Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole rahaa. Tienaan vain pari tuusaa kuussa joten mahdollisen vaimon pitäisi tienata kahdeksan tuusaa jotta olis varaa kasvattaa mukula. Mistä sellaisen vaimon löytää tavan duunarimies. Ei mistään!
Mitä tuusa? Mulla on eurot käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän menetettävää. Etenkin naisilla. Köyhissä maissa ja sotien jälkeen lapsia syntyy paljon, kun ei ole juuri mitään menetettävää.
Yleinen asenneilmapiiri on sidoksissa tähän ja vaikuttaa meihin kaikkiin enemmän tai vähemmän.
Koska se tunne tulee että elämään tuli jotain suurta? Mulle ei ole äitiys tuonut mitään suurta mullistavaa onnea.
En osaa oikein pitää itsestänikään huolta.
Koska aiemmat sukupolvet ovat osoittaneet olevansa niin monessa asiassa väärässä ja maailma koetaan vääryydeksi ja pahaksi. Parantakaa maailma tapanne, niin syntyvyys nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin adoptoida, mutta lähinnä vain siksi että haluan tehdä jotain hyvää Oikeestaan en varmaan siis adoptoisi, vaan voisin perustaa lastenkodin, tosin vaan sellaisen, jossa ne lapset sais kasvaa aikuisiksi eikä odottaa, että joku tulisi ne sieltä omaan perheeseensä hakemaan. Se lastenkoti olisi siis oikea koti, eikä mikään välietappi.
Tuntuis turhalta pusertaa itsestä ulos jotain, kun maailma on täynnä pieniä ihmisiä vailla vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koska toxic feminististit
Joo, onhan se miehelle ihan hirveää, kun naiset vaativat miehiä tekemään osansa lastenhoidosta ja kotitöistä.
ootko tyhmä toxic feministit vihaa miehiä ja asiota mistä miehet tykkää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain halua. Ihan niin kuin en vain myöskään halua koiranpentua. En koe mitään tarvetta lapseen, siitä olisi vain vaivaa. Mutta sun aloituksesta välittyy ajatus, että haluat, että vanhemmat polvet ihmettelevät syitä ennemmin kuin että se nuori kertoo suoraan itse, miksei halua.
Oma mieheni ei halua lasta periytyvän sairauden takia, kyseistä sairautta on vain muutamalla maailmasta, eikä siksi edes tiedetä kunnolla, mitä kaikkea se aiheuttaa. Luulen, että ennen hänkin olisi kai saanut lapsia (kuten vanhempansa, vaikka heiltä tuo siirtyi), koska lastensaanti oli normi, eikä silloin tunnettu yhtä hyvin sairauksien periytymisestä eikä tunnettu ADHD:ta, jota muun muassa tuohon sairauteen voi liittyä.
Vanhemmuus ei ole enää tavoiteltu ideaali ja elämän tarkoitus. Ennen lapsettomia ihmisiä ivattiin ja paheksuttiin, sitten säälittiin, nyt se on aivan normaalia. Kukaan ei enää pakota ihmisiä valtion muokkaamiin muotteihin ja se on hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siihen ole itselläni mitään yhtä vahvaa syytä.
Olen ollut tyytyväinen elämääni ilman lasta enkä ole missään vaiheessa potenut vauvakuumetta. Monille ystäville lapsia on syntynyt, mutta en ole ajatellut siitäkään yhtään mitään.
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yhdeksän vuotta. Suhteemme on ollut myrskyisä, ja menimme kihloihin vasta viime kesänä yli kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen. Häitä on alustavasti suunniteltu vuodelle 2020. Emme ole kumpikaan palavasti halunneet lasta. En ole erityisen uskonnollinen, mieheni ei ole sitä vähääkään, mutta olemme tietoisesti myös puhuneet, että jos joskus saamme lapsia, haluamme niitä vasta, kun olemme naimisissa.
Pidän vapaudestani. Aamulla töihin lähtiessä minun ei tarvitse huolehtia kenenkään muun aamutoimista. Riittää, kun herätän itseni ja valmistelen itseni lähtöön. Töistä tullessa minulla ei ole kiire päiväkotiin, viikonloppuna saan nukkua pitkään. Voimme lähteä spontaanisti ulos syömään, myöhäänkin, tai tehdä pieniä ja pitkiä matkoja. Voisihan näitä tehdä lastenkin kanssa, mutta vaatisi enemmän suunnittelua ja lasten ehdoilla menemistä. Saan myös harrastaa vapaasti ja tehdä ystävien kanssa harrastukseen liittyviä matkoja. Jos minulla olisi pieni lapsi, voisin ehkä edelleen harrastaa, mutta harrastusmatkoista (esim. 2 viikkoa Kaukoidässä) joutuisin luopumaan useammaksi vuodeksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka lapsi ei voi sitoa vanhempiaan pelkästään kotiin, vanhemmat eivät voi myöskään olla liian itsekkäitä ja asettaa lasta jatkuvasti toiselle tai kolmannelle sijalle tärkeysjärjestyksessä. Kaikelle on aikansa. Alle kouluikäinen lapsi ei ole kehityspsykologisesti valmis pitkään eroon vanhemmistaan.
