekin riippuu syödyn ruuan sisällöstä. Toki liikkuessa tulee nälkä ja kituuttamalla laihtumista yrittävä epäonnistuu tuossa vaiheessa viimeistään.
Tottahan tuo ap:n sanoma on mutta se on joko tai. Jos haluat laihduttaa olet selkeästi tiedostanut että tavalla jolla nyt elät se ei tule onnistumaan. Muutos on siis tehtävä. Se mikä se muutos on, on nimenomaan todennäköisesti se "kärsimys", sillä joudut nyt alkaa tekemään jotain mikä tule sinulle luonnostaan sillä ethän sinä muuten tuossa tilanteessa olisi. Siksi kukaan ei osaa antaa sellaista vastausta siihen joka auttaisi juuri sinua. Tässä nyt siis vastaus sinulle tuohon kysymykseen.
Tehkää siis valinta. Joko jatkatte näin ja lopetatte valittamisen kun ette näytä siltä miltä haluatte, tai otatte itseänne niskasta kiinni ja teette töitä sen eteen. Sitä kärsimystä kun ei tarvitse kestää kuin vain se alku. Jossain vaiheessa keho tottuu muutokseen ja sitten sitä ei edes huomaa.
2 vuotta sitten tein itse näin ja tänä päivänä minua suorastaan ällöttää se miten silloin elin. Koin itseni ihmiseksi joka ei koskaan jaksa alkaa liikkumaan kunnolla tai halua käydä salilla mutta kappas, nykyän alkaa ahdistamaan jos en pääse salille aikankin kolmen päivän välein. 2v sitten se oli ihan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Totta kai on, vaikkakaan ei yksinään. Tietenkin liikunnan vaikutus on helppo nollata syömällä sen jälkeen iso suklaalevy. Mutta itse olen liikkunut paitsi kunnon ja kiinteyden takia, niin siksi, että sen vuoksi olen voinut syödä hieman enemmän. Jos käyn tekemässä 55 minuutin bodycombat-tunnin ja sen päälle puolen tunnin salitreenin, niin totta pirussa saan syödä sinä päivänä monta sataa kaloria enemmän kuin niinä päivinä, kun makaan sohvalla.
Lisäksi liikunta vähentää viskeraalista eli sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa tehokkaammin kuin dieetti. Pitkällä tähtäimellä liikunta auttaa painonhallinnassa, koska lihas kuluttaa enemmän kuin läski. Eli lihaksikas voi syödä enemmän lihomatta.
Ei ole! Juurikin kerroit miksi! Ravinnon vähentäminen on laihdutuskeino, vaan se.
Onko sulla ymmärryksessä vikaa? Jos alat kuluttaa esimerkiksi 500 kaloria päivässä enemmän etkä lisää syömistä, laihdut puolisen kiloa viikossa. Tuon verran kuluttaakseen pitää liikkua hyvällä sykkeellä tunti pari. Tokikaan mikään käveleskely ei riitä. Minä ainakin olen syönyt oikein hyvin niinä päivinä, kun olen liikkunut paljon. Ja silti laihtunut sen kymmenen kiloa.
Ok, olet laihtunut. Mutta aineenvaihdunta on kemiaa, ei matematiikkaa. Et pysty mitenkään tietämään kulutustasi liikkumisen perusteella tai muutenkaan. Kulutus kun määritellään ihan toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas samat höpinät... Liikunta ei ole laihdutuskeino!
Totta kai on, vaikkakaan ei yksinään. Tietenkin liikunnan vaikutus on helppo nollata syömällä sen jälkeen iso suklaalevy. Mutta itse olen liikkunut paitsi kunnon ja kiinteyden takia, niin siksi, että sen vuoksi olen voinut syödä hieman enemmän. Jos käyn tekemässä 55 minuutin bodycombat-tunnin ja sen päälle puolen tunnin salitreenin, niin totta pirussa saan syödä sinä päivänä monta sataa kaloria enemmän kuin niinä päivinä, kun makaan sohvalla.
Lisäksi liikunta vähentää viskeraalista eli sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa tehokkaammin kuin dieetti. Pitkällä tähtäimellä liikunta auttaa painonhallinnassa, koska lihas kuluttaa enemmän kuin läski. Eli lihaksikas voi syödä enemmän lihomatta.
Ei ole! Juurikin kerroit miksi! Ravinnon vähentäminen on laihdutuskeino, vaan se.
