Kaverini sanoi: "Eihän kukaan nyt toisten lapsista tykkää!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa että noin moni äiti ei tykkää toisten lapsista. Minä olen vela ja tykkään kuitenkin lähes kaikista lapsista.

Sama. Laittaa miettimään, että onko tässä jokin biologinen systeemi? Alkaa inhota toisten lapsia omien jälkeläisten saamisen jälkeen?

Mä aloin välittää ja huolehtia enemmän muistakin lapsista saatuani omia. Vaikka olin aina pitänyt lapsista niin äidiksi tulon jälkeen minusta tuli herkempi ja ns. äidillisempi kaikkia lapsia kohtaan. Kun rakastan omia niin suunnattomasti niin jotenkin rakkaus ulottuu muihinkin lapsiin. Vaikka omat ovatkin ykkösiä kaikin tavoin.

Omat ovat etulyöntiasemassa, koska tunnen heidät paremmin. Pidän myös muiden lapsista, jos välillämme on myönteistä vuorovaikutusta. En automaattisesti pidä heistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa että noin moni äiti ei tykkää toisten lapsista. Minä olen vela ja tykkään kuitenkin lähes kaikista lapsista.

Sama. Laittaa miettimään, että onko tässä jokin biologinen systeemi? Alkaa inhota toisten lapsia omien jälkeläisten saamisen jälkeen?

Mä aloin välittää ja huolehtia enemmän muistakin lapsista saatuani omia. Vaikka olin aina pitänyt lapsista niin äidiksi tulon jälkeen minusta tuli herkempi ja ns. äidillisempi kaikkia lapsia kohtaan. Kun rakastan omia niin suunnattomasti niin jotenkin rakkaus ulottuu muihinkin lapsiin. Vaikka omat ovatkin ykkösiä kaikin tavoin.

Niin ja samalla tavoin ystävänikin tuntee, kun joskus puhuttiin asiasta. Äidiksi tulon jälkeen kaikki lapset ja mm. lasten kaltoinkohtelu koskettaa enemmän kuin ennen.

Minä pidän muiden lapsista samalla tavalla kuin muistakin ihmisistä. Jotkut ihmiset, lapset ja aikuiset, nyt vaan eivät herätä minussa kovinkaan positiivisa tuntemuksia ja toiset taas koen heti miellyttävinä. En tietenkään silti näytä tätä vaan kohtelen kaikkia kunnioittavasti ja asiallisesti.

Miksi pitäisi pitää ihan kaikista lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Outoa että noin moni äiti ei tykkää toisten lapsista. Minä olen vela ja tykkään kuitenkin lähes kaikista lapsista.

Outoa se on minustakin. Itsellänikään ei omia ole ja totta kai jonkun meluavat tai huonokäytöksiset muksut saattavat välillä ärsyttää, mutta silti en voi sanoa, etten tykkää. Kaikki lapset herättävät jonkinlaista suojelunhalua, hellyyttä ja vastuuntuntoa minussa. Luulisi, että nämä tuntemukset vahvistuisivat, kun on omia lapsia.

Lapsetkin on yksilöitä. Joistain pidän, joistain pidän vielä enemmän. Joistain en.

Jännä, kun eläinrakkaat ihmiset yleensä kyllä pitävät muidenkin eläimistä.

Minä tykkään monista lapsista. Tykkään myös monista aikuisista.

Omia lapsia ei ole. Eikä oikeastaan omia aikuisiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa että noin moni äiti ei tykkää toisten lapsista. Minä olen vela ja tykkään kuitenkin lähes kaikista lapsista.

Sama. Laittaa miettimään, että onko tässä jokin biologinen systeemi? Alkaa inhota toisten lapsia omien jälkeläisten saamisen jälkeen?

Omalla kohdallani ainakin omat lapset ja heidän kehityksensä seuraaminen on saanut ymmärtämään paremmin vieraitakin lapsia.

Kyllä oma lapsi tai lapsenlapsi kuuluu mennä aina naapurin, sukulaisen tai tutun lapsen edelle.

