Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?

Minä en vain lapsia halua joten siksi niitä en meinaa tehdä. Meillä ihmisillä on nykyään vapaus valita teemmekö lapsia vai emmekö tee lapsia.

Ei minua saisi lisääntymään rahasta eikä siitä että saisin palkallista vapaata vaikka vuoden.

Ajattelen asian niin että lapset vain pilaisivat ja huonontaisivat minun elämää, vaippojen vaihto ei kiitos, lapsen huuto ei kiitos, se että lapsi on riippuvainen minusta ei kiitos, se että lapsi tarvitsee rahaa ei kiitos, se että lapsi on jatkuvasti läsnä elämässäni ei kiitos.. onneksi on vapaus valita.

En vihaa lapsia vaan lapsia, lapset on ihan kivoja kunhan ne ei ole omia koska omat lapset sitoo aivan liikaa ja omien lapsien seurassa pitää viettää liikaa aikaa.

M31

Ei ne lapset mitään esineitä ole joita saa haluta terapialeluksi tai etuoikeuteen vedoten. Kyseessä on elävä tunteva ihminen josta on vastuussa lähes koko elämän.

Lapset rajoittavat vapauttaa elää miten haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät aikaisemmatkaan sukupolvet ole halunneet paljon lapsia. Silloin ei vain ollut valinnanvaraa. Lapsilukuun eikä moneen muuhunkaan asiaan pystynyt itse kovin paljoa vaikuttamaan, vaikka halua olisi ollutkin. Nykyään on mahdollista valita.

aiemmin lapsia haluttiin koska pidettiin elämää arvossa. omaa lasta rakastettiin.

nykyään halutaan ajaa omaa elämää. koetaan että syntyvä lapsi on taakka ja hankitaan abortti. vanhus sängyssä on taakka hankitaan eutanasia. elämä on ikävää käytetään huumeita.

alkukantainen lisääntymisvietti ja hoitovietti korvataan suojatulla irtoseksillä ja koiralla.

hedonismia jossa pyritään ajamaan omaa onnellisuutta hinnalla millä hyvänsä.

No, meidän sukupolvi, '60-luvun lopulla syntyneet, ovat kyllä pienimpiä sukupilvia. Ja siitä '70-luvulle. Eli, ei kyl ennen tehty lapsia sen enempää. Me olemme nyt iloiset maksajat sosiaalipommin maksajinan.

Ja kyllä, jos itselleni tulee degeneroiva sairaus, niin todellakin, aion ottaa etanasian. Ja sitä ei mikään nuorempi sukupolvi päätä, vaan olen sen itse jo aikaa sitten päättänyt, ja myös jälkikasvulle infonnut. Ja, eivät kaikki iäkkäät sängynpohjalla ole. Ihme käsityksiä ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en vain lapsia halua joten siksi niitä en meinaa tehdä. Meillä ihmisillä on nykyään vapaus valita teemmekö lapsia vai emmekö tee lapsia.

Ei minua saisi lisääntymään rahasta eikä siitä että saisin palkallista vapaata vaikka vuoden.

Ajattelen asian niin että lapset vain pilaisivat ja huonontaisivat minun elämää, vaippojen vaihto ei kiitos, lapsen huuto ei kiitos, se että lapsi on riippuvainen minusta ei kiitos, se että lapsi tarvitsee rahaa ei kiitos, se että lapsi on jatkuvasti läsnä elämässäni ei kiitos.. onneksi on vapaus valita.

En vihaa lapsia vaan lapsia, lapset on ihan kivoja kunhan ne ei ole omia koska omat lapset sitoo aivan liikaa ja omien lapsien seurassa pitää viettää liikaa aikaa.

M31

Mulla täysin samat ajatukset.

N30

Vierailija kirjoitti:

Ei ne lapset mitään esineitä ole joita saa haluta terapialeluksi tai etuoikeuteen vedoten. Kyseessä on elävä tunteva ihminen josta on vastuussa lähes koko elämän.

Onko joku tässä keskustelussa väittänyt, että lapsia tehdään terapialeluiksi? Mistä ajatuksesi kumpuaa?

