Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?

Ei vain kiinnosta lapset tai niiden hoivaaminen. Itse varmaan palaisin nopeasti loppuun varsinkin jos joutuisin jotain adhd-lasta vahtimaan. En myöskään ole sosiaalinen persoona, joka haluaisi mitään lapsilaumaa ympärilleen. Ahdistavaa olisi sellainen vastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on nykyään niin veteliä, ei huvita tähän enää lasta hankkia, kun kotona täytyy jo tehdä lähes kaikki kotityöt sekä ne "miesten työt". Muija makaa sohvalla netflixiä ja somea puhelimesta tuijottaen. M30

.... ja näitä töitä ovat kuten... ?

Ja mitä ovat nämä miesten työt, joita pitää päivittäin tehdä? Laita ne listan jatkoksi. Meillä autosta renkaat vaihdetaan pari kertaa vuodessa, kuinka usein teillä? (ja meillä sitäpaitsi auto lähtee liikkeeseen.)

Ei välttämättä päivittäin, mutta täytyyhän ne tehdä. Esim. pihatöistä nurmikon leikkuu, haravointi, lumien kolaus ja hiekoitus. Talon huolto ja korjaustyöt. Puiden tekeminen ja lämmittäminen. Kun on vanha talo isolla pihalla niin voin kertoa että näitä hommia riittää. Renkaiden vaihto kahdesta autosta. Ja nämä siihen lisäksi että tekee pidempää työpäivää, ja suuremman osan (ehkä 70/30) niistä pyykinpesuista, imuroinneista, ruoanlaitosta jne. Naisten täytyy saada kaikkea ja olla oikeuksia, mutta vastuuta ei oteta.

Hehheh...renkaiden vaihto 2x vuodessa n. 20min.

Meillä kaikki nuo mainitsemasi työt teen minä, 71v mummo, kun 73v mies on polvivaivainen.

Nyt jotain suhteellisuuden tajua "miesten ja naisten töihin", sillä ainakin meillä kotitöitä tehdään päivittäin.

Laita ihmeessä mummo vähän videota kun vaihdat renkaat kaikkene töineen 20 minuutissa.

Minulla menee vähintään puoli tuntia, mutta se johtuu siitä että rengasliike ei ole ihan naapurissa.

Kuka vaihtaa autoon renkaat itse tai korjaa näitä uusia automalleja muka enää itse. Roboleikkurit on keksitty ja remonttiin voi palkata väkeä tekemään. Jos haluaa säästää noissa, niin sitten tekee itse mutta pakko ei ole..

Itsellinen äiti

vihreä siirtymä ja eläkevarojen hassaaminen ts. on kaikille parempi (näköjään) että syntyvyys on vähäistä. ja päättäjät taputtavat käsiään ettei ihan vielä käry käynyt tms.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista luettavaa ajankohtaisesta asiasta. Se tässä hieman ihmetyttää että nyt keskustellaan samaan aikaan toisilla foorumeilla nykynuorten tulevista eläkkeistä. Jos hieman suoraviivaistaa asiaa, niin pitäisi ymmärtää myös se että lapsien hankkiminen tarkoittaa myös sitä että on joku joka maksaa minun eläkkeeni tulevaisuudessa. Niin yksinkertaista se on tämä eläkejuttu. Tietysti sillä edelytyksellä että ne lapset ovat työssä ja maksavat veroa.

En minä, 28-vuotias, usko aikanaan näkeväni kuin 700€ kansaneläkkeen. Ansioeläkkeet alkavat olla jo mennyttä maailmaa.

- Halutaan enemmän omaa aikaa ilman lapsia kuin ennen (ei siis jatkuvasti uutta vauvaa)

- Lapset halutaan hoitaa paremmin kuin ennen eli antaa aikaa heille ja olla heidän kanssaan lasten ehdoilla

- Halutaan tarjota lapsille materiaalista hyvää eli tulee kalliiksi merkkivaatteet, harrastukset, perheen ravintolakäynnit jne.

- Asunnot ja autot kalliita

- Lapsia ei Suomessa siedetä osana yhteiskuntaa, vaan lasten kuuluu olla näkymättömiä muille ihmisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaikuttavimmista tekijöistä näin miesten kantilta katsottuna on se, että yhä useammasta naisesta kun tahtoo parisuhteessa tulla pikkuhiljaa hevosenpuolikas ja koska jokaisella kantasuomalaisella miehellä on takaraivossaan synnynnäinen häpeäntunne eläimiin sekaantumisesta, niin naiseen ei kosketa pitkällä hepilläkään.

