Lue keskustelun säännöt.
11v diabeetikkopojan silmissä sumeni, mutta R-kioskin myyjä ei päästänyt poikaa sisälle ostamaan suklaata olon helpottamiseksi
10.05.2019 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3bc6131a-13e4-459d-b4f9-bcea5bc1e17d
”R-kioskin omistaja seisoi kioskin ulkopuolella poikien saapuessa paikalle. Pojan isä kertoo Iltalehdelle, että omistaja kieltäytyi päästämästä poikia sisälle. Perusteluksi kioskin omistaja sanoi, että koululaiset ovat aikaisemmin aiheuttaneet harmia kioskissa.
Tilanteessa olleiden poikien mukaan omistaja oli todennut, ettei häntä kiinnosta pojan diabetes ollenkaan. Poika alkoi matalan verensokerin takia näkemään värejä silmissään ja joutui lopulta odottamaan 15 minuuttia ennen kuin pääsi sisälle ostamaan suklaapatukan.
Tapauksen jälkeen pojan vanhemmat olivat yhteydessä R-kioskiin. Pojan isän mukaan omistaja oli kiistänyt tapahtuneen.”
No tilannetaju olisi joskus paikallaan myyjilläkin. Olisi päästänyt edes tämän yhden pojan sisälle ja muut olisivat odottaneet ulkona. Höh.
Kommentit (141)
Siis eihän missään ole sanottu, että JUURI NÄMÄ POJAT ovat käyneet tuossa kaupassa aiemmin perseilemässä? Ymmärsin niin, että jotkut koululaiset, jonka jälkeen kauppias on päättänyt, ettei päästä enää lainkaan koululaisia kauppaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää taas tuo iltalehden tyyli. Kioskin pitäjähän siis päästi diabeetikon sisälle ostamaan syötävää "Poika alkoi matalan verensokerin takia näkemään värejä silmissään ja joutui lopulta odottamaan 15 minuuttia ennen kuin pääsi sisälle ostamaan suklaapatukan.".
Ihan ymmärrettävää että epäilyttää jos koululaiset on aiemmin käyneet liikkeessä terrorisoimassa.
Uutisankka taas vaihteeksi, pojat sano sitä ja tätä ja toimittaja kirjoittaa omiaan ja kumoaa kirjoittamansa seuraavassa lauseessa.
15 minuuttia on pitkä aika odottaa, kun sokerit ovat alhaalla. Tuossa ajassa voi jo taju mennä ja insuliinishokki olla lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Poikajoukko karkkihyllyn kimpussa-jotain menee luvatta taskuihin. Jos 11- vuotias saa sairauusohtauksen, silloin soitetaan vanhemmat paikalle. Olisko kyseessä ns.kirjastoihmiset korvausten toivossa!
Kun diabeetikko saa sairaskohtauksen, siinä ei ehditä soitella yhtään ketään paikalle, vaan silloin annetaan sokeria niin pian kuin mahdollista. Tajunnan menetys tai jopa pahempi voi olla jopa minuuteista kiinni. Miten korkean koulutuksen Suomessa ihmisten perustiedot niinkin yleisestä sairaudesta kuin diabetes voivat olla näin olemattomat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä kommentteja täällä. ”Pitäisi aina olla jotain sokerista mukana.” No tietenkin pitäisi, mutta diabeetikotkin ovat ihmisiä ja joskus unohduksia sattuu. Itsekö ette ole koskaan unohtaneet esimerkiksi avaimia kotiin?
Toisekseen kommenteista paistaa läpi se, että kovinkaan monet eivät taida tajuta, miten vakava tila matalat verensokerit ovat diabeetikolle. Siinä voi mennä taju ja jopa henki, ellei hiilihydraatteja saa nopeasti. Kyseessä on aivan eritilanne kuin terveen ihmisen matalat sokerit, jotka aiheuttavat vähän ärsyisyyttä.
