11v diabeetikkopojan silmissä sumeni, mutta R-kioskin myyjä ei päästänyt poikaa sisälle ostamaan suklaata olon helpottamiseksi
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3bc6131a-13e4-459d-b4f9-bcea5bc1e17d
”R-kioskin omistaja seisoi kioskin ulkopuolella poikien saapuessa paikalle. Pojan isä kertoo Iltalehdelle, että omistaja kieltäytyi päästämästä poikia sisälle. Perusteluksi kioskin omistaja sanoi, että koululaiset ovat aikaisemmin aiheuttaneet harmia kioskissa.
Tilanteessa olleiden poikien mukaan omistaja oli todennut, ettei häntä kiinnosta pojan diabetes ollenkaan. Poika alkoi matalan verensokerin takia näkemään värejä silmissään ja joutui lopulta odottamaan 15 minuuttia ennen kuin pääsi sisälle ostamaan suklaapatukan.
Tapauksen jälkeen pojan vanhemmat olivat yhteydessä R-kioskiin. Pojan isän mukaan omistaja oli kiistänyt tapahtuneen.”
No tilannetaju olisi joskus paikallaan myyjilläkin. Olisi päästänyt edes tämän yhden pojan sisälle ja muut olisivat odottaneet ulkona. Höh.
Kommentit (141)
Eikö diabeetikko tai hänen vanhempansa voi huolehtia, että on aina taskussa jotain sokeria tms. ensihätään?
Vierailija kirjoitti:
Ei yrittäjää kiinnosta ihmiset, ainoastaan raha.
Sitähän se olisi saanutkin, jos olisi päästänyt pojan ostamaan.
Eikö diabeetikoilla ole enää sitä ranneketta jota näyttämällä olis selvinnyt myyjällekin että nyt on tosi kyseessä?
Entäs sitten jos pojan kunto olisi romahtanut kunnolla, olisi myyjä joutunut vastuuseen teostaan.
Olisi kai alueella ollut muitakin paikkoja suklaan ostamiseen kuin se yksi ja ainoa kioski?
Vierailija kirjoitti:
Eikö diabeetikko tai hänen vanhempansa voi huolehtia, että on aina taskussa jotain sokeria tms. ensihätään?
Voi olla että se ensihätä käytettiin jo. Tai olikin vahingossa eri laukussa tms.
Kumma, että R-kioski on niin hiljaisessa paikassa, ettei kukaan pojista voinut kysyä jotain ohikulkijaa käymään ostamassa patukan itselleen. Vai onko oman sisäänpääsyn periaate tärkeämpi kuin diabeetikon tilanne? Itse ainakin kävisin ostamassa jos joku pysäyttäisi ja pyytäisi.
Tietääkö muuten joku diabeetikko, onko suklaapatukka paras hoito tuollaisessa tilanteessa? Appelsiinimehua jotkut kai suosivat, mutta itse en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kai alueella ollut muitakin paikkoja suklaan ostamiseen kuin se yksi ja ainoa kioski?
Saattoi olla jo niin tokkurassa ja muilla pojilla ei neuvokkuus tuossa tilanteessa riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Kumma, että R-kioski on niin hiljaisessa paikassa, ettei kukaan pojista voinut kysyä jotain ohikulkijaa käymään ostamassa patukan itselleen. Vai onko oman sisäänpääsyn periaate tärkeämpi kuin diabeetikon tilanne? Itse ainakin kävisin ostamassa jos joku pysäyttäisi ja pyytäisi.
Tietääkö muuten joku diabeetikko, onko suklaapatukka paras hoito tuollaisessa tilanteessa? Appelsiinimehua jotkut kai suosivat, mutta itse en tiedä.
Voi olla ettei lapset uskalla pysäytellä vieraita aikuisia tuosta vaan.
Mistäs sitä tietää vaikka olisi aiemmin perusteetta käyttänyt kyseistä selitystä. En usko että ihan tyhjästä on porttikielto tullut. Ja tosiaan kyllä se vastuu on pojalla itsellään ja hänen vanhemmillaan, ei ko. yrittäjällä. Omituista ettei mukana ollut rusinoita tms. Ja ylipäätään todella tarkoitushakuista asian tuominen lehtiin, kun tasan tarkkaan kaikki tunnistaa ko. yrittäjän. Toivoivat varmaan jotain hyvityksiä R-kioskilta. Kaikin puolin juttu haisee.
Kiusantekoa ja uhriutumista. Kioskin pitäjällä oli varmasti hyvä syy käyttäytyä kuten käyttäytyi ja porvoossa on muitakin paikkoja joihin pääsee tarvittaessa. Joku nopsajalkainen kaveri olisi voinut juosta jos poika itse ei voinut kävellä.
Kuulostaa poika ulvoi sutta -tilanteelta. Nyt vanhemmat voi keskustella kotona, et hölmöily voi johtaa sairaalaan tai hautaan.
