Miehellä oli suhde, miten tästä selviää?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hyvä, jos nainen tuntee oman arvonsa. Mutta, mutta... On tullut kohdattua niitä naisia, jotka on heittänyt miehen ulos kun se on pettänyt. Eivät ole anteeksi antaneet, vaikka mies on pyytänyt. Sitten ovat olleet yksin ja onnettomia. Kun ei sitä uutta niin helposti löydy. Likkakaverit on kannustaneet, että jätä se kyllä sä uuden löydät. No, jos ollaan kaksikymppisiä niin ehkä löytääkin. Mutta sen jälkeen se ei niin helppoa todellakaan ole.

Itse antaisin ekaksi pahimman tunnekuohun ja raivon laantua. Sanoisin kyllä suoraan, kuinka väärin oli mua kohtaan ja muhun sattuu. Mutta jos mies katuu ja tahtoo jatkaa sun kanssa, lupaa jättää sen toisen naisen, niin antaisin mahiksen jos oikeasti välitän miehestä. Ja varsinkin jos on lapsia. Sanoisin kyllä, että kerta vielä ja tämä on ohi. En katselisi sarjapettäjää, mutta kyllä satunnaisen erehdyksen voi antaa anteeksi. Kipu petetyksi tulemisesta ei kyllä heti mene ohi, eikä kuulukaan mennä.

Ai sen takia pitäisi katsella sikapossua, kun ei sitä uuttakaan varmaan löydy...

up

On kyllä niin narsistista sallia itselleen pettäminen ja sitten puolisolleeen ei. Ette sovellu parisuhteeseen vaan kertokaa totuus puolisollenne. Miksi ette ole vain sinkkuina? Haluatte romauttaa valehtelullanne puolisonne itsetunnon? Sairaus tuokin.

Vierailija kirjoitti:

up

🐽

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hyvä, jos nainen tuntee oman arvonsa. Mutta, mutta... On tullut kohdattua niitä naisia, jotka on heittänyt miehen ulos kun se on pettänyt. Eivät ole anteeksi antaneet, vaikka mies on pyytänyt. Sitten ovat olleet yksin ja onnettomia. Kun ei sitä uutta niin helposti löydy. Likkakaverit on kannustaneet, että jätä se kyllä sä uuden löydät. No, jos ollaan kaksikymppisiä niin ehkä löytääkin. Mutta sen jälkeen se ei niin helppoa todellakaan ole.

Itse antaisin ekaksi pahimman tunnekuohun ja raivon laantua. Sanoisin kyllä suoraan, kuinka väärin oli mua kohtaan ja muhun sattuu. Mutta jos mies katuu ja tahtoo jatkaa sun kanssa, lupaa jättää sen toisen naisen, niin antaisin mahiksen jos oikeasti välitän miehestä. Ja varsinkin jos on lapsia. Sanoisin kyllä, että kerta vielä ja tämä on ohi. En katselisi sarjapettäjää, mutta kyllä satunnaisen erehdyksen voi antaa anteeksi. Kipu petetyksi tulemisesta ei kyllä heti mene ohi, eikä kuulukaan mennä.

Tähän kannustavat ammattilaisetkin. Petetyn läpikäymää prosessia rinnastetaan usein suruprosessin tapaiseksi. Sen alun sokkivaiheen jälkeen ehtii läpikäydä monenlaisia tunnetiloja. Ihan ensimmäisen vartin aikana ei kannata laukkua pakata jos ei suhde sitten ole niin pystyynkuollut jo valmiiksi ettei todellakaan kiinnosta.

Kyllä pettämisestä voi selviytyä ja ihan onnellisesti.

Pettämisen jälkeen meille tuli uusi lapsi, joka nyt viisvuotias ja kaikki sujuu hyvin.

Välittäminen, rakkaus ja elämänmeno on niin erilaista ihmisille. Jotkut vaan onnistuu, toiset ei,

se pitää vain hyväksyä, ettei kaikilla elämä mene ns. putkeen.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata kyselllä täällä miten eteenpäin, kun palsta on täynnä katkeria petettyjä naisia, joiden ainoa neuvo on, että eroa.

