Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun en ole velana koskaan tuntenut lisääntymishalua, niin ihmetyttää että suuri osa vanhemmista ei edes pidä lapsista - mitkä silloin on motiivit lapsen hankintaan?
11.05.2019 |
Tuntuu jotenkin yhtä hassulta, että ei pitäisi koirista mutta sitten ostaisi oman. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Kommentit (46)
Motiivi lienee narsistinen. Kiva nähdä mitä omat geenit saavat aikaan ja peilata itseään siitä toisesta ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Tuo on ihan hyvä kysymys. Ei ne lapset kaikkia vanhempia tunnu paljon kiinnostavan vaikka niitä on pitänyt tehdä. Ja odotetaan ja iloitaan siitä kun päästään niistä eroon sitten joskus teininä. Kai monet elää niin automaattiohjauksella, peruselämänkaavaa toteuttaen? Töihin, parisuhde, asuntolaina ja lapset niin elämä on valmis ja sellainen kuin pitää...
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Mistä sitä osaa päätellä pitävänsä lapsesta, jota ei vielä ole, kun ei muistakaan ole koskaan pitänyt? Mistä tietäisin tykkääväni omasta koirasta kun kaikki muut koirat ärsyttää?
Ja siis katsokaa tuo "Suosituimmat" osion keskustelu aiheesta, "Eihän kukaan nyt toisten lapsista tykkää!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen voi tosiaan haluta, vaikka ei jostain rajatusta vaiheesta pakollisena osana prosessia tykkääkään. Osa inhoaa raskaana oloa, osa vauva-aikaa, osa varhaislapsuutta... Läheisen perheenjäsenen halu ei liity tiettyyn ikävaiheeseen. Sen lusii läpi, jotta saa rakkaan ihmisen. Lapset eivät ole lapsia ikuisesti.
Eihän ne lapset ole lapsia kuin 12 v, sitten ne on kohta teinejä ja sitten aikuisia. Ihminen on suurimman osan elämästään jotain muuta kuin lapsi. Tekisin itsekin lapsia jotta olisi seuraa, jos ei tarttisi itse huolehtia niistä ollenkaan. Ja toki niitten pitäisi aikuisena haluta nähdä minua väh kerran viikossa ja, soittaa päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha, etuudet ja kummien maksamat lahjat. Lisäksi omien vanhempien mahdollistama lapsivapaa joka viikonloppu ja arkipyhä.
Näistä syistä siskoni lisääntyi ja on erittäin verisesti loukkaantunut kun suku ei enää hoidakaan Hänen jälkikasvuaan...
T: pala
Valtaosan perhearki näyttää välillä siltä kuin se saattaisi olla onnellisempaa jos lapsia ei olisi koskaan tullutkaan. Näkökulmasta riippuu onko noin todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tätä palstaa lukee, monelle lasten saaminen on hormonien ohjaama pakkomielle. Jotkut jopa varastavat vauvoja sairaalasta, jos eivät saa omaa lasta.
Hormonit selittää aika paljon. Itselläni ei onneksi ole ollut tarvetta lisätä väestön määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Mistä sitä osaa päätellä pitävänsä lapsesta, jota ei vielä ole, kun ei muistakaan ole koskaan pitänyt? Mistä tietäisin tykkääväni omasta koirasta kun kaikki muut koirat ärsyttää?
EI kun tarkoitin että mistä ap on päätellyt ettei suuri osa ihmisistä joka hankkii lapsia pidä lapsista, yleisellä tasolla? EI sellaiset hanki lapsia jotka inhoaa lapsia. Ei toisten lapsista erityisesti tarvikaan pitää, vain omista, omia rakastetaan. En minä kauheasti tykkää kaikista koiristakaan, ja silti mulla on ollut oma koira josta tykkäsin tosi paljon. Oma lapsi on erityislaatuinen koska hän on sinun ja rakkaasi geeneistä itse tehty. Toisten lapset on vaan pieniä ihmisiä, niiden toisten ihmisten geeneistä tehtyjä, niille toisille rakkaita, olisi outoa että rakastaisi toisten lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Mistä sitä osaa päätellä pitävänsä lapsesta, jota ei vielä ole, kun ei muistakaan ole koskaan pitänyt? Mistä tietäisin tykkääväni omasta koirasta kun kaikki muut koirat ärsyttää?
Ei ole verrannollista.
Vai tuleeko muka sun pimpasta koiria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Mistä sitä osaa päätellä pitävänsä lapsesta, jota ei vielä ole, kun ei muistakaan ole koskaan pitänyt? Mistä tietäisin tykkääväni omasta koirasta kun kaikki muut koirat ärsyttää?
EI kun tarkoitin että mistä ap on päätellyt ettei suuri osa ihmisistä joka hankkii lapsia pidä lapsista, yleisellä tasolla? EI sellaiset hanki lapsia jotka inhoaa lapsia. Ei toisten lapsista erityisesti tarvikaan pitää, vain omista, omia rakastetaan. En minä kauheasti tykkää kaikista koiristakaan, ja silti mulla on ollut oma koira josta tykkäsin tosi paljon. Oma lapsi on erityislaatuinen koska hän on sinun ja rakkaasi geeneistä itse tehty. Toisten lapset on vaan pieniä ihmisiä, niiden toisten ihmisten geeneistä tehtyjä, niille toisille rakkaita, olisi outoa että rakastaisi toisten lapsia.