Olen samaan aikaan aika järkyttynyt, mutta toisaalta myös huvittunut, kun lapsia päivähoitoon viedessäni ja hakiessani näen sellaisia mursuja naisia, että ihmetyttää kovasti, että millaisissa mömmöissä miehet ovat, jotka sellaisia pystyy panemaan.

Käsi ylös, ketkä lukijoista tunnisti tuon kirjoittajan. Eipä tarvinnut lukea ensimmäistä lausetta pitemmälle, ennen kuin huomasin, kuka on taas haukkumassa suomalaisia naisia.

Erittäin kaino pyyntöni on, että laittaisitte peukkua, jos saitte mielikuvan, että edellinen kommentoija löysi itsensä sitä edeltävästä kommentista.

Tahto on surkastunut, ja ihmisistä, myös nuorista, on tullut pessimistisiä ja nihilistisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tahto on surkastunut, ja ihmisistä, myös nuorista, on tullut pessimistisiä ja nihilistisiä.

Suomalaisten naisten negatiivisuus pitäisi määritellä erittäin vaaralliseksi tartuntataudiksi. Se leviää aivan liian helposti. 

Toivottuja naperoita kirjoitti:

Ennen lapsia syntyi ehkäisykeinojen puutteen vuoksi suuria määriä per perhe. Tuskin isovanhempamme halusivat 6-13 lasta, mutta silloin ei oikein ollut muita vaihtoehtoja tarjolla kuin pitää ne.

Nykyään lasten hankinta on yhteinen päätös ja lapsilla on mahdollisuus syntyä vastuulliseen perheeseen, ennen kaikkea toivottuna yksilönä. Vanhemmilla on enemmän mahdollisuuksia tukea lapsiaan, kun niitä syntyy hallitusti.

Monelle meistä suurperheissä kasvaneilla on jäänyt lapsuudesta kasvas maku suuhun. On koettu pahoinpitelyä, kiusaamista, hyljätyksi tulemista ja monesta tuntuu, että ei ollut perheessä edes toivottu.

Nyt kun nämä sukupolvet miettivät omaa perheen perustamistaan, halutaan varmistaa, ettei oma lapsi joudu kokemaan sitä, mitä itse on joutunut kokemaan. Uudelle sukupolvelle luonnollisesti halutaan parempaa kuin edelliselle. Juuri nyt yhteiskunnassa on huonommat oltavat kuin monen lapsuudessa on ollut.

Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta saavat ihmiset miettimään, onko juuri nyt hyvä aika lapselle. Minä ainakin odotan, josko ajat paranevat, kun minulla siihen on iän puolesta mahdollisuus.

Jos sota nyt syttyisi naapurimaan kanssa, en haluaisi olla pienten lasten vanhempi. Ikinä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta vaikutan siihen, mihin pystyn vaikuttamaan tässä hetkessä.

Muuten hyvä yritys, mutta ehkäisy yleistyi 1960-luvulla, ja ennen sitä syntyneet suurperheiden lapset eivät ole enää perheenperustamisiässä.

Nyt lapsia tekisivät 1980- luvun ja 1990-luvun lapset, jos siis tekisivät. Silloin oli kyllä ehkäisyä saatavilla jo hyvin, ja suurperheet harvassa, jos ei lestadiolaisia huomioida.

elämänarvot.

ei arvosteta muiden elämää eli itsekkyys joka on tullut ateismin myötä.

Eivät aikaisemmatkaan sukupolvet ole halunneet paljon lapsia. Silloin ei vain ollut valinnanvaraa. Lapsilukuun eikä moneen muuhunkaan asiaan pystynyt itse kovin paljoa vaikuttamaan, vaikka halua olisi ollutkin. Nykyään on mahdollista valita.

Vierailija kirjoitti:

Eivät aikaisemmatkaan sukupolvet ole halunneet paljon lapsia. Silloin ei vain ollut valinnanvaraa. Lapsilukuun eikä moneen muuhunkaan asiaan pystynyt itse kovin paljoa vaikuttamaan, vaikka halua olisi ollutkin. Nykyään on mahdollista valita.

aiemmin lapsia haluttiin koska pidettiin elämää arvossa. omaa lasta rakastettiin.

nykyään halutaan ajaa omaa elämää. koetaan että syntyvä lapsi on taakka ja hankitaan abortti. vanhus sängyssä on taakka hankitaan eutanasia. elämä on ikävää käytetään huumeita.

alkukantainen lisääntymisvietti ja hoitovietti korvataan suojatulla irtoseksillä ja koiralla.

hedonismia jossa pyritään ajamaan omaa onnellisuutta hinnalla millä hyvänsä.

