Miehellä oli suhde, miten tästä selviää?

Miehesihän se on joka sua on pettänyt ei muut miehet. Kohdista vihasi oikein.

nosto

up

Sinä joka jatkuvasti nostat tätä ketjua, voitko jättää sen tekemättä, huomaat varmaankin että nousee muutenkin.

Tiedoksesi:

Enpä ole ap:n mies.

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja, joka työkseen käsittelee näitä avo-avioeroja, ja ohjaa tarpeen vaatiessa ihmisiä terapiaan. So sorry, jos ärsyynnyit parista mielipiteestäni.

Kun tilanne on akuutti, ihmiset toimivat usein ns.  hetken huumassa.

Kun ihminen saa etäisyyttä tilanteeseen, ajatukset rauhoittuvat ja tilannetta voi alkaa käsitellä, mahdollisuuksia on monia.

Ja en, en ole ihan ulkopuolinen. Olen itse eronnut aivan samasta syystä, miehelläni oli toinen nainen,

johon hän myös rakastui, joten eipä ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin luovuttaa ja erota.

Mutta elämässä on aina mahdollisuuksia uuteen, kun vain pääsee sen pahimman yli.

On myös mahdollisuus jatkaa elämää yhdessä, pettämisestä huolimatta, kuten varmaan kaikki te ketjun lukeneet huomaatte viesteistä. Ei aihetta enempään kohdallani.

 

Vierailija kirjoitti:

AP:n puliso (ainakin toistaiseksi) kirjoitti:

Morjesta!

Tässä olis nyt tuo suhteen alottanu mies...

Puolisoni (ainakin vielä), näytti tän keskustelun alotuksen jonka hän on alottanut

Ajattelin ensin etten lukis koko ketjua, mutta ihminen kun on aika utelias ni luin kuitenkin...

Hirmu paljon kommentteja jotka ei yllättänyt yhtään, että olen saatanasta seuraava ja kovaa vauhtia kirimässä siitäkin ohi. Paljon myöskin kommentteja että jätä se, ei tosta tuu mitään, ei nekään yllätyksiä.

Mä tein väärin, kadun tekoani, se ei poista sitä että tein väärin. En todennäkösesti ansaitse puoliakaan siitä mitä puolisoni on meidän eteen tehnyt jo vuosia ja varsinkin nyt kun suhteeni tuli ilmi. Hän taas ei ansaitse edes prosenttia siitä tuskasta, epävarmuudesta tai pahasta olosta mitä olen teollani aiheuttanut.

Ensimmäinen reaktioni oli kun jäin kiinni että okei, nyt tuli ryssittyä ja ainoa vaihtoehto on ero... No vastoin kaikkia odotuksiani puolisoni ei halunnut erota ja kun asioita saatiin puhuttua, päätimme yhdessä yrittää jatkaa ja saada kasaan edes osan siitä mitä me oltiin ennen sekoiluani. Jos yritys ei tuota toivottua tulosta, ollaan myös sovittu että sitten erotaan. Mutta onpahan ainakin yritetty, ei jää jossiteltavaa.

Syyt yrittää jatkaa, eivät ole kummankaan puolelta taloudellisia, molemmat varmasti pärjää omillaan. Syyt yrittää jatkaa eivät johdu lapsista, he ovat riittävän vanhoja ymmärtämään että jos kaksi aikuista ei tule toimeen, on heidän parempi erota. Syyt tulevat ihan puhtaasti halusta ja tunteista toista kohtaan. Puolisoni on sanonut että ei pysty rakastamaan mua just nyt mutta haluaa yrittää kaivaa sen tunteen jostain syvältä takaisin esiin. Tästä tulee varmasti sanomista jälkeenpäin...oma rakkauteni puolisoani kohtaan ei ole missään välissä kadonnut.

Syy miksi tein niin kuin tein on itsellenikin täysin mysteeri vielä, mutta teen töitä sen syyn selvittämiseksi. Se voi olla egon pönkitystä, seikkailunhalua, masennusta tai mitä tuolla edellä nyt onkin mainittu. Minä en osaa itselleni sitä vielä selittää, mitä ajattelin silloin ku näin tapahtui. En koe että olisin ollut vaan helposti vietävissä tai että niin vaan tapahtui, koska se on aivan liian helppo tapa selittää tapahtunut. Ehkä taustalla oli ihastumista, hyvän olon tunnetta...mutta sitä saan kotonakin. Ehkä tein sen vaan koska panetti, no kotona saan 350% parempaa seksiä kun tältä toiselta...

Ja kyllä, valehtelin kummallekkin, puolisolleni ja toiselle naiselle. Molemmille eri syystä ja vaan puolisolle valehtelua kadun.

Tähän toiseen naiseen en ole ollut missään tekemisissä sen jälkeen kun suhteeni paljastui, enkä aio olla.

Jos voisin ni jättäisin koko homman tekemättä, mutta tehty mikä tehty. Nyt yritän korjata sen mitä korjattavissa on.

En tule lukemaan tätä ketjua tästä eteenpäin, oon tilivelvollinen ainoastaan yhelle täällä ja me voidaan selvittää asiamme muualla

Ja kiitos kaikille jotka ovat puolisoani auttaneet kommenteillaan miettimään asiaa monelta eri kantilta, on ne sitten puolesta tai vastaan

Mikä tossa paatoksessa häiritsee ristiriitaisuudellaan itseä, on kommentti "Ensimmäinen reaktioni oli kun jäin kiinni että okei, nyt tuli ryssittyä ja ainoa vaihtoehto on ero..." Että jo ihan siinä vaiheessa, kun tuli jäätyä kiinni, tuli mieleen että tuli ryssittyä? Ei yhtään aiemmin sen sivusuhteen ja kuukausien pettämisen aikana käynyt mielessä oisko tässä jotain väärää?