Täällä palstalla on paljon ihan oikeasti pahoja ihmisiä. Tässäkin ketjussa puolet on sitä mieltä että on täysin kohtuullista vaarantaa lapsen terveys kun joku lapsi on kuulemma ehkä joskus kuka ties kai riehunut kyseisessä kaupassa. Siis täysin sairasta ja pimeää ajatuksen juoksua. Toivottavasti lukevat viestinsä uudelleen ja ymmärtävät hävetä, kyseessä kuitenkin on vakava asia.
Kenenkään terveyttä ei ole vaarannettu, paitsi ehkä diabeetikkolapsen vanhempi joka ei ole huolehtinut lapselleen riittävästi evästä reppuun hätätilanteen varalta, kyllä puhelimet, tekstarit ja whatsapp on keksitty.
Poikien arvion mukaan tilanne kesti 15 minuuttia. Aika tarkka arvio 11 vuotiailta pojilta, on siis osanneet katsoa kelloa juuri kun on ensimmäisen kerran kielletty menemästä sisälle, toisen kerran heti kun poika päästettiinkin kioskiin. Tuskinpa, jos tuntuu että on hätätilanne, minuutit venyy 5 minuuttisiksi, jokainen joka on ollut hätätilanteessa tietää tämän.
Tarina ei kerro, päästikö kioskin pitäjän pojan sisään esim. heti kun poika on kertonut huonosta olostaan, me ei oltu paikalla katsomassa ja iltalehden toimittaja ei ole luotettavin lähde, luo kyllä uutiseen juuri sellaisen mielikuvan kuin kulloinkin haluaa.
Kaikki ei osaa tuollaisessa tilanteessa toimia järkevästi. Ambulanssin soittaminen paikalle olisi itselleni tullut ensimmäisenä mieleen, jonkun mamman mielestä sekin olisi varmaan väärin, kun pitäähän kaikkien olla diabeteksen asiantunijoita ja tietää mikä on oikea toimintatapa milloinkin.
Tsemppiä yrittäjälle! Per-sei'levä tenava pyörittelee tossuvanhempiaan miten haluaa. Yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikajoukko karkkihyllyn kimpussa-jotain menee luvatta taskuihin. Jos 11- vuotias saa sairauusohtauksen, silloin soitetaan vanhemmat paikalle. Olisko kyseessä ns.kirjastoihmiset korvausten toivossa!
Kun diabeetikko saa sairaskohtauksen, siinä ei ehditä soitella yhtään ketään paikalle, vaan silloin annetaan sokeria niin pian kuin mahdollista. Tajunnan menetys tai jopa pahempi voi olla jopa minuuteista kiinni. Miten korkean koulutuksen Suomessa ihmisten perustiedot niinkin yleisestä sairaudesta kuin diabetes voivat olla näin olemattomat!
Niin, ei kaikki tosiaan ole mitään diabeteksen asiantuntijoita + kioskinmyyjä on varmasti kuullu kakaroilta tarinan jos toisenkin.
Itse olen sitäpaitsi saanut nuhteita ambulanssihenkilökunnalta kun annoin diabeetikolle sokeria, ei kuulemma olis saanut antaa. Aika jännä, kun lähihoitajakoulussakin opetettiin niin tekemään. Että jos ei ole selvää edes lanssihenkilökunnalle, niin kioskinmyyjänkö sitten pitäis osata paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikajoukko karkkihyllyn kimpussa-jotain menee luvatta taskuihin. Jos 11- vuotias saa sairauusohtauksen, silloin soitetaan vanhemmat paikalle. Olisko kyseessä ns.kirjastoihmiset korvausten toivossa!
Kun diabeetikko saa sairaskohtauksen, siinä ei ehditä soitella yhtään ketään paikalle, vaan silloin annetaan sokeria niin pian kuin mahdollista. Tajunnan menetys tai jopa pahempi voi olla jopa minuuteista kiinni. Miten korkean koulutuksen Suomessa ihmisten perustiedot niinkin yleisestä sairaudesta kuin diabetes voivat olla näin olemattomat!
