Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse jäin tossa miettimään, että jos kukaan ei esim. Suvussa tai lähipiirissä enää lisäänny, niin kaikki isot elämäntapahtumat ovatkin sitten lähinnä vanhan iän tuomia sairauksia ja kuolemia & hautajaisia. Että sitten elämässä odotetaan enää vain sitä kunnes koko lähipiiri ja suku on kuollut ympäriltä. :D Ja kaikki ovat senioreita ympärillä, nuoria ei enää näy eikä kuulu. En tiedä miksi mutta tällainen tulevaisuudenkuva tuli vaan mieleen.
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Tuo nyt on höpöhöpöä, piti olla todella kovatuloinen mies että vaimo pystyi kasarillakaan olemaan kotirouvana. 70-luvulla naiset siirtyivät voimallisesti työelämään ja se aiheutti taas miehille aika suurtakin työttömyyttä. Eli ei ollut silloinkaan pariskunnilla varaa ostella mitään hulppeita omakotitaloja perheen perustamista varten. Ne talot ostettiin vasta sitten kun lapset oli jo pääosin saatu ja molemmat kävivät töissä. Ja talot oli paljon pienempiä kuin 2000-luvulla rakennetut.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Mitä oikein tarkoitat, miksi? Miksi ei? Elämä on täynnä valintoja. Jos haluat asua pienessä yksiössä Helsingissä ja valittaa hinnoista niin senkun teet. Jos haluat enemmän elintilaa ja samalla rahalla enemmän neliöitä niin muuta 30 min päähän Helsingin keskustasta. Vaihtoehtoja on. Jos tuo on syy miksi ei voi lisääntyä enempää niin Miksi et mieti mitä kaikkia muitakin asumisvaihtoehtoja sinulla on? Jos taas et halua niin älä valita, lol.
Nykynuoret ovat yksinkertaisesti sanottuna erittain itsekeskeisia ja omaan napposeen tuijottajia. Tuskin uskaltaisivat edes tatinsa lapsen kakkapyykkia pesta, ja miksi pitaisi. Kuka nyt menee tatinsa lapsen kakkapyykkia pesemaan, hoijjaa. Siis tadin lapsenlapsen kakkapyykista puhumattakaan. Pitaa olla fiksu, ettei mene sennepainkaan. Nykytytot ovat sellaisia, etta katsovat omaa kuvaansa peilista ja miettivat, onkohan tekoripset suorassa ja tekokynsien lakka lohkeilematon. Hiusten tekovari pitaa ajallaan uudistaa, ehka gayboyfrendin huolellisella analyysilla. Pelko ei siis ole suurensuuri, etta raskaaksi tulisi. Mutta miksi nykytytot tekevat noin. Koska suuri osa heista ovat LESBOJA, perkele!........ps kirjaimet ovat a ja o. Koneeni syottaa vain niita. Olen kanadalainen nainen, kohta 49 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
No kyllä niitä omakotitaloja saisi järkevään hintaan kuule ihan kehyskunnista. Maksoin 127m2 omakotitalosta saman verran, kuin Hgissä maksaa joku 50 m2 kaksio. Ja asun tässä pk-seudulla ihan, junalla hurautan Helsingin keskustaan 30 min.
No kuinka monta lasta kuvittelet mahtuvan tuohon pikku mökkiisi? Puhuttiin isoista perheasunnoista.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Mitä oikein tarkoitat, miksi? Miksi ei? Elämä on täynnä valintoja. Jos haluat asua pienessä yksiössä Helsingissä ja valittaa hinnoista niin senkun teet. Jos haluat enemmän elintilaa ja samalla rahalla enemmän neliöitä niin muuta 30 min päähän Helsingin keskustasta. Vaihtoehtoja on. Jos tuo on syy miksi ei voi lisääntyä enempää niin Miksi et mieti mitä kaikkia muitakin asumisvaihtoehtoja sinulla on? Jos taas et halua niin älä valita, lol.
Tuo tarkoittaisi oman ja perheen elämän mylläämistä vain siksi että saisi synnyttää. Aika harva niin paljon unelmoi usean lapsen tekemisestä.
En todellakaan valita, keskustelen syistä miksi monet synnyttää vain esin yhden.
Ja syksi syy on se ettei alueelta jolla asuu löydä sopivaa asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Mitä oikein tarkoitat, miksi? Miksi ei? Elämä on täynnä valintoja. Jos haluat asua pienessä yksiössä Helsingissä ja valittaa hinnoista niin senkun teet. Jos haluat enemmän elintilaa ja samalla rahalla enemmän neliöitä niin muuta 30 min päähän Helsingin keskustasta. Vaihtoehtoja on. Jos tuo on syy miksi ei voi lisääntyä enempää niin Miksi et mieti mitä kaikkia muitakin asumisvaihtoehtoja sinulla on? Jos taas et halua niin älä valita, lol.