Ja kyllä minusta ihmisellä on lähtökohtaisesti oikeus tehdä lapsia. On vaarallista ajattelua, että lähdettäisiin rajoittamaan sitä, kuka saa tehdä lapsia ja kuka ei. Kuulostaa jopa eugeniikalta. Tätähän on harrastettu Suomessakin, mm kuuroja on pakkosteriloitu.

Kenen lisääntymisen kieltäisit? Köyhien? Jos on ollut mielenterveysongelmia esim masennus joskus elämässä niin silloinkaan ei saisi kenties lisääntyä, koska on mahdollista että masennus uusiutuu raskaan elämänmuutoksen takia? Kuuroille myös takaisin pakkosterilisaatiot, eihän kuurona voi elää hyvää elämää jne.?

Vain ne saisivat lisääntyä joiden elämä on mennyt optimaalisesti eikä mitään vastoinkäymisiä ja ongelmia ole tullut vastaan? Lisääntymään pääsisi aika vähän ihmisiä, jos kriteeri on tuo.

Vierailija kirjoitti:

elämänarvot.

ei arvosteta muiden elämää eli itsekkyys joka on tullut ateismin myötä.

Hyvä trolli.

Uskonnothan ovat mitä suurinta itsekkyyttä, halu näyttäytyä laupiaana ajaa kaiken yli.

Itsekkyys muuttaa vaan muotoaan, melkeinpä kaikki mitä ihminen tekee niin perustuu siihen että ihminen saa itse siitä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät aikaisemmatkaan sukupolvet ole halunneet paljon lapsia. Silloin ei vain ollut valinnanvaraa. Lapsilukuun eikä moneen muuhunkaan asiaan pystynyt itse kovin paljoa vaikuttamaan, vaikka halua olisi ollutkin. Nykyään on mahdollista valita.

aiemmin lapsia haluttiin koska pidettiin elämää arvossa. omaa lasta rakastettiin.

nykyään halutaan ajaa omaa elämää. koetaan että syntyvä lapsi on taakka ja hankitaan abortti. vanhus sängyssä on taakka hankitaan eutanasia. elämä on ikävää käytetään huumeita.

alkukantainen lisääntymisvietti ja hoitovietti korvataan suojatulla irtoseksillä ja koiralla.

hedonismia jossa pyritään ajamaan omaa onnellisuutta hinnalla millä hyvänsä.

Enmrn lapsia tuli vaikka niitä ei haluttu ja lapset varsinkin tytöt oli vain riesa joilla teetettiin kotona töitä. Ei lapsia rakastettu, niitä oli liikaa ja äiti huonossa kunnossa.

Et sitten tiennyt että jo vuonna 1960 syntyvyys oli Suomessa alle kolme lasta per nainen ja 1960-luvulla joka kolmannelle naiselle tehtiin abortti, kokonaisluku oli jopa 40 000 vuodessa. Ihmiset eli naiset eivät ole ennen eikä nykyäänkään halunneet yhtään lasta tai jos niin max kaksi.

Ja puhut ihmisistä kun oikeasti tarkoitat vain naisia. Mielestäsi meille naisille ei kuulu vapaus ja omannäköinen elämä vaan meidän pitäisi vain lisääntyå ja kärsiå

Lapset ovat luonnon julma rangaistus naisille.

Omat syyt ovat olleet mm:

- hutera rahatilanne

- isäksi sopivan kumppanin puute

- tärkeimpänä tietysti oma haluttomuus ryhtyä jonkun vanhemmaksi

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaikuttavimmista tekijöistä näin miesten kantilta katsottuna on se, että yhä useammasta naisesta kun tahtoo parisuhteessa tulla pikkuhiljaa hevosenpuolikas ja koska jokaisella kantasuomalaisella miehellä on takaraivossaan synnynnäinen häpeäntunne eläimiin sekaantumisesta, niin naiseen ei kosketa pitkällä hepilläkään.

Olen samaan aikaan aika järkyttynyt, mutta toisaalta myös huvittunut, kun lapsia päivähoitoon viedessäni ja hakiessani näen sellaisia mursuja naisia, että ihmetyttää kovasti, että millaisissa mömmöissä miehet ovat, jotka sellaisia pystyy panemaan.

Lika barn leker bäst.

Vierailija kirjoitti:

Omat syyt ovat olleet mm:

- hutera rahatilanne

- isäksi sopivan kumppanin puute

- tärkeimpänä tietysti oma haluttomuus ryhtyä jonkun vanhemmaksi

Aika samat minulla.