Tuota, mitä? Missä tynnyrissä olet oikein elänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, minulla motiivina lapsenhankintaan oli sisäsyntyinen tarve, kai eräänlainen äitivietti. Uskon, että monilla motiivi on juuri tämä - sisäsyntyinen palo ja tarve hoivata pientä ihmistä. Jos tämä vietti on voimakas, siinä ei hallituksen säästöt tai taloudellinen epävarmuus paljon paina.
Ennen ehkä nekin, jotka eivät tätä tarvetta kokeneet hankkivat lapsia, avuksi talon töihin, vanhuuden turvaksi tai ympäristön mallista.
Minä luulen, että lapsettomuus lisääntyy silti muistakin kuin sos., yht.kun. tai taloudellisista syistä. Naisilta ehkä vain puuttuu äitivietti. Onhan moni muukin asia muuttunut, mm. naisten vyötärölihavuus lisääntynyt, miesten testosteronitasot laskeneet. Ehkä muuttunut tilanne johtuu myös hormonaalisista muutoksista? Jos ei ihminen halua lasta, hän ei halua lasta. Srlitykset voidaan kyllä liimata tähän päälle.
Ps. Pahoittelen, etten lainkaan vastannut kysymykseesi. Kysymyksesi on ehkä vähän hassu näinä syntyvyyden laskun aikoina.
Pidän vain omista lapsistani, en yleisesti lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo päätelmä ettei pidä lapsista?
En minäkään erityisesti tykkää toisten lapsista, mutta tottakai omaa lasta rakastaa yli kaiken. Siskon lapsista tykkään kyllä, ne on mun sukulaisia.
On eri asia että pitääkö lapsista yleisesti, vai että tykkääkö jostain tietyistä lapsista.
Mistä sitä osaa päätellä pitävänsä lapsesta, jota ei vielä ole, kun ei muistakaan ole koskaan pitänyt? Mistä tietäisin tykkääväni omasta koirasta kun kaikki muut koirat ärsyttää?
Ei ole verrannollista.
Vai tuleeko muka sun pimpasta koiria?
Ei, mutta ei tule kyllä lapsiakaan itsestään. Kyllä se pitää päättää, ja jos en lapsista pitäisi, niin sieltä ei niitä myöskään tulisi.
Lapsien saaminen on biologiaa, mutta mitä vttua on ihmisen kehittyminen velaksi.
Olen alakoulussa ohjaajana, ja kyllä siellä näkee, että iso osa vanhemmista ei pidä omista lapsistaan. Lapset ovat vain taakka. Viikonlopuiksi viedään mummolaan, lomiksi myös. Omat lomat pidetään silloin, kun lapset ovat koulunsa. Vanhemmat ovat illat omissa harrastuksissaan ja lapset kotona puhelimella tai pleikkarilla. Koulumme kyselyssä paljastui, että yli 80 % lapsista vietti VIIKOSSA alle 30 minuuttia vanhempiensa kanssa. Samaten 75 % oli joka päivä vähintään 6 tuntia puhelimella/pelasi. Ulkona ei olla eikä urheilua harrasteta. Miksi ihmiset hankkivat lapsia, kun ei kiinnosta?
On ihan kauheaa katsoa näitä joitakin vanhempia. Vietin juuri tunteja aikaa paikassa, jossa sain sivusta seurata useampaa pikkulapsiperhettä. Vain yksi herätti lämpimiä tunteita.
3/4 perheestä isä oli aivan hukassa lapsen kanssa. Ei saanut sitä tottelemaan millään keinolla. Äidin piti auttaa KAIKESSA, ja sen turhautumisen aisti. Kummallakin vanhemmalla meni hermo lapseen / lapsiin. Äiti hoiti lasta niin kauan kuin viitsi, sitten totesi tyyliin "kato sä nyt vähän ton perään" tai "hoida sä nyt tota yhtä". Äiti oli kiukkuinen ja turhautunut, isä eksyneen oloinen, lapsi huomiota vailla. Kumpikin vanhempi alkoi heti plarata älypuhelinta kun siihen tuli mahdollisuus. Näin siis 3/4 perheistä.
Sitten oli tämä yksi perhe, tai oikeastaan vain isä lapsensa kanssa. Isä suuntasi kaiken huomionsa lapseensa. Hän opetti tätä, kertoili tarinoita, he lauloivat yhdessä. Älypuhelinta ei näkynyt missään, kertaakaan. Lapsi nauroi ja lauloi, piti isää kädestä kiinni kävellessään, kaiken kaikkiaan käyttäytyi tosi hienosti.
Näiden muiden perheen lapset kirkuivat, huutorähjäsivät, juoksivat pitkin käytäviä, paiskoivat tavaroita ja löivät.
Lapsiperhearki on ihanaa.
Alue: Aihe vapaa
Halusin tehdä omia ihmisiä itseäni rakastamaan, jatkettua itserakkautta.