Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista

Minulla ei oo valittamista, päinvastoin. Ei ole kokemusta muusta kun sektiosta. Kaikki meni hyvin , kiitos naistenklinikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kaksipippuinen juttu. Jos vauvalla on hätä, on ymmärrettävää ettei äidin kanssa voida käydä syvällistä keskustelua siitä tehdäänkö hätäsektio vai ei MUTTA sitten toisalta ovat nämä törkeät

kätilöt ja vi""set lääkärit joille synnyttäjä on kuin joku poikiva lehmä.

Äläpäs herjaa.

Lehmä on sentään arvokas tuotantoeläin.

Toista se on noi lisääntyvät loiset, joiden arvo negatiivinen.

Äläpäs herjaa. Lisääntyminen ja lisääntymättömyys vaikuttaa mm. Suomen luottoluokitukseen. Siinä tilastoinnissa ei kysytä lisääntyjätalouden bruttotuloja tai varallisuutta.

Mikseivät äidit itse puhu näistä riskeistä omille tyttärilleen, ja miksei myös pojilleen? Siksikö että itsekkäästi halutaan varmistaa lastenlasten tulo? Onneksi oma äitini oli rehellinen: kun oli synnyttänyt minua oli revennyt ja saanut hoitohenkilökunnalta p*skaa kohtelua. Ei ihme että jäin ainoaksi lapseksi, äitini ei olekaan mikään lammas vaan uskomattoman vahva nainen. Kertoi mulle nämä asiat jo ennen kuin tulin teini-ikään ja kehotti minua harkitsemaan lasten hankkimista. Mummoni ei ollut koskaan puhunut äidilleni synnytysasioista, hän ei tiedä esim. kuinka kauan hänen syntymänsä kesti, kuinka kauan häntä imetettiin ym. 

Ennen vanhaan naiset osasivat synnyttää luonnollisesti, eivät enää. Raskaus ja synnytys oli osa naisen biologiaa. Naisen kykyä kantaa ja ruokkia uutta elämää pidettiin pyhänä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan naiset osasivat synnyttää luonnollisesti, eivät enää. Raskaus ja synnytys oli osa naisen biologiaa. Naisen kykyä kantaa ja ruokkia uutta elämää pidettiin pyhänä.

Synnytys oli naisten yleisin kuolinsyy ja moni henkiin jäänyt sai ikuisen vamman kuten pidätyskyvyttömyyden.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan naiset osasivat synnyttää luonnollisesti, eivät enää. Raskaus ja synnytys oli osa naisen biologiaa. Naisen kykyä kantaa ja ruokkia uutta elämää pidettiin pyhänä.

Ennen ihmiset osasivat myös kuolla ajoissa, eivätkä vaatineet mitään syöpähoitoja tai kipulääkityksiä. Toisin on nykyään.

Yksi syy huonoihin synnytyskokemuksiin on se, että synnytykseen ladataan aivan liikaa odotuksia. Kuvitellaan, että se olisi "eheyttävä kokemus" jossa synnyttävä äiti synnytyslaulua laulaen ja altaassa loikoillen voi saavuttaa henkisen täyttymyksen. Sitten petytään raskaasti kun asiat eivät mene etukäteen laaditun suunnitelman mukaan.

Oikeasti synnytys on melko väkivaltainen tapahtuma itsessään ja "luonnollinen" äiti- ja lapsikuolleisuus on suurta. Nykylääketieteen keinoin kuolleisuus on saatu Suomessa minimoitua ja itse pidän sitä hyvänä asiana. 

Kampanja on minusta liian provosoiva ja termin "synnytysväkivalta" lanseeraaminen osoittaa huonoa makua. Terveydenhoidossa, kuten muissakin palveluammateissa on toki syytä kiinnittää huomiota ystävälliseen ja huomaavaiseen käytökseen, mutta huono palvelu ei ole väkivaltaa. Myöskään potentiaalisesti äidin ja/tai lapsen hengen pelastavat operaatiot eivät ole väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."

Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.

Muistakaahan, että vähättelemättä teitä synnytyksessä ei ole kuitenkaan kyse vain teistä mammoista, vaan myös vauvasta. Lääkäri varmaan tarkoitti, että jos vauvan hengen pelastaminen vaatii nopeaa toimintaa, rupattelutuokio äidin kanssa jätetään väliin. Äidillä nimittäin ei ole oikeutta kieltäytyä toimenpiteestä, jos se johtaa vauvan kuolemaan.