Jos näin on, tulisi lapsesta tehdä lasu, vanhemmat on laiminlyöneet tehtävänsä ja asettaneet lapsensa hengenvaaraan ja nyt syyttelevät siitä kioskin myyjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö diabeetikoilla ole enää sitä ranneketta jota näyttämällä olis selvinnyt myyjällekin että nyt on tosi kyseessä?
Entäs sitten jos pojan kunto olisi romahtanut kunnolla, olisi myyjä joutunut vastuuseen teostaan.
Tämä ranneke ei ole mikään pakollinen, kenenkään 1. tyypin tai muunkaan tyypin diabeetikon ei ole mikään pakko kuljettaa minkäänlaista todistusta sairaudestaan mukana, ei insuliineja tai sokerimittareitakaan.
Tuossa iässä kun olin itse, hävetti olla erilainen, ranneke oli niin näkyvällä paikalla että ei tullut pidettyä mukana taskussakaan. Diabetespolilta otin myöhemmin sellaisen kortin siihen läpinäkyvään lokeroon missä yleensä henkkareita pidetään tuommoisen "Minulla on Diabetes" -kortin, jonka jonkinlainen uudempi variaatio on edelleen lompakossa.
Jos ei viitsi käyttää ranneketta/riipusta, saa sitten syyttää ihan itseään jos kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä kommentteja täällä. ”Pitäisi aina olla jotain sokerista mukana.” No tietenkin pitäisi, mutta diabeetikotkin ovat ihmisiä ja joskus unohduksia sattuu. Itsekö ette ole koskaan unohtaneet esimerkiksi avaimia kotiin?
Toisekseen kommenteista paistaa läpi se, että kovinkaan monet eivät taida tajuta, miten vakava tila matalat verensokerit ovat diabeetikolle. Siinä voi mennä taju ja jopa henki, ellei hiilihydraatteja saa nopeasti. Kyseessä on aivan eritilanne kuin terveen ihmisen matalat sokerit, jotka aiheuttavat vähän ärsyisyyttä.
Kyllä me tajuamme hyvinkin miten vakava tilanne se on. Siksi ihmettelemme, millainen vanhempi sallii lapsensa unohtaa niin tärkeän asian kuin riittävät hätähiilarit matkaan? Glukoositabletit ei paljon tilaa vie eikä maksa, niitä voisi olla joka takin taskussa, joka repussa jne.
Verensokeri voi romahtaa niin nopeasti että ei todellakaan ole aikaa ruveta ostelemaan yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkullani oli lapsena vaikeahoitoinen diabetes. Se kyllä piti sitä diabetesriipusta kaiken aikaa, oli noloa tai ei: se on välttämätön jos vaikka joskus tulee lanssikeikka ja diabeetikko kouristelee. Ensihoitajat ei välttämättä tiedä onko kyse epilepsiasta vai insuliinishokista.
Serkkuni ei muuten myöskään koskaan, ei ikinä joutunut siihen tilanteeseen että hätähiilarit olisi ostaminen varassa. Niitä oli mukana aina. Aina. Toki siltä joskus lähti silti taju, diabeteksensa oli niin vaikeahoitoinen että verensokerit saattoi romahtaa yhtäkkiä ilman mitään esioireita ja KOPS!
Kuulostaa siltä, että vanhemmat tässä eivät ole ymmärtäneet sairauden vakavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Serkullani oli lapsena vaikeahoitoinen diabetes. Se kyllä piti sitä diabetesriipusta kaiken aikaa, oli noloa tai ei: se on välttämätön jos vaikka joskus tulee lanssikeikka ja diabeetikko kouristelee. Ensihoitajat ei välttämättä tiedä onko kyse epilepsiasta vai insuliinishokista.