Olisi mielenkiintoista ja virkistävää kuulla edes yhden naisen tarina, joka on itse pettänyt, ollut ehkä jonkinmoinen suhdekin ja jäänyt kiinni, eikä ole seurannut eroa.

Ja mieskään ei halunnut eroa, vaan antoi anteeksi, halusi jatkaa, eikä nainenkaan loppupelissä halunnut erota, kunhan vaan etsi uusia kokemuksia ( valloituksia, ihailua..)ja irrotteli liikaa. Miten on ?

No, minä tuolla aika alussa jo kerroin olevani juuri tämä nainen joka petti. Minulla oli muutaman kuukauden suhde.

Se oli ihan kamalaa, koska koko ajan tiesin tekeväni niin väärin omalle hienolle miehelleni.

En vain saanut lopetettua ennen kuin asia tuli ilmi.

Mieheni oli kyllä niin rikki, ja tottakai eroakin mietittiin. Pian kuitenkin jo rupesi tuntumaan siltä että selviämme ja haluamme selvitä. Erota emme halunneet. Edes terapiaa emme käyttäneet, mutta ilman muuta monelle siitä on apua varmasti.

Meidän oma vahvuutemme oli se että kykenemme keskustelemaan. Puhuimme asian halki ja poikki moneen kertaan, ja mies saattoi kysellä aina pieniäkin yksityiskohtia, myöhemminkin jos jotain tuli mieleen.

Katkaisin suhteen heti, ja aloimme pelastaa suhdettamme. Kauan siihen meni, mutta kun siitä toivuttiin, ei asiaa enää tarvitse nostaa esiin.

Olen niin onnellinen että liittomme pelastui. Rakastamme toisiamme aidosti.

Naisten tunnemaailma on erilainen ja uskonkin, että naisen ollessa pettäjä, suhde voidaan saada helpommin kuntoon, mikäli mies vaan on anteeksiantava. 

Tottahan se on, narsistiset ihmiset ovat aivan omaa luokkaansa.

Heidän kanssaan ei kannata edes yrittää mitään.

Parasta on, kun huomaa kumppanin olevan narsisti, että jättää hänet välittömästi, eikä koskaan, eikä missään olosuhteissa ole enää narsistiin yhteyksissä. Narsisti kumppani on pahinta mitä kellekään

ihmiselle voi koskaan tapahtua. Mutta usko pois, siitäkin selviää, ajan myötä.

Ei kyllä onnistus jos saisin tietää mieheni käyneen jynssäämässä muualla jos ja kun koloa on ollut hyvin tarjolla. Miksi uskoisin sen jälkeen riittäväni. Joo itsepetosta ja feikki onnellisuutta.

up

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hyvä, jos nainen tuntee oman arvonsa. Mutta, mutta... On tullut kohdattua niitä naisia, jotka on heittänyt miehen ulos kun se on pettänyt. Eivät ole anteeksi antaneet, vaikka mies on pyytänyt. Sitten ovat olleet yksin ja onnettomia. Kun ei sitä uutta niin helposti löydy. Likkakaverit on kannustaneet, että jätä se kyllä sä uuden löydät. No, jos ollaan kaksikymppisiä niin ehkä löytääkin. Mutta sen jälkeen se ei niin helppoa todellakaan ole.

Itse antaisin ekaksi pahimman tunnekuohun ja raivon laantua. Sanoisin kyllä suoraan, kuinka väärin oli mua kohtaan ja muhun sattuu. Mutta jos mies katuu ja tahtoo jatkaa sun kanssa, lupaa jättää sen toisen naisen, niin antaisin mahiksen jos oikeasti välitän miehestä. Ja varsinkin jos on lapsia. Sanoisin kyllä, että kerta vielä ja tämä on ohi. En katselisi sarjapettäjää, mutta kyllä satunnaisen erehdyksen voi antaa anteeksi. Kipu petetyksi tulemisesta ei kyllä heti mene ohi, eikä kuulukaan mennä.

Ai sen takia pitäisi katsella sikapossua, kun ei sitä uuttakaan varmaan löydy...