Käyttäkää doulaa jos tunnette stressiä omien puolien pitämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kaksipippuinen juttu. Jos vauvalla on hätä, on ymmärrettävää ettei äidin kanssa voida käydä syvällistä keskustelua siitä tehdäänkö hätäsektio vai ei MUTTA sitten toisalta ovat nämä törkeät

kätilöt ja vi""set lääkärit joille synnyttäjä on kuin joku poikiva lehmä.

kai se täytyy väliliha leikata jos tuntuu siltä että vauva ei pääse tulemaan, kyllä se kursitaan kokoon. Ammatti ihmiset tietävät mitä tekevät. Itse olin hyvissä käsissä naistenklinikalla vuosia sitten. Tehtiin nk kiireellinen sektio. En alkanut kyseenalaistamaan että onko pakko. Halusin itseasiassa sektion mutta nk mukavuus sektioita ei tehdä. Se on kallista lystiä yhteiskunnalle. 

Kannattaa kaikkien marisijoiden myös muistaa, että Suomessa synnytys maksaa muutaman kympin. Yksityisesti perussynnytyksen (ilman komplikaatioita) hinta on useita tuhansia euroja. 

Jos maksaa kymppitonnin palvelusta sata euroa ja lopputuloksena on terve äiti ja lapsi, niin minusta osoittaa aika törkeää kiittämättömyyttä lähteä pikkuasioista julkisesti mäkättämään. Hoitovirheistä taas valitetaan ihan sitä varten luodun menettelyn kautta.

Vierailija kirjoitti:

"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."

Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.

Mutta tässä tapauksessahan se, joka kuolee on viaton lapsi, joka on syytön siihen, että äiti on hullu. Jos lapsi voidaan pelastaa niin miksi niin ei tehtäisi? Millainen äiti ei ajattele lapsensa parasta?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kampanja!

Haluaisin kirjoittaa kokemukseni, mutten halua tehdä sitä nimelläni, joten laitsn tähön:

Lähipiirissäni oli alatiesynnytyksessä kuollut vauva, toinen joka sai alatiesynnytyksessä cp-vamman ja kaksi muuta, jotka meinasivat kuolla alatiesynnytyksessä, mutta toinen leikattiin viime hetkellä, toinen joutui tehohoitoon hapenpuutteen takia ja meinasi kuolla sielläkin.

Halusin itse näistä syistä suunnitellun sektion. En pelännyt kipua vaan vauvan turvallisuuden takia. Lääkärit kohtelivat törkeästi ja käyttivät kunnon henkistä väkivaltaa painostaakseen minua alatiesynnytykseen. Kävin läpi pelkopoliprosessin ja sain luvan sektioon. Kuitenkin vielä sen jälkeen, kun olin synnytyslaitoksella jo sisällä, kolme lääkäriä kerääntyi sänkyni viereen psinostamaan minua alatiesynnytykseen ja yritti perua saamani sektiopäätöksen. Itkin siinä vaiheessa jo rankasti, mutta ne lääkärit vain jatkoivat pai ostustaan ympärilläni. Jollain ihme kpnstilla pystyin pitämään puoleni heitä vastaan, enkä antanut periksi. Tehtiin sektio, joka meni täydellisen hyvin.

Kuulin jälkeenpäin, että sen jälkeen vauvalle oli heti sen jälkeen annettu antibiootti varmuuden vuoksi, minulle taas ison leikkaushaavan kanssa ei olisi annettu. Jouduin taistelemaan itselleni sen antibiootinkin vielä leikkauksen vuoksi. Ei ihme, että tilastoissa on paljon suunnitellun sektion jälkeisiä komplikaatioita haavatulehduksina. Niitä oikein aiheutetaan äidille ikäänkuin kiusallaan viimisenä niittinä, kun ovat olleet hankalia ja vaatineet sektion. Vauvalle sen tosiaan antoivat automaattisesti.

Ihan ensiksikin: olen pahoillani kokemuksestasi. Jokainen synnyttävä äiti ansaitsee parasta mahdollista kohtelua - ja toki muutkin sairaalan asiakkaat.

Mutta mitä on se paras mahdollinen kohtelu? Se on potilaan kunnioittamista, mutta se on myös päätöksien tekemistä lääketieteellisin perustein.

Se, että vauvalle annetaan antibioottiprofylaksia ja sinulle ei, ei tarkoita että sinua pidettäisiin vauvaa vähempiarvoisena. Antibioottien liikakäyttö on vakava ongelma, joka vaikuttaa myös lapsiisi ja lapsenlapsiisi.

Suomessa nämä asiat ovat monilta sumentuneet kahden rinnakkaisen järjestelmän vuoksi. Yksityiseltä lääkäriltä on totuttu hakemaan sekä kohteliasta palvelua että turhia antibiootteja. Oikeasti hyvä hoito tarkoittaisi, että potilasta kunnioitetaan mutta potilas kunnioittaa lääkärien ammattitaitoa.

Ja vielä: synnytyspelko on täysin aiheellinen peruste sektiolle. Lääkärit toimivat väärin, kun eivät kunnioittaneet sinun kohdallasi jo tehtyä sektiopäätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kaikkien marisijoiden myös muistaa, että Suomessa synnytys maksaa muutaman kympin. Yksityisesti perussynnytyksen (ilman komplikaatioita) hinta on useita tuhansia euroja. 