Ei tietenkään silloin jos on kyse vääryydestä.

Mutta jollei oma lapsi ole tärkeintä, niin mikä on. Tai isovanhemmille tärkeitä oman lapsen lapset eivät muut.

Kaikki lapset ansaitsevat omat vanhempansa jotka välittävät juuri heistä eniten.

Uusioperheillä on ihan omat haasteet.

Tykkään lähes kaikista lapsista, mutta vain omiani rakastan.

Vierailija kirjoitti:

Minä pidän muiden lapsista samalla tavalla kuin muistakin ihmisistä. Jotkut ihmiset, lapset ja aikuiset, nyt vaan eivät herätä minussa kovinkaan positiivisa tuntemuksia ja toiset taas koen heti miellyttävinä. En tietenkään silti näytä tätä vaan kohtelen kaikkia kunnioittavasti ja asiallisesti.

Miksi pitäisi pitää ihan kaikista lapsista?

Niinpä, outoa jaotella erikseen lapset ja ihmiset. Sellaista vanhan maailman hajua.

Minä en pidä mistään lapsista. Suhtaudun neutraalisti. Jotkut lapset ärsyttävät, mutta lähtökohtaisesti ovat merkityksettömiä. Eivät herätä suojeluntarvetta, enkä pidä söpöinä. Sen sijaan tykkään kaikista eläimistä.

Luulisi, että ihmislajin naaraat tuntisivat luontaista suojelunhalua ja kiintymystä oman lajin poikaseen, silloinkin kun se ei ole oma. Mutta ei: "Tykkään enemmän eläimistä."

Itse asiassa minun elämässäni on ollut usein hetkiä, kun tykkään toisten lapsista enemmän kuin omistani. Näin on erityisesti lapsen ollessa 2-3-vuotias, tuo s**tanallinen ikä..

Kivittäkää ihmeessä synnittömät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa että noin moni äiti ei tykkää toisten lapsista. Minä olen vela ja tykkään kuitenkin lähes kaikista lapsista.

Sama. Laittaa miettimään, että onko tässä jokin biologinen systeemi? Alkaa inhota toisten lapsia omien jälkeläisten saamisen jälkeen?

Omalla kohdallani ainakin omat lapset ja heidän kehityksensä seuraaminen on saanut ymmärtämään paremmin vieraitakin lapsia.

Näin varmaan tapahtuukin niiden kohdalla, jotka ovat luontaisesti huolehtivia, äidillisiä ja empaattisia, eivätkä lisäänny vain koska se "asiaan kuuluu" tai vahingossa.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että ihmislajin naaraat tuntisivat luontaista suojelunhalua ja kiintymystä oman lajin poikaseen, silloinkin kun se ei ole oma. Mutta ei: "Tykkään enemmän eläimistä."

Kulttuurin vaikutus. Suomalainen arvostaa rauhaa ja hiljaisuutta. Lapset ovat usein levottomia ja äänekkäitä.

Tykkään kaikista vauvoista, joistain taaperoista, harvoista leikki-ikäisistä.. toivottavasti koululaisten kohdalla alkaa taas helpottaa, joistain teineistäkin tykkään kyllä.

Laumassa olevat leikki-ikäiset jotka yllyttävät toisiaan kovempaan meteliin ja riehumiseen on jotain ihan kamalaa. Yksittäin saattavat olla kyllä ihan kivojakin. Oma on kolmevuotias.

kyllä tykkään myös muiden lapsista. pitää olla joku syy, miksi en tykkäisi. Lähtökohtaisesti yleensäkin pidän kaikista ihmisistä, niin vanhoista kuin nuoristakin. Jos joku jatkuvasti kuitenkin käyttäytyy inhottavasti, niin "pisteet" tietysti laskee. lasten kohdalla tietysti on ymmärrystä enemmän kuin aikuisten, kun he vasta harjoittelevat tätä elämää. 

Kyllä minusta on kiva nähdä kuvia kavereiden lapsista. Hauska nähdä miten ne kasvavat, ja millä tavoin muistuttavat vanhempiaan.