Tuo tarkoittaisi oman ja perheen elämän mylläämistä vain siksi että saisi synnyttää. Aika harva niin paljon unelmoi usean lapsen tekemisestä.
En todellakaan valita, keskustelen syistä miksi monet synnyttää vain esin yhden.
Ja syksi syy on se ettei alueelta jolla asuu löydä sopivaa asuntoa.
Myllääminen on aika kova sana, kun puhutaan lähialueelle muuttamisesta. Niin tehtiin ennenkin, paljon isommassakin mittakaavassa. Minä en ole koko lapsuutta, nuoruutta saati aikuisuutta asunut pitkään yhdellä paikkakunnalla/maassa, mutta olen huomannut monesta esim. Syntyperäisestä helsinkiläisestä, että eivät suostu muuttamaan edes toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tottakai saa olla mukavuudenhaluinen, nämä ovat nimenomaankin niitä valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Mitä oikein tarkoitat, miksi? Miksi ei? Elämä on täynnä valintoja. Jos haluat asua pienessä yksiössä Helsingissä ja valittaa hinnoista niin senkun teet. Jos haluat enemmän elintilaa ja samalla rahalla enemmän neliöitä niin muuta 30 min päähän Helsingin keskustasta. Vaihtoehtoja on. Jos tuo on syy miksi ei voi lisääntyä enempää niin Miksi et mieti mitä kaikkia muitakin asumisvaihtoehtoja sinulla on? Jos taas et halua niin älä valita, lol.
Tuo tarkoittaisi oman ja perheen elämän mylläämistä vain siksi että saisi synnyttää. Aika harva niin paljon unelmoi usean lapsen tekemisestä.
En todellakaan valita, keskustelen syistä miksi monet synnyttää vain esin yhden.
Ja syksi syy on se ettei alueelta jolla asuu löydä sopivaa asuntoa.Myllääminen on aika kova sana, kun puhutaan lähialueelle muuttamisesta. Niin tehtiin ennenkin, paljon isommassakin mittakaavassa. Minä en ole koko lapsuutta, nuoruutta saati aikuisuutta asunut pitkään yhdellä paikkakunnalla/maassa, mutta olen huomannut monesta esim. Syntyperäisestä helsinkiläisestä, että eivät suostu muuttamaan edes toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tottakai saa olla mukavuudenhaluinen, nämä ovat nimenomaankin niitä valintoja.
Minä ainakin pidän töiden, koulun, kavereiden yms vaihtamista todella suurena muutoksena. Ehkä se sitten on mukavuuden halua. Taas voi kysyä miksi? Miksi kukaan tekisi perheensä elämästä epämukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
No kyllä niitä omakotitaloja saisi järkevään hintaan kuule ihan kehyskunnista. Maksoin 127m2 omakotitalosta saman verran, kuin Hgissä maksaa joku 50 m2 kaksio. Ja asun tässä pk-seudulla ihan, junalla hurautan Helsingin keskustaan 30 min.
No kuinka monta lasta kuvittelet mahtuvan tuohon pikku mökkiisi? Puhuttiin isoista perheasunnoista.
-eri
Ainakin kaksi mahtuu mielestäni. Tässä on makkari + 3 erillistä huonetta, jotka saa makuuhuoneiksi. Neliöt käytetty järkevästi. Pikkumökki, really? :D Why so salty? :P Kuinka paljon neliöitä sinä tarvitset mielestäsi per lapsi? Elämäntilanteen mukaan mennään, jos tarvitsee enemmän neliöitä niin sitten ostaa isomman nimenomaan sillä hinnalla, jonka pystyy itse kustantamaan. Itse en ole jättisuurien asuntojen ystävä monesta syystä, enemmän minimalistinen kuin materialistinen.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoret ovat yksinkertaisesti sanottuna erittain itsekeskeisia ja omaan napposeen tuijottajia. Tuskin uskaltaisivat edes tatinsa lapsen kakkapyykkia pesta, ja miksi pitaisi. Kuka nyt menee tatinsa lapsen kakkapyykkia pesemaan, hoijjaa. Siis tadin lapsenlapsen kakkapyykista puhumattakaan. Pitaa olla fiksu, ettei mene sennepainkaan. Nykytytot ovat sellaisia, etta katsovat omaa kuvaansa peilista ja miettivat, onkohan tekoripset suorassa ja tekokynsien lakka lohkeilematon. Hiusten tekovari pitaa ajallaan uudistaa, ehka gayboyfrendin huolellisella analyysilla. Pelko ei siis ole suurensuuri, etta raskaaksi tulisi. Mutta miksi nykytytot tekevat noin. Koska suuri osa heista ovat LESBOJA, perkele!........ps kirjaimet ovat a ja o. Koneeni syottaa vain niita. Olen kanadalainen nainen, kohta 49 vuotta.