No eihän sun tarvitse. Heitä sikapossu ulos vaan. Varaudu kuitenkin siihen, ettei uutta löydykään ja oot yksin seuraavat kymmenet vuodet. Jonkin ajan kuluttua alat jossitella, että olisiko kuitenkin pitänyt yrittää vielä. Ehkä se kuitenkaan ei enää olisikaan pettänyt, kun kerran katui ja lupasi. Aika monta kertaa sitä ehtii ajatella siinä kun täyttää vuosia, jotka alkaa nelosella, vitosella, kutosella jne.

Mutta jos pitää ylpeyden säilyttämistä tärkeämpänä niin kai ne yksinäiset vuosikymmenet siinä menee. Mun tiedossa olevissa tapauksissa se ei ole ollut sen arvoista. Ylpeys on karissut ja menettänyt merkityksensä ja siitä yksinäisyydestä on tullut se kaiken muun nielevä olotila.

Miten miehestä voi kasvaa narsisti. Onko tietoa? Syyt?

Jos sinulla on ollut narsisti avo-aviomies, saat vertaistukea, kun etsit netistä.

Narsisti ovat mm. pahimpia pettäjiä, eivätkä edes kadu pettämistään, ainoastaan jopa kehuskelevat sillä.

Nosto

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata kyselllä täällä miten eteenpäin, kun palsta on täynnä katkeria petettyjä naisia, joiden ainoa neuvo on, että eroa.

Olisi mielenkiintoista ja virkistävää kuulla edes yhden naisen tarina, joka on itse pettänyt, ollut ehkä jonkinmoinen suhdekin ja jäänyt kiinni, eikä ole seurannut eroa.

Ja mieskään ei halunnut eroa, vaan antoi anteeksi, halusi jatkaa, eikä nainenkaan loppupelissä halunnut erota, kunhan vaan etsi uusia kokemuksia ( valloituksia, ihailua..)ja irrotteli liikaa. Miten on ?

No, minä tuolla aika alussa jo kerroin olevani juuri tämä nainen joka petti. Minulla oli muutaman kuukauden suhde.

Se oli ihan kamalaa, koska koko ajan tiesin tekeväni niin väärin omalle hienolle miehelleni.

En vain saanut lopetettua ennen kuin asia tuli ilmi.

Mieheni oli kyllä niin rikki, ja tottakai eroakin mietittiin. Pian kuitenkin jo rupesi tuntumaan siltä että selviämme ja haluamme selvitä. Erota emme halunneet. Edes terapiaa emme käyttäneet, mutta ilman muuta monelle siitä on apua varmasti.

Meidän oma vahvuutemme oli se että kykenemme keskustelemaan. Puhuimme asian halki ja poikki moneen kertaan, ja mies saattoi kysellä aina pieniäkin yksityiskohtia, myöhemminkin jos jotain tuli mieleen.

Katkaisin suhteen heti, ja aloimme pelastaa suhdettamme. Kauan siihen meni, mutta kun siitä toivuttiin, ei asiaa enää tarvitse nostaa esiin.

Olen niin onnellinen että liittomme pelastui. Rakastamme toisiamme aidosti.

Naisten tunnemaailma on erilainen ja uskonkin, että naisen ollessa pettäjä, suhde voidaan saada helpommin kuntoon, mikäli mies vaan on anteeksiantava. 

Höpö höpö

Se joka jäi mutta harkitsee lähtöä

Hirveän ehdottomia kommentteja täällä. En ihmettele, että eroja on niin paljon. Ihminen on erehtyväinen ja anteeksi anto on pitkän ja hyvän parisuhteen salaisuus. Mutta älä roiku. Anna miehen mennä, jos niin haluaa tehdä.

Jos lähtee siitä, että kaikki miehet jotka tekevät virheitä ja käyttäytyvät joskus väärin, ovat narsisteja niin siihenhän kaikki järjenkäyttö sitten lopahtaakin. Tämä narsisti-keskustelu joka paikassa on täysin ryöstäytynyt. Kaikki tyhmät ja ilkeät ja mokailevat ihmiset eivät ole narsisteja. He ovat ihmisiä. Kaikki miehet ja naiset osaavat olla ilkeitä ja ääliöitä ja mokailla ihan ilman narsismiakin.