Niinpä

up

Mun mielestäni ei kannata moittia niitä, jotka nostavat tätä ketjua.

On niin paljon petettyjä ihmisiä, jotka haluavat lukea siitä, kuinka muut ovat selvinneet pettämisestä.

Tämä ketju on pääosin tuomitseva, mutta hiukkasen löytyy myös vertaistukea, kiitos siitä.

up

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestäni ei kannata moittia niitä, jotka nostavat tätä ketjua.

On niin paljon petettyjä ihmisiä, jotka haluavat lukea siitä, kuinka muut ovat selvinneet pettämisestä.

Tämä ketju on pääosin tuomitseva, mutta hiukkasen löytyy myös vertaistukea, kiitos siitä.

Onko ainoastaan ymmärtäminen ja vieraissakäynnin hyväksyminen vertaistukea, tuomitseminen ei? Jos hyväksyt, että petetty jää roikkumaan, se on ymmärtämistä?

Mun kokemus miehistä on se, että olisi ihme , jos jostain löytyisi sellainen, joka ei pettäisi

N,iinpä. Olen aivan samaa mieltä.

Mieheni on matka eli reissutyössä, joten pettäminen on joka päiväistä elämää.

Sitä vaan jotenkin turtuu, kun perhe-elämä kuitenkin sujuu niin erinomaisesti.

 

up

up

Nosto

No voi v*ttu

Joku huumoriveikko asialla.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata kyselllä täällä miten eteenpäin, kun palsta on täynnä katkeria petettyjä naisia, joiden ainoa neuvo on, että eroa.

Olisi mielenkiintoista ja virkistävää kuulla edes yhden naisen tarina, joka on itse pettänyt, ollut ehkä jonkinmoinen suhdekin ja jäänyt kiinni, eikä ole seurannut eroa.

Ja mieskään ei halunnut eroa, vaan antoi anteeksi, halusi jatkaa, eikä nainenkaan loppupelissä halunnut erota, kunhan vaan etsi uusia kokemuksia ( valloituksia, ihailua..)ja irrotteli liikaa. Miten on ?

No, minä tuolla aika alussa jo kerroin olevani juuri tämä nainen joka petti. Minulla oli muutaman kuukauden suhde.

Se oli ihan kamalaa, koska koko ajan tiesin tekeväni niin väärin omalle hienolle miehelleni.

En vain saanut lopetettua ennen kuin asia tuli ilmi.

Mieheni oli kyllä niin rikki, ja tottakai eroakin mietittiin. Pian kuitenkin jo rupesi tuntumaan siltä että selviämme ja haluamme selvitä. Erota emme halunneet. Edes terapiaa emme käyttäneet, mutta ilman muuta monelle siitä on apua varmasti.

Meidän oma vahvuutemme oli se että kykenemme keskustelemaan. Puhuimme asian halki ja poikki moneen kertaan, ja mies saattoi kysellä aina pieniäkin yksityiskohtia, myöhemminkin jos jotain tuli mieleen.

Katkaisin suhteen heti, ja aloimme pelastaa suhdettamme. Kauan siihen meni, mutta kun siitä toivuttiin, ei asiaa enää tarvitse nostaa esiin.

Olen niin onnellinen että liittomme pelastui. Rakastamme toisiamme aidosti.

Jos alkais vaan itsekin ottamaan rusinat pullista, sen kummemmin miehiin kiintymättä.

N

Onhan se hyvä, jos nainen tuntee oman arvonsa. Mutta, mutta... On tullut kohdattua niitä naisia, jotka on heittänyt miehen ulos kun se on pettänyt. Eivät ole anteeksi antaneet, vaikka mies on pyytänyt. Sitten ovat olleet yksin ja onnettomia. Kun ei sitä uutta niin helposti löydy. Likkakaverit on kannustaneet, että jätä se kyllä sä uuden löydät. No, jos ollaan kaksikymppisiä niin ehkä löytääkin. Mutta sen jälkeen se ei niin helppoa todellakaan ole.

Itse antaisin ekaksi pahimman tunnekuohun ja raivon laantua. Sanoisin kyllä suoraan, kuinka väärin oli mua kohtaan ja muhun sattuu. Mutta jos mies katuu ja tahtoo jatkaa sun kanssa, lupaa jättää sen toisen naisen, niin antaisin mahiksen jos oikeasti välitän miehestä. Ja varsinkin jos on lapsia. Sanoisin kyllä, että kerta vielä ja tämä on ohi. En katselisi sarjapettäjää, mutta kyllä satunnaisen erehdyksen voi antaa anteeksi. Kipu petetyksi tulemisesta ei kyllä heti mene ohi, eikä kuulukaan mennä.

Jos jatkaa petturin kanssa, on hyväksyttävä se, ettäsuhde ei palaa sellaiseksi, mitä se oli alkujaan. Te tavallaan aloitatte alusta, paitsi että nyt tiedät miehen pettäjäksi. Pettäjät eivät koskaaan jätä vain yhteen kertaan (no okei, ehkä yksi sadasta jättää, muttet voi lähteä siitä oletuksesta että sun miehesi olisi tällainen harvinainen tapaus).

Mieti, mitä itse elämältä haluat, ja vain sitä. Älä laske mitään miehen varaan. Siis yhtään mitään. Varmista selustasi talousasioissa jos siinä on jotain epäselvää, sillä olet nyt miehen kanssa joka voi koska tahansa käyttäytyä sinua kohtaan kuin vieras tai vihollinen.