Monikohan aiemmin halusi lapsia vai tehtiinkö lapsia, koska ihmisen lapsia kuuluu haluta sekä tehdä? 

Vierailija kirjoitti:

Monikohan aiemmin halusi lapsia vai tehtiinkö lapsia, koska ihmisen lapsia kuuluu haluta sekä tehdä? 

Itse luulen, että se on juuri näin. Yhteiskunta on muuttunut ja nykyään on ihan hyväksyttävää elää omanlaistansa elämää, jolloin jokainen voi miettiä millaisen elämän itse haluaa. Jossain määrin nyky-yhteiskunnan vapaus ehkä pakottaa miettimään omaa elämää aiempaa enemmän. Aiemmin oli varmaan helpointa mennä omassa elämässään siihen perinteiseen yhteiskunnan asettamaan oletuskaavaan miettimättä asiaa sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monikohan aiemmin halusi lapsia vai tehtiinkö lapsia, koska ihmisen lapsia kuuluu haluta sekä tehdä? 

Itse luulen, että se on juuri näin. Yhteiskunta on muuttunut ja nykyään on ihan hyväksyttävää elää omanlaistansa elämää, jolloin jokainen voi miettiä millaisen elämän itse haluaa. Jossain määrin nyky-yhteiskunnan vapaus ehkä pakottaa miettimään omaa elämää aiempaa enemmän. Aiemmin oli varmaan helpointa mennä omassa elämässään siihen perinteiseen yhteiskunnan asettamaan oletuskaavaan miettimättä asiaa sen enempää.

Olen eri mieltä siitä, että nykyisin olisi jotenkin suurempi vapaus valita. Olen sitä mieltä, että nykyisin yhteiskunnan oletuskaava on vain eri: lapset (1 tai 2 kpl) kuuluu tehdä siinä 30-40 iän kieppeillä, muunlainen käytös on paheksuttavaa ja omituista.

Lapsia ei missään nimessä saa tehdä alle 25 vuotiaana, koska ihmisille on iskostunut omituinen käsitys, että 20-25v on teiniäiti ja nuorena äidiksi tulemiseen on iskostettu kaikenlaisia negatiivisia ennakkoluuloja ja oletuksia. Tietenkin se sitten vaikuttaa syntyvyyteen ja lapsilukuun kun aikaikkuna lapsien tekemiselle on aiempaa rajoitetumpi.

Kyllä nykyaikanakin ihmiset haluavat lapsia, mutta yhteiskunnan ilmapiiri ei kannusta siihen ja tietenkin se, mihin yleinen ilmapiiri painostaa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Nykyaikana tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. On tilastoitu, että joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen tulee kokemaan elämässään tahattoman lapsettomuuden. Tahaton lapsettomuus tarkoittaa, että lapsettomuus johtuu muista kuin lääketieteellisistä syistä, esim siitä, että lapsien tekeminen aloitettiin liian myöhään. Lapsia ei joko enää saa ollenkaan kun ikää on kertynyt tai sitten on saatu yksi lapsi, mutta sisaruksia ei enää ehditä tai pystytäkään saamaan iän vuoksi.

Varmaan elinkustannusten raju nousu. Monela ei vielä 20 vuotaianakaan riitä tulotaso asunnon hankkimiseen saati sellaiseen jossa voisi perustaa perheen. Ruoka maksaa aivan liikaa ja työelämässä kova paine. Duunariammattien palkka ei ole pysynyt elinkustannusten perässä jotta voisi elää säädyllistä elämää.

Kunkin maan kulttuuri ratkaisee lapsimäärän. Joissain maissa lapset ovat vanhuuden turva ja työvoima. Hyvinvointivaltioissa yhteiskunta huolehtii (toivottavasti) vanhuksista, sairaista yms. Lapsityövoimaa ei käytetä. Lasten pitkän opiskelun tukeminen kysyy varoja. Lisäksi omat opiskelut ovat vieneet aikaa ja niskassa on opinto- ja asuntolaina eikä välttämättä kuin pätkätöitä. Lapset ja vanhukset ovat kilpailuyhteiskunnassa vain kuluerä ja rasite niin kauheaa kuin se onkin. Kulttuurissamme on jotain vialla, olemme vain kilpailuyhteiskunnan nappuloita. Ehkä pitäisi olla muutakin elämää kuin työelämää, vaikkapa sitä perhe-elämää. 12 tuntisen työpäivän jälkeen ei kuitenkaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monikohan aiemmin halusi lapsia vai tehtiinkö lapsia, koska ihmisen lapsia kuuluu haluta sekä tehdä? 

