Olisitko mielummin nuori 80- vai 90-luvulla?
Kommentit (44)
Kasarilla olin nuori ja se oli parasta aikaa olla nuori. Ihan jo siksi, että kun meni kysymään kesätöitä, niin jos ei ekasta ovesta tärpännyt, toisesta tärppäsi. Yleensä se eka kyllä onnistui. Olihan silloin ongelmia, mutta ne olivat jotenkin kaukaisia. Tosin jossain Helsingissä olisi ollut varmaan pahempaa kuin turvallisessa pikkukirkonkylässä, kun oli jengit yms. eikä siellä öisin kyllä halunnut ulkona olla.
Lääketiede oli kehittyneempää 90-luvulla, joten silloin. Olen monesti miettinyt, kuinka ahdistavaa olisi ollut elää vaikka joskus 40-luvulla kun sairauksia hoidettiin ihan ihme keinoilla ja melkein mistään ei tiedetty mitään.
Vasta nykyään. Kun 80 ja 90- luvulla jouti hyväksikäytön kohteeksi, poliisikin sanoi että oma vika. Vanhemmat naiset solvasi kevytkenkäiseksi, vaikka oli joutunut pahan kynsiin ilman omaa syytä. Kukaan ei sanonut että syy on aina vain tekijässä.
Olin nuori 90-luvulla, mutta olisin halunnut elää nuoruuttani 80-luvulla. Haaveilen jotenkin ikuisesti 80-luvun paluusta. Onneksi sain elää silloin edes lapsena.
Kasari parempaa aikaa kun läheisiä alkoi jo mennä 90 luvun alusta alkaen.
Olin lapsi 80-luvulla ja nuori/nuori aikuinen 1990-luvulla. Ihan hyvä näin. 80-luvulla oli vielä rahaa päiväkotien ja koulujen toimintaan ja positiivinen vire yhteiskunnassa. 1990-luvulla ei omassa elämässä laman vaikutukset vielä näkyneet kuten myöhemmin. Suomi alkoi vähitellen avautua enemmän kohti länttä, Berliinin muuri oli kaatunut, rautaesirippua revittiin alas ja nuorelle sekin loi tulevaisuuden uskoa.
80-luku oli hyvästä taloustilanteesta huolimatta synkkää aikaa. Oli YYA, pelättiin ydinsotaa, kaikkeen piti kysyä lupa... Vaikka 90-luvulla oli ikävä lama, ilmapiiri oli paljon avoimempi ja toiveikkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Lääketiede oli kehittyneempää 90-luvulla, joten silloin. Olen monesti miettinyt, kuinka ahdistavaa olisi ollut elää vaikka joskus 40-luvulla kun sairauksia hoidettiin ihan ihme keinoilla ja melkein mistään ei tiedetty mitään.
No tuskin se on ollut sen ajan ihmisistä erityisen ahdistavaa, kun muusta ei ole tiedetty. Heidän näkökulmastaan on eletty lääketieteen huippukehityksen aikaa, kun tuomioonhan on vähän joka kylässä ollut jo saatavilla ainakin terveyssisaren apua, lääkärikin ollut paremmin tavoitettavissa kuin vaikka 1920-luvulla. Lasten hoitoon ja ravitsemukseen alettu kiinnittää enemmän huomiota - vrt vielä 1900-luvun alussa hyvin monet ovat Suomessa vielä olleet aliravittuja. Vitamiineista on jo ollut tietoa ja raudasta, syötetty lapsille lisäravinteita.
Kyllä mä olin 9+ luvulla lapsi. Aika prseestä on muistot. Että äiti ja isä erossa ja opettaja laittoin enkun kasetit pyörimäään ja lähtii ite kahvulllee.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä olin 9+ luvulla lapsi. Aika prseestä on muistot. Että äiti ja isä erossa ja opettaja laittoin enkun kasetit pyörimäään ja lähtii ite kahvulllee.
Siinä oli joku varmaan 3 opettajaa jotka sia ihan potkut yksi oli koulun rehtori. Lopulta oli yksi liikunnanopettaja joka opetti kaiikki aineet. Hän oli sellanen josta jäi parhaat lämpimimmät muistot.
Täytin 15 vuonna 1990 ja mitään en vaihtaisi pois. Haikeana muistelen.
Kurko kirjoitti:
Kasari oli nousukautta. Ysäri on ranteet auki vuosikymmen.
Juhlat loppuivat -88, kun Kari Kairamo teki itsemurhan ja siitä alkoi taival kohti nihkeää ysäriä.
Ei ne 1988 vielä loppuneet, 1989 ne olivat kuumimmillaan. Juhlat loppui vasta syksyllä 1990. Kasarin viimeiset vuodet oli todella hienoa aikaa, kaipaan niitä takaisin.
Kasarilla. Kaikki kännykkäperseilyt ja somet vielä edessäpäin ja sai muksuna viilettää fillareilla ympäri kyliä ilman huolen häivää.
Mä täytin 13 vuonna 1990, ja minusta tuntuu että koko nuoruus oli yhtä kärsimystä. Olin kotoisin tehdaspaikkakunnalta, ja parinkin luokkakaverin isä vetäisi itsensä kiikkuun kun tehdas kaatui. Parhaan lapsuudenystävän isä taitaa maksella edelleen jotain takauksia. Koulussa ei saatu kirjoja. Kuuntelin Kurt Cobainin ja Freddie Mercuryn musiikkia, siinä oli kyllä riemua kerrassaan.
Kolme vuotta vanhempi kaveri muistaa Berliinin muurin murtumisen nuoruuden kohokohtana, multa se meni jotenkin ohi.
Eli luulen että kasarilla oli kivempaa.
Haluaisin olla nuori 80- luvun Amerikassa. Talous oli silloin Jenkeissä hyvällä mallilla, ihmisissä oli positiivisyyttä ja iloista tekemisen meininkiä. Ihmissuhteet olivat parempia, kun ei ollut älypuhelimia. Sukulaiseni on kertonut, koska on asunut juuri silloin siellä.
up