Onko sulla ymmärryksessä vikaa? Jos alat kuluttaa esimerkiksi 500 kaloria päivässä enemmän etkä lisää syömistä, laihdut puolisen kiloa viikossa. Tuon verran kuluttaakseen pitää liikkua hyvällä sykkeellä tunti pari. Tokikaan mikään käveleskely ei riitä. Minä ainakin olen syönyt oikein hyvin niinä päivinä, kun olen liikkunut paljon. Ja silti laihtunut sen kymmenen kiloa.
Mitä luulet, onko kovin realistinen ajatus, että totaalinen sohvaperuna yhtäkkiä alkaisi liikkua kaksi tuntia hyvällä sykkeellä joka ikinen päivä? 500 kaloria kun ei ihan helposti tule liikunnalla täyteen.
Eri
Itse laihdutin yli 10kg muutama vuosi sitten. Muutin ainoastaan ruokailutapojani eli aloin yksinkertaisesti seuraamaan kaloreita. Laitoin itselleni tavoitteeksi syödä max 1300 kcal/pv. Laitoin joka ikisen suupalan paperille ylös. Samalla tuli hyvin konkreettisesti esiin se, missä ruoissa on paljon kaloreita ja missä ei. Aika nopeasti tippui juustot ja herkut ruokavaliosta, kun veivät niin suuren osan päivän kaloreista.
Nopeasti uudesta ruokavaliosta tulikin tapa ja vaikka pikku hiljaa lisäilin sitten kaloreita, kun paino on tippunut sen 10 kg, niin suurimmat herkut jäivät kokonaan pois. Toki syön herkkuja nytkin, mutta pienempiä määriä ja usein kieltäydyn siitä kahvipöydän pullasta, joita ennen popsin surutta.
Nykyisin syön kaikkea, mutta ruokamäärät ovat pienentyneet, juon paljon vettä, syön useammin vähän ja nyt kesää kohden olen myös lisännyt liikunnan määrää. Siitä tulee parempi olo ja kroppakin näyttää paremmalta :).
N39
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo ap:n sanoma on mutta se on joko tai. Jos haluat laihduttaa olet selkeästi tiedostanut että tavalla jolla nyt elät se ei tule onnistumaan. Muutos on siis tehtävä. Se mikä se muutos on, on nimenomaan todennäköisesti se "kärsimys", sillä joudut nyt alkaa tekemään jotain mikä tule sinulle luonnostaan sillä ethän sinä muuten tuossa tilanteessa olisi. Siksi kukaan ei osaa antaa sellaista vastausta siihen joka auttaisi juuri sinua. Tässä nyt siis vastaus sinulle tuohon kysymykseen.
Tehkää siis valinta. Joko jatkatte näin ja lopetatte valittamisen kun ette näytä siltä miltä haluatte, tai otatte itseänne niskasta kiinni ja teette töitä sen eteen. Sitä kärsimystä kun ei tarvitse kestää kuin vain se alku. Jossain vaiheessa keho tottuu muutokseen ja sitten sitä ei edes huomaa.
2 vuotta sitten tein itse näin ja tänä päivänä minua suorastaan ällöttää se miten silloin elin. Koin itseni ihmiseksi joka ei koskaan jaksa alkaa liikkumaan kunnolla tai halua käydä salilla mutta kappas, nykyän alkaa ahdistamaan jos en pääse salille aikankin kolmen päivän välein. 2v sitten se oli ihan päinvastoin.
Minusta tässä on tosi paljon konkreettista ohjetta verrattuna tuohon ketjun otsikon mantraan. Pelkästään ajatus, että aluksi kärsimykseltä tuntuvat asiat eivät pienen ajan kuluttua ole enää kärsimystä, on noin tuhat kertaa kannustavampi ohje laihduttamista harkitseville. Tämähän se ap:n pointti käsittääkseni olikin, että se motivaatio ja kannustus ja inhimillinen näkökulma on paljon tärkeämpää kuin vain tuo "syö vähemmän".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo ap:n sanoma on mutta se on joko tai. Jos haluat laihduttaa olet selkeästi tiedostanut että tavalla jolla nyt elät se ei tule onnistumaan. Muutos on siis tehtävä. Se mikä se muutos on, on nimenomaan todennäköisesti se "kärsimys", sillä joudut nyt alkaa tekemään jotain mikä tule sinulle luonnostaan sillä ethän sinä muuten tuossa tilanteessa olisi. Siksi kukaan ei osaa antaa sellaista vastausta siihen joka auttaisi juuri sinua. Tässä nyt siis vastaus sinulle tuohon kysymykseen.