Jos maksaa kymppitonnin palvelusta sata euroa ja lopputuloksena on terve äiti ja lapsi, niin minusta osoittaa aika törkeää kiittämättömyyttä lähteä pikkuasioista julkisesti mäkättämään. Hoitovirheistä taas valitetaan ihan sitä varten luodun menettelyn kautta.

Ei ole ihan pikkuasioita ne tarinat mitä olen kuullut. :D

Pikkuasia menettää pidätyskyky tai traumatisoitua ala-arvoisen kohtelun vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."

Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.

Muistakaahan, että vähättelemättä teitä synnytyksessä ei ole kuitenkaan kyse vain teistä mammoista, vaan myös vauvasta. Lääkäri varmaan tarkoitti, että jos vauvan hengen pelastaminen vaatii nopeaa toimintaa, rupattelutuokio äidin kanssa jätetään väliin. Äidillä nimittäin ei ole oikeutta kieltäytyä toimenpiteestä, jos se johtaa vauvan kuolemaan.

Muistakaa myös että ilman ”mamman” tahtoa ei synny yhtäkään vauvaa. Siksi ”mamma” tulee aina ensin (paitsi katolisissa maissa).

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kaikkien marisijoiden myös muistaa, että Suomessa synnytys maksaa muutaman kympin. Yksityisesti perussynnytyksen (ilman komplikaatioita) hinta on useita tuhansia euroja. 

Jos maksaa kymppitonnin palvelusta sata euroa ja lopputuloksena on terve äiti ja lapsi, niin minusta osoittaa aika törkeää kiittämättömyyttä lähteä pikkuasioista julkisesti mäkättämään. Hoitovirheistä taas valitetaan ihan sitä varten luodun menettelyn kautta.

Ja miksi esim. polvileikkauksessa ei nälvitä kuten synnyttäjälle?

Jos pääasia on vain se, että potilas poistuu sairaalasta elossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas valitetaan kätilöiden vähyyttä ja työpaineita.

Mistä ne työpaineet tulee kun synnytykset ovat vähentyneet vajaassa vuosikymmenessä n. 15 000 synnytyksellä?

Jos yhtään seuraisit uutisia, tietäisit että synnytysosastoja on lakkautettu kiihtyvällä tahdilla.

Niin on lakkautettu. Ja montakohan kätilöä on irtisanottu tuotannollisista syistä?

Eiköhän se vähentyminen ole tapahtunut ihan eläköitymisen kautta. Eläkkeelle jääneiden tilalle ei vaan palkata uusia ja virat siirretään muualle.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan naiset osasivat synnyttää luonnollisesti, eivät enää. Raskaus ja synnytys oli osa naisen biologiaa. Naisen kykyä kantaa ja ruokkia uutta elämää pidettiin pyhänä.

Ennen naiset kuolivat synnytyksiin. Maailmanlaajuisesti äitiyskuolleisuus onkin itsemurhan jälkeen teini-ikäisten (15–19 vuotiaat) nuorten naisten suurin kuolinsyy. Osaava hoito raskausaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen voi pelastaa naisten ja lasten hengen. Esimerkiksi Suomessa kuolee noin 3 naista 100 000 synnytystä kohti ja Sierra Leonessa 1360. Suomessa todennäköisyys kuolla synnytykseen on 1/21700 ja Sierra Leonessa 1/17. Kummassa luulet synnytysten olevan 'luonnollisia'. Kummalla todennäköisyden itse valitsisit?

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan naiset osasivat synnyttää luonnollisesti, eivät enää. Raskaus ja synnytys oli osa naisen biologiaa. Naisen kykyä kantaa ja ruokkia uutta elämää pidettiin pyhänä.

Ennen vanhaan naiset ja lapset myös luonnollisesti kuolivat synnytykseen. 

Ennen vanhaan myös reikäiset hampaat kiskottiin likaisilla tongeilla irti. 

Ennen vanhaan ihmsiä leikattiin antamalla viinaryyppy tai puutikku hampaiten väliin. 

Kyllä ennen oli kaikki paremmin.

Minä olen synnyttänyt sekä alakautta että kiireellisellä sektiolla. En todellakaan olisi halunnut, että kiiretilanteessa kun vuodan verta ja on kova huoli vauvasta, minulta olisi ruvettu kyselemään suostumuksia sektioon, nukutukseen yms toimenpiteisiin! Itse asiassa luottamukseni hoitohenkilökuntaan vain lisääntyi, kun näin että he tietävät mitä siinä tilanteessa tulee tehdä ja miten toimia. Ei minulla olisi ollut mitään osaamista ottaa asioihin kantaa.