-palkkani on nettona noin 1900e/kk ja siitä kun maksan asumiskulut 800e/kk, autoilun kulut about 250e/kk ja laskut about 100e/kk niin minulle jää kuukaudessa elämiseen rahaa vain 800e joten koen että se on liian vähän eli minulla ei ole varaa lapsiin.

-olen sinkkuna ollu jo vuosia enkä ole koskaan oikeastaan ollut edes kunnon parisuhteessa eli kumppanin puute myös minulla syynä.

-minullakaan ei ole mitään pakottavaa hinkua lisääntyä eli haluttomuus myös syynä minulla.

Tiedän että joku takertuu tuohon palkka ja raha asiaani mutta siis 800 eurolla ei pahemmin juhlita kun jo pelkästään ruoka on melko kallista ja mitä jos autoa pitää huoltaa yms.

Olen kolmekymppinen mieshenkilö

Suurin syy on itsekeskeisyys joka maailmaa hallitsee.

Niin, en miespuolisena vaan halua lapsia, en pidä lapsista eikä vaan kiinnosta, en tiedä mitä teen 10 tai 20 vuoden päästä jos yhtään mitää olenko elossa edes ehkä mieli muuttuu, mutta jos nyt kysyttäisiin niin en näkisi itseäni isänä tuolloinkaan,toivottavasti ei. Toisekseen jos tilanne olisi lapset niin en hankkisi suomalaisen kanssa, liian iso riski monella tekijällä mennä päin persettä ja vielä suurempi tekijä kasvatusympäristö, en koskaan kasvattaisi täällä lapsia. Tää on niin karu paikka kasvaa et en ottaisi riskiä tuonkaan suhteen. En näe tarvetta jatkaa, menee yksinkertaisesti mauttomaksi mollaamiseksi ja aika rumaksi,aivan turhaa. mutta tää kaikki on totta.

Vierailija kirjoitti:

Minkähän vuoksi perheellisten naisten persusta kirvelee niin kovasti se, että on naisia jotka eivät halua lapsia? Leimataan laiskoiksi ja tyhmiksi materialisteiksi - niin miksi? Koska tiedätte että miehet haluavat mieluummin lapsettoman naisen jolla on kroppa kunnossa? Koska heillä on niin paljon vapaa aikaa? Koska kokevat elämänsä paremaksi kuin lapsellisten? 

Kertokaa mikä on tuon mollauksen takana. Ettekö vain voi olla tyytyväisiä kun olette mielestänne parempia ihmisiä ja elätte elämäänne kuten kuuluisikin. 

Tähän mun on pakko kommentoida kahden lapsen äitinä, että mun mielestä se asia on ihan päinvastoin. Oon saanut uskomattoman paljon lokaa niskaan ihan tuntemattomiltakin/puolitutuilta valinnastani saada lapsia. Pidetään tyhmänä, laiskana ja kyvyttömänä opiskelemaan, jolla ei ole kunnianhimoa. Elämässä on muutakin kuin työ ja opiskelu ja siinä vaiheessa, kun heille selviää, että opiskelen vaativaa teknillistä alaa, josta valmistun toivottavasti vuoden päästä se hyökkäyksen määrä on ihan uskomaton. Olen kuulemma pilannut nuoruuteni. Okei, on ollut rankkaa, en kiellä. Mutta ei mun persettä kutita mun vapaaehtoisesti lapsettomat opiskelukaverit. He on matkustelleet enemmän kuin minä ja kokeneet erilaisia asioita. Elämä on valintoja. Ärsyttää vaan, kun leimataan pohjasakaksi vaan sen perusteella, että sain lapset heti lukion jälkeen. Oon nyt 28, lapset 6- ja 8v.

- oma elämä, jota lapset haittaisi suunnattomasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähän vuoksi perheellisten naisten persusta kirvelee niin kovasti se, että on naisia jotka eivät halua lapsia? Leimataan laiskoiksi ja tyhmiksi materialisteiksi - niin miksi? Koska tiedätte että miehet haluavat mieluummin lapsettoman naisen jolla on kroppa kunnossa? Koska heillä on niin paljon vapaa aikaa? Koska kokevat elämänsä paremaksi kuin lapsellisten? 