Taloudellinen tilanne mietityttää. Mieheni tienaa yli kaksi kertaa enemmän kuin minä. Asumme pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa enkä pidä mahdollisena, että mieheni jäisi kotiin lapsen kanssa. Emme tulisi minun palkallani yksinkertaisesti toimeen. En myöskään haluaisi laittaa lasta kovin pienenä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen taso epäilyttää minua hyvästä syystä. Mies on sanonut, että jäisi kyllä mielellään lapsen kanssa kotiin, jos se olisi taloudellisesti realistista. Minä ottaisin siinä myös rankasti takkiin eläkekertymän kannalta, jos jäisin kotiin vuosiksi. En oikein näe itseäni kotona nyhjäämässä muutenkaan. Haluan opiskella vielä ylemmän korkeakoulututkinnon ja harkitsen myös väitöskirjan tekemistä.
Olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. Teen joka päivä työtä pienten lasten kanssa ja näen varhaislapsuuden koko kirjon: mikä kaikki lasten kanssa voi onnistua, mikä kaikki voi mennä pieleen. Tiedostan erittäin tarkasti, että lapsi aiheuttaa vanhemmilleen paitsi iloa ja onnea, myös tunteiden koko muun kirjon. Lapsesta voi vanhempien toimista riippumatta tulla vammainen tai tukea tarvitseva.
Mietin myös ilmastoa. Jokainen lapsi on valtava kuormitus ilmastolle. Se ei ole kuitenkaan vaikuttanut omaan valintaani.
En voi sanoa, että olisin valinnut lapsettomuuden. Olen valinnut sen, että käytän tällä hetkellä ehkäisyä enkä tällä hetkellä halua lasta. Olen nyt 33-vuotias ja mieheni lähes 41-vuotias. Tiedostan, että kovin montaa vuotta emme voi enää vain olla asian kanssa. Lähivuosina lasta on yritettävä tai sitten tehdä tietoinen päätös lapsettomuudesta. Eihän ole varmaa, että edes saisimme lasta, vaikka yrittäisimme. Jostain syystä en nyt vain osaa kaivata lasta, jota minulla ei ole. Hieman mietityttää, kadunko asiaa kymmenen vuoden kuluttua, jos olen edelleen lapseton. Se ei tunnu kuitenkaan riittävältä perusteelta muuttaa mieltä nyt.
maapallo on ylikansoitettu. Suomessa samaan aikaan hoetaan jotain synnytystalkoita koska raha raha raha.
On menossa kuudes sukupuutto-aalto joka on ihmisen aiheuttama.
Tälle ylikulutuksen ja rahan kulttuurille ei ole kuin yhdenlainen loppu ja se ei ole kaunista se.
M24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin taas kysyä, että miksi helvettissä joku niitä lapsia haluaa? Mutta tätä tuskin saa kyseenalaistaa edes. ..
Eiköhän se johdu siitä että nykyään ihmiset on niin kohtuuttoman itsekkäitä...
Omastatahdostaanlapseton kirjoitti:
Mä voisin taas kysyä, että miksi helvettissä joku niitä lapsia haluaa? Mutta tätä tuskin saa kyseenalaistaa edes. ..
Aina on hyvä kyseenalaistaa mutta valitettavasti tätä asiaa on vaikea selittää vihamielisesti lapsia kohtaan asennoituneelle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se johdu siitä että nykyään ihmiset on niin kohtuuttoman itsekkäitä...
Itsekäs ihminen elää itselleen muista piittaamatta. Jokainen uusi lapsi kuormittaa pariskunnan lähipiiriä, muita veronmaksajia, yhteiskuntaa, luontoa. Miten voit väittää lapsettomia itsekkäiksi.
Vierailija kirjoitti:
Omastatahdostaanlapseton kirjoitti:
Mä voisin taas kysyä, että miksi helvettissä joku niitä lapsia haluaa? Mutta tätä tuskin saa kyseenalaistaa edes. ..
Aina on hyvä kyseenalaistaa mutta valitettavasti tätä asiaa on vaikea selittää vihamielisesti lapsia kohtaan asennoituneelle ihmiselle.
Yrittäisitkö kuitenkin selittää? Minua oikeasti kiinnostaa syyt, miksi jotkut haluavat lapsia. Syitä on varmaan yhtä monta, kuin lapsen saajiakin. Minua kiinnostaa myös, miten selityksesi eroaa sen mukaan, miten kuulija suhtautuu lapsiin?
Sitä paitsi vaikka itse ei haluaisi lapsia, se ei tarkoita, että lapsiin suhtautuu vihamielisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se johdu siitä että nykyään ihmiset on niin kohtuuttoman itsekkäitä...
Itsekäs ihminen elää itselleen muista piittaamatta. Jokainen uusi lapsi kuormittaa pariskunnan lähipiiriä, muita veronmaksajia, yhteiskuntaa, luontoa. Miten voit väittää lapsettomia itsekkäiksi.
Ihminen on aina itsekäs, oli lapsia tai ei.
Me kaksi kahden tonnin duunaria onnistuttiin hienosti kasvattamaan mukula. Täyttää juuri 18. Rahaa pitää osata käyttää, oli lapsia tai ei.