Herranen aika mitä kanadalaista sontaa kehtaat kirjoittaa. Saisit hävetä. Taidat olla humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisethan niitä lapsia tekevät ja pääsääntöisesti yksin kasvattavat. Miehet vain kylvää ja panee vakoon ,mikä kohdalle sattuu.
Naiset on tulleet älykkäämmäksi, eivätkä suostu olemaan vaan nyrkin ja hellan välissä.
Nainen haluaa elää vapaasti ,niinkuin miehet ovat tehneet kautta maailman.
Ihan itsensäänselvä asia, ettei lapsia synnytetä.
,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
Lisänä tähän rakentaminen. Ainakin pk-seudulla kun katselee asuntoja on tarjolla yksiötä ja kaksiota. Muutama kolmio ehkä tuurilla löytyy ja sitten ne hinnatkin alkaa jo pompata tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin.
Juu aina voisi muuttaa muualle mutta siitä herää kysymys miksi?
Terveisin yhden lapsen vanhempi joka olisi voinut tehdä ainakin yhden lisää.
Mitä oikein tarkoitat, miksi? Miksi ei? Elämä on täynnä valintoja. Jos haluat asua pienessä yksiössä Helsingissä ja valittaa hinnoista niin senkun teet. Jos haluat enemmän elintilaa ja samalla rahalla enemmän neliöitä niin muuta 30 min päähän Helsingin keskustasta. Vaihtoehtoja on. Jos tuo on syy miksi ei voi lisääntyä enempää niin Miksi et mieti mitä kaikkia muitakin asumisvaihtoehtoja sinulla on? Jos taas et halua niin älä valita, lol.
Tuo tarkoittaisi oman ja perheen elämän mylläämistä vain siksi että saisi synnyttää. Aika harva niin paljon unelmoi usean lapsen tekemisestä.
En todellakaan valita, keskustelen syistä miksi monet synnyttää vain esin yhden.
Ja syksi syy on se ettei alueelta jolla asuu löydä sopivaa asuntoa.Myllääminen on aika kova sana, kun puhutaan lähialueelle muuttamisesta. Niin tehtiin ennenkin, paljon isommassakin mittakaavassa. Minä en ole koko lapsuutta, nuoruutta saati aikuisuutta asunut pitkään yhdellä paikkakunnalla/maassa, mutta olen huomannut monesta esim. Syntyperäisestä helsinkiläisestä, että eivät suostu muuttamaan edes toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tottakai saa olla mukavuudenhaluinen, nämä ovat nimenomaankin niitä valintoja.
Minä ainakin pidän töiden, koulun, kavereiden yms vaihtamista todella suurena muutoksena. Ehkä se sitten on mukavuuden halua. Taas voi kysyä miksi? Miksi kukaan tekisi perheensä elämästä epämukavaa.
Monestakin syystä. töiden perässä? Isomman asunnon perässä? Paremman elämismukavuuden perässä (tämän jokainen määrittää itse, minä en muuttaisi Helsinkiin enää edes pakon alla), parempien koulujen/koulu- tai päiväkotiyhteyksien/kokojen vuoksi? Luonnon vuoksi? Epämukavuutta voi määritellä aika monella eri tavalla Se että käytät lyhyeen matkaan Hgissä ruuhkabussissa esim. Tunnin suuntaansa päivittäin ja viet lapsen päiväkotiin vaikka toiselle puolen kaupunkia, saattaa olla jollekulle toiselle nimenomaan sitä epämukavuutta. Plus kaupunkiympäristö on tutkitusti huonompi kuin maaseutu lapsen (mielen ja fyysisen) terveyden kannalta, kaikki maailman negatiiviset lieveilmiöt lisääntyy urbaaneissa elinympäristöissä.