Kertokaa mikä on tuon mollauksen takana. Ettekö vain voi olla tyytyväisiä kun olette mielestänne parempia ihmisiä ja elätte elämäänne kuten kuuluisikin. 

Tähän mun on pakko kommentoida kahden lapsen äitinä, että mun mielestä se asia on ihan päinvastoin. Oon saanut uskomattoman paljon lokaa niskaan ihan tuntemattomiltakin/puolitutuilta valinnastani saada lapsia. Pidetään tyhmänä, laiskana ja kyvyttömänä opiskelemaan, jolla ei ole kunnianhimoa. Elämässä on muutakin kuin työ ja opiskelu ja siinä vaiheessa, kun heille selviää, että opiskelen vaativaa teknillistä alaa, josta valmistun toivottavasti vuoden päästä se hyökkäyksen määrä on ihan uskomaton. Olen kuulemma pilannut nuoruuteni. Okei, on ollut rankkaa, en kiellä. Mutta ei mun persettä kutita mun vapaaehtoisesti lapsettomat opiskelukaverit. He on matkustelleet enemmän kuin minä ja kokeneet erilaisia asioita. Elämä on valintoja. Ärsyttää vaan, kun leimataan pohjasakaksi vaan sen perusteella, että sain lapset heti lukion jälkeen. Oon nyt 28, lapset 6- ja 8v.

Tuo on kyllä kiva juttu kun saa lapset nuorena..

Jaksaa touhata lasten kanssa paljon ja muitenkin..

En ole koskaan kuullut että ihmiset leimasivat pohjasakaksi sen takia että on lapsia...

Otselläni lapsia 2 kpl 11v ja 4v olen mies 29

Omassa kaveripiirissäni syyt on selkeät; talous on ollut epävarmalta pohjalla koko elinaikamme ja olemme nähneet äitien ja isien olevan työttömiä tai muuten loppuunpalaneita. Työpaikkoja on korkeakoulutetuillekin vähemmän kuin paikkoja ja suurin osa tienaa niin vähän että pakollisten elinkustannusten jälkeen rahaa ei jää kauheasti säästöön. Ja se mitä jää hupenee käsirahaan/remonttiin/autoon hyvin äkkiä. Siinä ei paljon kasvateta omaisuutta ja säästöjä. Eikä tarvitse edes elää ihmeempää luksuselämää. Voit säästää vaikka 600€ kuussa joka on monen nettotuloista prosentuaalisesti iso osa. Vuodessa se tekee vain 7200€ joka ei lopulta ole iso raha. Parin tonnin yllättäviä menoja tulee helposti (hammaslääkärikäynti, autoremppa, kodinkone hajoaa, you name it).

Mainitsematta sitä ettei suurin osa miehistä halua lapsia nuorena.

- en oikein viihdy nykyisen kaltaisessa yhteiskunnassa, viihtyisikö lapsenikaan?

- ilmastonmuutos, kauhulla odotan kuinka pahaksi tilanne vielä menee..tässä on vasta alkutahdit soiteltu.

- ihmiset eroavat nykyään kovin helposti, en halua lastani osalliseksi siihen aikuisten henkisen väkivallan teatteriin joka eron jälkeen usein syntyy.

- meitä nykyihmisiä on ollut täällä yhteensä noin 140 miljardia, en koe että juuri minun geenini olisivat niin erinomaiset että sen takia osallistuisin planeettamme ylikansoitustalkoisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 28v ja toiveena on saada mieheni kanssa yksi lapsi. Aloitimme molemmat opiskelemaan toisia korkeakoulututkintoja vasta muutama vuosi sitten, joten lapsihaaveet ovat venyneet tänne lähelle kolmeakymppiä. Meille riittäisi vallan mainiosti yksi lapsi. Vaikka lapsista tykkäänkin, niin en millään lailla ihaile ystävieni lapsiperhe-elämää 2-4 lapsen kanssa. Se elämä näyttää ja vaikuttaa rankalta eikä kadehdittavalta. En halua uhrata koko elämääni lapselle, vaan haluan sen lisäksi hoitaa parisuhdetta, edetä urallani ja harrastaa.

Oliko väärät valinnat, kun jo toinen tutkinto ja molemmilla?