Tehkää siis valinta. Joko jatkatte näin ja lopetatte valittamisen kun ette näytä siltä miltä haluatte, tai otatte itseänne niskasta kiinni ja teette töitä sen eteen. Sitä kärsimystä kun ei tarvitse kestää kuin vain se alku. Jossain vaiheessa keho tottuu muutokseen ja sitten sitä ei edes huomaa.
2 vuotta sitten tein itse näin ja tänä päivänä minua suorastaan ällöttää se miten silloin elin. Koin itseni ihmiseksi joka ei koskaan jaksa alkaa liikkumaan kunnolla tai halua käydä salilla mutta kappas, nykyän alkaa ahdistamaan jos en pääse salille aikankin kolmen päivän välein. 2v sitten se oli ihan päinvastoin.
Minusta tässä on tosi paljon konkreettista ohjetta verrattuna tuohon ketjun otsikon mantraan. Pelkästään ajatus, että aluksi kärsimykseltä tuntuvat asiat eivät pienen ajan kuluttua ole enää kärsimystä, on noin tuhat kertaa kannustavampi ohje laihduttamista harkitseville. Tämähän se ap:n pointti käsittääkseni olikin, että se motivaatio ja kannustus ja inhimillinen näkökulma on paljon tärkeämpää kuin vain tuo "syö vähemmän".
Ihan näin, mutta oikeesti kärsimystä ei tarvitse olla edes alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo ap:n sanoma on mutta se on joko tai. Jos haluat laihduttaa olet selkeästi tiedostanut että tavalla jolla nyt elät se ei tule onnistumaan. Muutos on siis tehtävä. Se mikä se muutos on, on nimenomaan todennäköisesti se "kärsimys", sillä joudut nyt alkaa tekemään jotain mikä tule sinulle luonnostaan sillä ethän sinä muuten tuossa tilanteessa olisi. Siksi kukaan ei osaa antaa sellaista vastausta siihen joka auttaisi juuri sinua. Tässä nyt siis vastaus sinulle tuohon kysymykseen.
Tehkää siis valinta. Joko jatkatte näin ja lopetatte valittamisen kun ette näytä siltä miltä haluatte, tai otatte itseänne niskasta kiinni ja teette töitä sen eteen. Sitä kärsimystä kun ei tarvitse kestää kuin vain se alku. Jossain vaiheessa keho tottuu muutokseen ja sitten sitä ei edes huomaa.
2 vuotta sitten tein itse näin ja tänä päivänä minua suorastaan ällöttää se miten silloin elin. Koin itseni ihmiseksi joka ei koskaan jaksa alkaa liikkumaan kunnolla tai halua käydä salilla mutta kappas, nykyän alkaa ahdistamaan jos en pääse salille aikankin kolmen päivän välein. 2v sitten se oli ihan päinvastoin.
Minusta tässä on tosi paljon konkreettista ohjetta verrattuna tuohon ketjun otsikon mantraan. Pelkästään ajatus, että aluksi kärsimykseltä tuntuvat asiat eivät pienen ajan kuluttua ole enää kärsimystä, on noin tuhat kertaa kannustavampi ohje laihduttamista harkitseville. Tämähän se ap:n pointti käsittääkseni olikin, että se motivaatio ja kannustus ja inhimillinen näkökulma on paljon tärkeämpää kuin vain tuo "syö vähemmän".
Ihan näin, mutta oikeesti kärsimystä ei tarvitse olla edes alussa.
Riippuu ihan henkilöstä itsestään. Jokainen meistä kun on erilainen ja pitää eri asioista. Joillekin muutoksen tekeminen on helppo homma ja joillekin se vaatii todellisia ponnisteluita. Jokaisella on erilainen historia.
Sillähän sitä laihtuu. Kukaan ei ole luvannut että laihtumiseen ei kuuluisi jonkin verran luopumista.
Kärsimystä en koe. Nyt pudottanut 5 kg. Aika-ajoin on tarpeen pudottaa parisen kiloa koska olen hyvin perso herkuille.
Onnistun laihduttamisessa aina ja kärsimyksen sijaan saan siitä hyvää oloa. Pidän kevyemmästä tunteesta. Syön ihan hyvin, kaloreita vaan semmoiset parisen tuhatta. Liikun aina joten sitä en laihiksella lisää.
Ei ole muuta tapaa laihduttaa kuin syödä vähemmän ja kuluttaa enemmän.