Ja toisaalle muuttaminen/epämukavuusalueet voi kasvattaa ihmistä mikä voi tehdä ihan hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisen näkökulma kirjoitti:
Koska nykypalkoilla keskituloisella ei ole mahdollisuutta hankkia isoa ja viihtyisää perheasuntoa hyvältä alueelta. Eli palkat liian pieniä suhteessa isojen asuntojen kalleuteen ja elämisen kuluihin. En halua lasta pieneen lähiön kerrostaloasuntoon. Enkä tinkiä nykyisestä elintasostani ja kulutustottumuksistani ostamalla ison ja kalliin asunnon ja tekemällä tähän päälle lapsia. Jos isot asunnot olisivat nykyistä halvempia, kuten aikoinaan kun duunarikin pystyi ostamaan omakotitalon Helsingistä vaimon ollessa kotiäitinä, olisi perheen perustaminen ihana ajatus. Nykyään molemmat puolisot joutuu käymään niska limassa töissä, etkä kuitenkaan saa ostettua hyvältä alueelta taloa mihin perustaa ilolla perhe.
No kyllä niitä omakotitaloja saisi järkevään hintaan kuule ihan kehyskunnista. Maksoin 127m2 omakotitalosta saman verran, kuin Hgissä maksaa joku 50 m2 kaksio. Ja asun tässä pk-seudulla ihan, junalla hurautan Helsingin keskustaan 30 min.
No kuinka monta lasta kuvittelet mahtuvan tuohon pikku mökkiisi? Puhuttiin isoista perheasunnoista.
-eri
Ainakin kaksi mahtuu mielestäni. Tässä on makkari + 3 erillistä huonetta, jotka saa makuuhuoneiksi. Neliöt käytetty järkevästi. Pikkumökki, really? :D Why so salty? :P Kuinka paljon neliöitä sinä tarvitset mielestäsi per lapsi? Elämäntilanteen mukaan mennään, jos tarvitsee enemmän neliöitä niin sitten ostaa isomman nimenomaan sillä hinnalla, jonka pystyy itse kustantamaan. Itse en ole jättisuurien asuntojen ystävä monesta syystä, enemmän minimalistinen kuin materialistinen.
Tai sitten ei tee lapsia enempää kuin on neliötä. Ne makuuhuoneet ei muuten ole ainoa mikä merkitsee, se tilan käyttö muutenkin onko siellä vain yksi keittiö mikä toimittaa myös jokaisen muun elinhuoneen virkaa. Ja makkareihinkin mahtuu vain sänky. Niitä jostain syystä nykyään rakennetaan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Naisethan niitä lapsia tekevät ja pääsääntöisesti yksin kasvattavat. Miehet vain kylvää ja panee vakoon ,mikä kohdalle sattuu.
Naiset on tulleet älykkäämmäksi, eivätkä suostu olemaan vaan nyrkin ja hellan välissä.
Nainen haluaa elää vapaasti ,niinkuin miehet ovat tehneet kautta maailman.
Ihan itsensäänselvä asia, ettei lapsia synnytetä.,
Kannattaa valita sit ehkä miehensä paremmin? Mun mies on todella tukeva ja sitoutunut vauva- ja perhearkeen. Hänen suurin unelmansa on olla isä. Hän pesee kakkavaipat, hoitaa yöheräilyt, on valmis tekemään kaikkensa ja enemmän lapsensa eteen. Että sinne meni se sun miehet on kaikki sikoja -paatos
On outoa, että aletaan heti tivata suunnilleen synnytyssairaalassa onko jo tulilla seuraavaa vauvaa vastasyntyneen kaveriksi. Järki sanoo, etteivät lapset ole vasta kuin aikuisina samalla kehitystasolla ja siten kykeneviä tasavertaiseen kanssakäymiseen.
Minä en antanut periksi kun minulta kärtettiin toista lasta. Sanoin lääkärin kieltäneen lisääntymisen riskiraskauden vuoksi. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä allergioista ja koliikista kipeänä itkevän vauvan kanssa muutenkin. Ikäisiään hän pääsi näkemään kerhoissa ja myöhemmin päiväkodissa ja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Laitapa ap. lähde väitteilesi.
Mikä ihme tässä on niin vaikeaa, vai haluatko vain syyllistää naisia, vai mistä tässä on kysymys? Tämä aloitukset kuulostavat jo pakkomieleeltä ja jankuttamiselta.
Synnytysikäiset synnyttivät viime vuonna 1.45 lasta, kun esim v 1973 vastaava luku oli 1.50 lasta, joka on lähes sama.
Suurin ongelma, ettei synnytysikäisiä naisia ole riittåvästi ja heidän pitäisi synnyttää aikaisempia vuosia enemmän eli 3-5 lasta, jotta syntyvyys nousisi.