Villi veikkaukseni on, ettet saa lasta - ei lapset vaan tule kun kutsuu, ne tulee kun elää.

Kolmen lapsen isänä sanoisin, etten vaihtaisi mihinkään sitä kokemusta mitä lapsiltani sain.

Se hetki, kun lapsi lähtee kävelemään tai satuttaa sormensa, ainutlaatuisia.

Kolmen eri ikäisen kanssa yksin leikkipuistossakin onnistuu - jos niin haluaa.

Olet varmasti nähnyt vain osan ystäviesi arjesta ja ehkäpä sen "kello viiden kriisin" juurikin.

Mikä se on? Kysy ystäviltäsi, he ymmärtävät varmasti.

Joo-o. Miesten on hyvä puhua, sillä teidän ei tarvitse tehdä mitään niiden lasten eteen. Ei olla raskaana, synnyttää henkenne uhalla, imettää, ottaa vastuuta ja hoivata 24/7.

Kukaan ei pakota teitä porsimaan

Ei niin, mutta usein se mies kinuaa lapsia, muttei osallistukaan niiden hoitoon kun aika koittaa.

No tuohan on aivan selviö, tyhmiähän naiset on jos ne luulee että miehet osallistuu hoitoon.

Vähän sama kun nainen väittää ettei lasten saanti lopeta seksielämää.

Siis mitä!?? 😄

Lasten saanti lopeta seksielämää?.

Eihän se tosiaan noin ole terv. Nuori mies alle 30v.

Olen ainakin itse monen lapsen saaneen naisen kanssa ollut, ja hyvin toimii "seksielämä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähän vuoksi perheellisten naisten persusta kirvelee niin kovasti se, että on naisia jotka eivät halua lapsia? Leimataan laiskoiksi ja tyhmiksi materialisteiksi - niin miksi? Koska tiedätte että miehet haluavat mieluummin lapsettoman naisen jolla on kroppa kunnossa? Koska heillä on niin paljon vapaa aikaa? Koska kokevat elämänsä paremaksi kuin lapsellisten? 

Kertokaa mikä on tuon mollauksen takana. Ettekö vain voi olla tyytyväisiä kun olette mielestänne parempia ihmisiä ja elätte elämäänne kuten kuuluisikin. 

Tähän mun on pakko kommentoida kahden lapsen äitinä, että mun mielestä se asia on ihan päinvastoin. Oon saanut uskomattoman paljon lokaa niskaan ihan tuntemattomiltakin/puolitutuilta valinnastani saada lapsia. Pidetään tyhmänä, laiskana ja kyvyttömänä opiskelemaan, jolla ei ole kunnianhimoa. Elämässä on muutakin kuin työ ja opiskelu ja siinä vaiheessa, kun heille selviää, että opiskelen vaativaa teknillistä alaa, josta valmistun toivottavasti vuoden päästä se hyökkäyksen määrä on ihan uskomaton. Olen kuulemma pilannut nuoruuteni. Okei, on ollut rankkaa, en kiellä. Mutta ei mun persettä kutita mun vapaaehtoisesti lapsettomat opiskelukaverit. He on matkustelleet enemmän kuin minä ja kokeneet erilaisia asioita. Elämä on valintoja. Ärsyttää vaan, kun leimataan pohjasakaksi vaan sen perusteella, että sain lapset heti lukion jälkeen. Oon nyt 28, lapset 6- ja 8v.

Tuo on kyllä kiva juttu kun saa lapset nuorena..

Jaksaa touhata lasten kanssa paljon ja muitenkin..

En ole koskaan kuullut että ihmiset leimasivat pohjasakaksi sen takia että on lapsia...

Otselläni lapsia 2 kpl 11v ja 4v olen mies 29

Miehillä eri tilanne, se on jopa tragikoomista. Yh-äidit tuntuu olevan pohjasakkaa. Ainakin toisten naisten mielestä. Miehiltä en oo ikinä vastaavaa kommentointia kuullut. Eikä mun mielestä oo ollenkaan huono suoritus alle 30-vuotiaana saada DI-paperit käteen samaan aikaan, ku on kasvattanu kaks lasta. Jopa lasten neuvolassa hoitaja päivitteli, kun vielä opiskelen. Olin sillon 27v. Mun mielestä on ihan normaalia opiskella vielä sen ikäisenä.