Serkkuni ei muuten myöskään koskaan, ei ikinä joutunut siihen tilanteeseen että hätähiilarit olisi ostaminen varassa. Niitä oli mukana aina. Aina. Toki siltä joskus lähti silti taju, diabeteksensa oli niin vaikeahoitoinen että verensokerit saattoi romahtaa yhtäkkiä ilman mitään esioireita ja KOPS!
Kuulostaa siltä, että vanhemmat tässä eivät ole ymmärtäneet sairauden vakavuutta.
Vauvapalstalta opin, ettei diabeetikolle kannata soittaa ambulanssia, kun pitää antaa sokeria vaan heti, muuten lähtee henki ja huonosti tilanteen hoitanut saa syytteet niskoilleen ja someryöpytyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisessa tilanteessa voi ja pitää vaan kävellä kauppaan, ottaa suklaapatukka hyllystä ja syödä se. Maksaminen ymmärtämättömälle kauppiaalle sen jälkeen, kun sokerit ovat kääntyneet nousuun. Lakikin on tässä haavoittuvassa tilassa olevan lapsen puolella:
Ikävä lukea näitä kommentteja. Vastuu on sillä aikuisella, joka siinä tilanteessa on. Jos pojalle olisi käynyt huonommin, tuo myyjä olisi saanut todennäköisesti syytteet heitteillejätöstä. Joskus on eväät loppu, ja siksi rahaa ja kiska olemassa, että voi ostaa lisää, jos sokerit laskee. Pojan syyttely varkaaksi tai ilmaisten herkkujen kerjääjäksi diabeteksen varjolla lyö myös täysin yli. Tuskinpa muutenkaan kukaan teeskentelee sairauskohtausta, että pääsee ostamaan suklaapatukan ja ip-lehteen soittelemaan. Vaikka isoista kouluryhmistä olisikin ollut aiemmin harmia, aika uusavuton myyjä, jos ei osaa rajata isojen ryhmien sisällepääsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikajoukko karkkihyllyn kimpussa-jotain menee luvatta taskuihin. Jos 11- vuotias saa sairauusohtauksen, silloin soitetaan vanhemmat paikalle. Olisko kyseessä ns.kirjastoihmiset korvausten toivossa!
Kun diabeetikko saa sairaskohtauksen, siinä ei ehditä soitella yhtään ketään paikalle, vaan silloin annetaan sokeria niin pian kuin mahdollista. Tajunnan menetys tai jopa pahempi voi olla jopa minuuteista kiinni. Miten korkean koulutuksen Suomessa ihmisten perustiedot niinkin yleisestä sairaudesta kuin diabetes voivat olla näin olemattomat!
Seuraavaksi joku sanoo, että diabetes on niin yleistä, että kaikkien pitäisi kulkea suklaapatukka taskussa että voi sen tarvittaessa diabeetikolle ojentaa, jos sellainen hädissään vastaan tulee. Soittaa ei kannata yhtään minnekkään.
PS: Ikinä IKINÄ ei kannata ohjeistaa maallikoita, että ambulanssin/avun soittaminen on turhaa. Se ei ole IKINÄ koskaan turhaa, ei vaikka diabeetikolla ehtisikin mennä taju apua odotellessa. Avun soittaminen on paikalle VÄHINTÄ mitä voi tehdä, sen lisäksi, että häkessä voidaan ohjeistaa niitäkin joille aihe ei ole tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkullani oli lapsena vaikeahoitoinen diabetes. Se kyllä piti sitä diabetesriipusta kaiken aikaa, oli noloa tai ei: se on välttämätön jos vaikka joskus tulee lanssikeikka ja diabeetikko kouristelee. Ensihoitajat ei välttämättä tiedä onko kyse epilepsiasta vai insuliinishokista.
Serkkuni ei muuten myöskään koskaan, ei ikinä joutunut siihen tilanteeseen että hätähiilarit olisi ostaminen varassa. Niitä oli mukana aina. Aina. Toki siltä joskus lähti silti taju, diabeteksensa oli niin vaikeahoitoinen että verensokerit saattoi romahtaa yhtäkkiä ilman mitään esioireita ja KOPS!