Lähde
Hyvä, kiitos kun joku otti tämän tilaston esiin! Olisin itsekin kaivanut sen. Viimeksi 60-luvun alussa on syntyvyys ollut hurjassa nousussa, sen jälkeen hiipunut.
Ikäluokat ovat siis pienentyneet 60-luvulta lähtien. Synnytysikäisiä on tänä päivänä vieläkin vähemmän, kuin tuolloin v 1973. Lisäksi nykyään on onneksi ihan hyväksyttävää jäädä lapsettomaksi, ei kaikki naiset ennenkään niitä muksuja halunneet, mutta tiput totaalisesti sosiaalisista piireistä ulos ja sua pidettiin friikkinä, jos ei ollut edes yhtä, mieluiten useampaa lasta.
Veloja on siis huomattavasti enemmän kuin ennen, ja ne naiset jotka lapsia haluaa, hankkii niitä suunnilleen sanan verran kuin 70-luvulla hankittiin! Se ei vaan tosiaan nyt enää riitä.
Olisi mielenkiintoista saada asiallisesti koostettu yhteenveto eri syistä ja tilanteista, jotka ovat vaikuttaneet lapsiluvun jäämiseen nollaan tai yhteen.
Itse en ole koskaan vaan alkanut haluta lapsia, tai äidiksi. En pysty pakottamaan itseäni alkamaan haluta jotain niin valtavaa identiteetin ja elämän muuttumista, vaikka sosiaalinen paine olisi miten järkyttävä tahansa. Onneksi nykyisin ehkäisy on hyvin saatavilla, ja vahinkoraskauden mahdollisuus suhteellisen helppo minimoida. Muutoin olisin todennäköisesti saanut lapsia ja olisin ollut myös varmasti hyvä äiti.
Mitä enemmän olen altistunut vauvoille, pikkulapsille ja perhe-elämälle, kun niitä on minulle hedelmällisessä iässä ja vakiintuneessa elämäntilanteessa innokkaasti esitelty, sitä vähemmän olen halunnut vastaavaa itselleni. Ei siksi, että se olisi jotenkin inhottavaa, vaan siksi, että se ei tunnu lainkaan omalta, vaan täysin vieraalta. Olen seurannut kummitädin ominaisuudessa ihanien ystävävanhempien toivottujen ja rakastettujen lasten tarinaa raskaudesta nyt yläasteikäisiksi, enkä todellakaan pysty haluamaan samanlaista elämää itselleni. En halua enkä tarvitse sitä ylimaallisen rakkauden kokemusta, enkä koe elämääni millään lailla keskeneräiseksi, ilman mielekkyyttä olevaksi, tai sellaiseksi, että siihen tarvitsisi mitään lisää.
Syy otsikon kysymykselle on luonnollisesti kristillisten arvojen alasajo nyky-yhteiskunnassa ja itsekkyyden korostaminen & korostuminen. Ts. harhakuva siitä, että ihminen itse tietää, mikä hänelle on parasta. No ei tiedä.
Vuonna 1973 syntyi vain 56 787 lasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että huippuvuonna 1947 syntyi yli 100 000 lasta.
90-luvulla syntyi ennätyksellisen vähän lapsia, vain runsaat 625 000. Tämä on vähemmän kuin yhtenäkään muuna sodanjälkeisenä vuosikymmenenä.
Vuonna 1987 syntyvyys oli 1,59 lasta naista kohti, kun huippuvuonna 1994 lapsiluvun odote oli 1,85 naisen elinaikana. Yhtä korkealle syntyvyys nousi vasta 2000-luvun nousukaudella, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista.
Minä olen syntynyt vuonna 1974, eli olen pienestä ikäluokasta, n. 62 000 lasta, ja sain esikoiseni vuonna 1994 joka oli syntyvyyden huippuvuosi laman vauvabuumissa, mutta ei silloinkaan syntynyt kuin reilu 60 000 lasta.
Pienet ikäluokat synnyttävät pieniä ikäluokkia. Ysärillä syntyneet on nyt niitä synnytysikäisiä, osa kasarin pieniä ikäluokkia, joten ei mikään ihme että lapsia ei synny samaan tahtiin kuin isompien ikäluokkien toimesta.
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys nousi viime vuonna. Vuoden 2021 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46, kun edellisvuonna se oli 1,37 lasta naista kohden. Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 594 lasta, mikä on 3 131 enemmän kuin edellisvuonna. Radikaalilta tuntuu muutos parinkymmenen vuoden ajalta, mutta mistäpä sitä tietää, kun nyt on taas nousussa että mihin se tästä kehittyy.