Itse luulen, että se on juuri näin. Yhteiskunta on muuttunut ja nykyään on ihan hyväksyttävää elää omanlaistansa elämää, jolloin jokainen voi miettiä millaisen elämän itse haluaa. Jossain määrin nyky-yhteiskunnan vapaus ehkä pakottaa miettimään omaa elämää aiempaa enemmän. Aiemmin oli varmaan helpointa mennä omassa elämässään siihen perinteiseen yhteiskunnan asettamaan oletuskaavaan miettimättä asiaa sen enempää.

Olen eri mieltä siitä, että nykyisin olisi jotenkin suurempi vapaus valita. Olen sitä mieltä, että nykyisin yhteiskunnan oletuskaava on vain eri: lapset (1 tai 2 kpl) kuuluu tehdä siinä 30-40 iän kieppeillä, muunlainen käytös on paheksuttavaa ja omituista.

Lapsia ei missään nimessä saa tehdä alle 25 vuotiaana, koska ihmisille on iskostunut omituinen käsitys, että 20-25v on teiniäiti ja nuorena äidiksi tulemiseen on iskostettu kaikenlaisia negatiivisia ennakkoluuloja ja oletuksia. Tietenkin se sitten vaikuttaa syntyvyyteen ja lapsilukuun kun aikaikkuna lapsien tekemiselle on aiempaa rajoitetumpi.

Kyllä nykyaikanakin ihmiset haluavat lapsia, mutta yhteiskunnan ilmapiiri ei kannusta siihen ja tietenkin se, mihin yleinen ilmapiiri painostaa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Nykyaikana tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. On tilastoitu, että joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen tulee kokemaan elämässään tahattoman lapsettomuuden. Tahaton lapsettomuus tarkoittaa, että lapsettomuus johtuu muista kuin lääketieteellisistä syistä, esim siitä, että lapsien tekeminen aloitettiin liian myöhään. Lapsia ei joko enää saa ollenkaan kun ikää on kertynyt tai sitten on saatu yksi lapsi, mutta sisaruksia ei enää ehditä tai pystytäkään saamaan iän vuoksi.

Yhteiskunnan paineet eivät sinällään ole muuttuneet, vaan ne ovat siirtyneet. Edelleen on hyvin normatiivisiä käsityksiä siitä, miten elämän pitäisi mennä, eikä ole helppo toimia toisin kuin valtaosa ihmisistä. Lapsenhankintaiästä puhuttaessa oletus on mielestäni omituinen, kun keskimääräinen nainen on kuitenkin hedelmällinen teini-iästä noin vajaa viisikymppiseksi saakka.

Monen jäärän on helppo selittää asia pois jollain itsekkyydellä, hedonismilla, laiskuudella ja ynnä muulla sellaisella. Isompaa kuvaa ei osata tai ei haluta nähdä. Kuten se, että vähempi lapsimäärä on monen tekijän aikaansaannosta nykyilmapiirissä.

Vierailija kirjoitti:

Eivät aikaisemmatkaan sukupolvet ole halunneet paljon lapsia. Silloin ei vain ollut valinnanvaraa. Lapsilukuun eikä moneen muuhunkaan asiaan pystynyt itse kovin paljoa vaikuttamaan, vaikka halua olisi ollutkin. Nykyään on mahdollista valita.

Niinpä. Ennen vanhaan lapsia ei edes pidetty kovinkaan suuressa arvossa, etenkin maalaislapsia. Omaisuutta arvostettiin paljon korkeammalle. Heikko arvostus lapsia kohtaan selittyi korkealla lapsikuolleisuudella. Oli siis itsestään selvyys, että moni lapsi kuoli pois ja vain osa selviytyi hengissä. Lapsiin suhtauduttiin siis kuin liukuhihnatavaraan. Eikä myöskään ollut tavatonta ennen vanhaan, että ei-toivottuja lapsia hylättiin kuolemaan metsiin ihan surutta ja omantunnontuskitta.