Kuulostaa siltä, että vanhemmat tässä eivät ole ymmärtäneet sairauden vakavuutta.
Vauvapalstalta opin, ettei diabeetikolle kannata soittaa ambulanssia, kun pitää antaa sokeria vaan heti, muuten lähtee henki ja huonosti tilanteen hoitanut saa syytteet niskoilleen ja someryöpytyksen.
Miksi pitää ymmärtää tahallaan väärin? Aina voi tehdä molemmat. Antaa sokeria JA soittaa ambulanssin.
Minusta tätä asiaa on kurja ruotia, kun kioskin myyjä ei ole asiaa kommentoinut, kenties haluaa olla hienotunteisempi lasta kohtaan, eikä halua levitelllä joitain asioita kaikkien tietoisuuteen. Hattua nostan myyjälle, voi olla tosi tolkku ja reilu tyyppi loppuenlopuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikajoukko karkkihyllyn kimpussa-jotain menee luvatta taskuihin. Jos 11- vuotias saa sairauusohtauksen, silloin soitetaan vanhemmat paikalle. Olisko kyseessä ns.kirjastoihmiset korvausten toivossa!
Kun diabeetikko saa sairaskohtauksen, siinä ei ehditä soitella yhtään ketään paikalle, vaan silloin annetaan sokeria niin pian kuin mahdollista. Tajunnan menetys tai jopa pahempi voi olla jopa minuuteista kiinni. Miten korkean koulutuksen Suomessa ihmisten perustiedot niinkin yleisestä sairaudesta kuin diabetes voivat olla näin olemattomat!
Niin, ei kaikki tosiaan ole mitään diabeteksen asiantuntijoita + kioskinmyyjä on varmasti kuullu kakaroilta tarinan jos toisenkin.
Itse olen sitäpaitsi saanut nuhteita ambulanssihenkilökunnalta kun annoin diabeetikolle sokeria, ei kuulemma olis saanut antaa. Aika jännä, kun lähihoitajakoulussakin opetettiin niin tekemään. Että jos ei ole selvää edes lanssihenkilökunnalle, niin kioskinmyyjänkö sitten pitäis osata paremmin?
Sitten käy tällaisia tilanteita missä mies pelleili eri tavoilla ja kun kuristui omiin housujensa nauhoihin rappusissa, tyttöystävä luuli hänen edelleen pelleilevän, mutta tajusi tilanteen vakavuuden vasta kun oli liian myöhäistä.
https://theworldnews.net/fi-news/sarjajekuttaja-yritti-saikayttaa-tytto…
Tai se tapaus missä taapero oli makoillut pinnasängyssä mahallaan ja äiti vaan luuli lapsen pelleilevän ja piilottelevan vieraalta kunnes käänsi lapsen ympäri ja tajusi lapsen kuolleen.
Tässäkin tapauksessa olisi voinut käydä pahasti aiemman käytöksen vuoksi. Lapset käyttäytyneet aiemmin huonosti ja myyjä ajatteli tällä kertaa samoin, mutta lopputulos olisi voinut olla kamala tälle diabeetikkopojalle tosi tilanteessa.
siinä vaiheessa kun se 90% pilaa sen kunnollisen 10% poikajoukon tilanteen, niin vaikea eritellä ovella kuka on normaali poika.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä se sama R-kioski joka ei suostunut luovuttamaan henkilökorttia ajokorttia, vanhaa passia sekä noutoilmoitusta vastaan ja kyseenalaisti poliisienkin henkilöllisyyden?
Tottakai koska eihän Suomessa ole kuin yksi R-kioski. *facepalm*
Sokerien laskeminen ei ole sairauskohtaus, eikä silloin tarvitse soittaa vanhempia paikalle, vaan saada sokerit nopeasti ylös. Sitä paitsi vanhempien paikalle odottelemisessa hukataan aikaa, siinä voi olla jo hengenlähtö lähellä kun vanhemmat pääsevät paikalle.