Vierailija kirjoitti:
Kumma, että R-kioski on niin hiljaisessa paikassa, ettei kukaan pojista voinut kysyä jotain ohikulkijaa käymään ostamassa patukan itselleen. Vai onko oman sisäänpääsyn periaate tärkeämpi kuin diabeetikon tilanne? Itse ainakin kävisin ostamassa jos joku pysäyttäisi ja pyytäisi.
Tietääkö muuten joku diabeetikko, onko suklaapatukka paras hoito tuollaisessa tilanteessa? Appelsiinimehua jotkut kai suosivat, mutta itse en tiedä.
Mikä vain sokerinen käy. Juominen on nopein ja helpoin tapa nostaa sokeria, mutta muutkin käyvät. Suklaa saattaa nostaa sokeria vähän tasaisemmin kuin mehu.
Mulla on melkein saman ikäinen diabeetikkolapsi ja 99% huolehdin, että hänellä on mukana ns. hypoevästä; mehua, siripirejä tms. Tämä on kuitenkin ikä, jolloin lapsi on iltapäivisin ilman aikuisen valvontaa ja kaikista varotoimista, muistuttamisesta ja varustelusta huolimatta hän saattaa joskus lähteä ulos ja unohtaa koko diabeteksen, jolloin eväätkin jää kotiin. Luulen, että jokainen samanikäisen lapsen vanhempi ymmärtää tämän. Ja joskus poikkeustilanteissa verensokeri voi tippua rajusti esim. liikunnan jälkeen, jolloin eväät voi loppua kesken.
Verensokeriin vaikuttaa kymmenet asiat; mm. ikä, kasvupyrähdys, syödyt hiilihydraatit, annosteltu insuliini, joskus kehon oma insuliini, liikunta, muut sairaudet, hormonit, mieliala jne, joten hoito ei ole aina niin suoraviivaista, vaan on osattava ottaa monta tekijää huomioon. Se on lapselta paljon vaadittu, kun samaan aikaan kiinnostaa kaverit, pelit ja leikit. Kuitenkaan diabetes ei useimmiten yksinään täytä omaishoidon kriteereitä.
Jos tässä kyseisessä tapauksessa on jotain hyvää, niin se, että asia tulee puheeksi ja ihmiset tiedostavat sairauden riskit. On kuitenkin yksi yleisimmistä lasten pitkäaikaissairauksista Suomessa.
Miksi nuorten on pitänyt alun perin mennä sinne kioskille riehumaan ja hankkimaan porttikieltoja? Mitä hyvää he luulivat sillä käytöksellä saavansa aikaan?
Olisi pitänyt tehdä niin kuin ensiapukoulutuksessa näytetyssä videossa: rynnätä tiskille, siepata kourallinen suklaata, huutaa "hätätapaus!" ja juosta saman tien ulos.
Vierailija kirjoitti:
Eikö diabeetikoilla ole enää sitä ranneketta jota näyttämällä olis selvinnyt myyjällekin että nyt on tosi kyseessä?
Entäs sitten jos pojan kunto olisi romahtanut kunnolla, olisi myyjä joutunut vastuuseen teostaan.
Tämä ranneke ei ole mikään pakollinen, kenenkään 1. tyypin tai muunkaan tyypin diabeetikon ei ole mikään pakko kuljettaa minkäänlaista todistusta sairaudestaan mukana, ei insuliineja tai sokerimittareitakaan.
Tuossa iässä kun olin itse, hävetti olla erilainen, ranneke oli niin näkyvällä paikalla että ei tullut pidettyä mukana taskussakaan. Diabetespolilta otin myöhemmin sellaisen kortin siihen läpinäkyvään lokeroon missä yleensä henkkareita pidetään tuommoisen "Minulla on Diabetes" -kortin, jonka jonkinlainen uudempi variaatio on edelleen lompakossa.
senkun makaamaan lattialle/maalle kioskin eteen ja soittaa kännykällä ambulanssin. Tai pyytää ohikulkijoita ostamaan suklaapatukan.
Ja noin muuten, joo, miksei repussaole aina fazerin tmv levy?
Jos pojat joukolla on käyneet varastelemassa kioskissa, niin porttikielto on aiheellinen. Ja se, jolla on diabetes, keskustelee kotona oikeat toimintatavat jos on välttämätöntä saada jotain suuhun diabeteksen takia. Yleensä kyllä sellaiset, joilla on diabetes, osaavat pitää mukanaan siripiriä tai jotain tällaisten tilanteiden varalle. Typerää syyllistää R-kioskia.
Ehkä jotkut on käyneet. Mutta teinipoikia kyykytetään ihan huolella. aina ja missä on mahdollista. Myös esiteinejä.
Ei yrittäjää kiinnosta ihmiset, ainoastaan raha.