Lue keskustelun säännöt.
Mitä on todellinen köyhyys? Sitäkö että ei oo varaa harrastuksiin, leffoihin ja lomamatkoihin?
Kommentit (391)
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ”köyhiä”, siis suhteellisen köyhiä. Useampi lapsi, osa koulussa.
Minulla on kerrallaan aina yksi asia mihin panostan. Ollaan käyty ulkomailla. Lapset pääsevät välillä hampurilaiselle. Esikoinen harrastaa maksullista harrastusta. Lapsilla siistit ja ajantasaiset vaatteet, osa kaupasta, osa kirpparilta, osa sukulaisilta. Koulun retkille saavat tarvittavat rahat.
Toki joudutaan sanomaan joka päivä eri asioista että tähän emme käytä rahaa. Lapsilla se ”tarpeiden” suo on loputon. Yritän opettaa, että jos käytän rahaa toiseen asiaan, minun täytyy jättää pois toinen asia. Emme esimerkiksi reissaa viikonloppuisin ja ajamme autolla vain pientä lähiajoa, koska budjetti ei kertakaikkiaan riitä jatkuvaan autolla ajeluun mikä on erittäin kallista. Tuntuu että monelle ihmiselle se autolla hupiajaminenkin on välttämätön pakko jota ei ymmärretä valinnaksi siinä missä muitakin valintoja.
Tiedän myös mitä on olla tosi köyhä. Tiedän, että jatkuva sinnittely perusasioiden äärellä lamauttaa ja siitä ei enää säästetä ulkomaanmatkoihin eikä säästetä sitä vitostakaan koulun retkelle. Tällaisia juttuja joihin pitäisi riittää ”helposti” se vitonen tai kymppi on vuoden aikana satoja. Ylhäältäpäin on helppo huudella, kun kapasiteetti ei mene jatkuvaan arjesta selviytymiseen. Toivon teille jotka näiden asioiden äärellä painivat, positiivista mieltä ja luottamusta parempaan tulevaisuuteen.
Minusta myöskään yli 3 lasta hankkinut ei ole oikea köyhä. Hän on halunnut itse käyttää rahansa lapsiin.
Sama juttu kuin "köyhä", joka on päättänyt käyttää rahansa ok-talon lainan maksuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Vierailija kirjoitti:
No minun lapsuudessani 70-80-luvuilla ei koskaan käyty lomamatkoilla. Lomamatkat olivat kerran kesässä mummolaan 150km päähän, muuten kesät käytiin fillareilla 10km päässä kaverien kanssa pyörillä uimassa, rakennettiin metsiin majoja jne. Elokuvissa ei myöskään käyty. Ehkä pari kertaa kävin lapsuudessani elokuvissa, molemmat taisivat olla koulun järjestämiä. Mitään maksullista harrastusta minulla ei ollut. Kävin muistaakseni seurakunnan kerhossa, joka taisi olla ilmainen. Siellä askarreltiin, tehtiin jotain retkiä jne. Muuten vapaa-aika kului kaverien kanssa pihapeleissä juostessa ja koko päivät ulkona ollessa. Emme olleet köyhiä. Molemmat vanhemmat töissä.
Eihän näitä voi verrata keskenään. Sitten voisi jos edelleen olisi noin. On järjetöntä vedota 40 vuoden takaisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta voi sanoa, että sosiaalietuuksilla elävä ihminen on köyhä. Jos tuet otetaan pois, hänellä ei ole enää varaa edes asuntoon. Se, että yhteiskunta tukee ihmistä, ei tee hänestä hyvin toimeentulevaa, koska hänhän ei tule ilman apua toimeen! On väärin ajatella, että vain asunnoton ihminen on köyhä, koska Suomessa ensinnäkään asunnottomuus ei liity köyhyyteen, vaan useammin päihteisiin ym. elämänhallinnan ongelmiin ja toiseksi kukaan ei pysty täällä ilman asuntoa elämään ilmaston vuoksi ja olisi rikollista evätä tuki asumiseen.
Jos monenlapsen kotonaoleva yksinhuoltaja saa yhteiskunnan tukia n. reilut 3000/kk ja minä saan saman täysipäiväisestä työstä, katson, että meillä on aivan sama elintaso, mutta ainoastaan minä joudun työskentelemään sen eteen ja ehkä sillä perusteella jopa köyhempi kuin se toinen, jolla on vapaa-aikaa 100%.
Saathan sinäkin ne lapsilisät ja olet ehkä oikeutettu tukiin, jos sinulla on yhtä paljon lapsia. Eihän ne tuet ole puhdasta nettoa, jos myös perheen koko on kolme kertaa suurempi. Tee itsekin lapsia kymmenen, niin ei tarvitse valittaa.
En minä saa tukia, koska saan palkkatuloa sen saman minkä tuo kotonalöpöilijä saa mitään tekemättä.
Oletko siis työtä tekevä yh? Sinä saat myös elarit ja yh-korotukset lapsilisiisi lapsistasi vaikka töissä oletkin. Tuo kaikki palkkasi päälle joten en ymmärrä oikein valitustasi.
Eli saat palkkatuloa jo sen mitä tuo työtön yh saa kaikkine elareineen ja lisineen. Sinä saat saman ja sen päälle saat vielä elarit ja korotetut lapsilisät. En tiedä paljonko elarit on kun en ole yh mutta kyllä ne varmasti ovat 200€/lapsi vähintäänkin. Korjatkaa jos olen väärässä.
Minä saan saman reilut kolmetonnia kuin se yh. En väittänyt olevani yh, joten en saa myöskään mitään korotuksia tai elareita. Mieheni on työtön, ei saa hänkään mitään tukia, koska minä saan sen reilu kolmetonnia.
Älä valehtele. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyspäivärahan saamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, näitä lukiessa todella huomaa, miten suomalaisten asenteet toisten hätää kohtaan ovat koventuneet. Toimin itse vapaaehtoisena yhden lapsiperheen parissa ja kyllä silloin minusta on köyhä, kun perheen yhteisenä pitsaperjantaina (tekevät tietysti itse pitsan), jotuvat miettimään rahatilanteesta riippuen, mitä sen pitsan päälle pannaan. Tai että bussilippuun ei ole rahaa loppukuusta.
Suhteellista köyhyyttä, tietysti, mutta se tuo valtavan osattomuuden tunteen ja syrjäytymisriskin nimenomaan lapsille. Jos ei koskaan saa sitä, mitä muilla ympärillä olevilla on, miettikää, miten lapsi silloin katsoo elämäänsä.
Paljon on kiinni vanhempien omasta asenteesta ja lapsen kasvatuksesta. Jos vanhemmat iloitsee siitäkin vähästä mitä perheellä on ja on opettanut lapsetkin tyytymään vähään, tilanne on ihan eri kuin silloin, jos vanhemmat kuvittelee olevansa maailman napoja joiden lapselle vain paras on kyllin hyvää (ja sekin pitäisi saada muiden maksamana).
En oikein usko, että noin ajattelevia olisi juuri lainkaan. Tuo on kyllä liioittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Kukas on väittänyt, että ne pitäisi saada ilmaiseksi? Sorrut tyypilliseen työssäkäyvän ylimieliseen ajatusharhaan, että työttömät ovat valinneet työttömyytensä. Vain sinä työttömäksi joutuessasi haluaisit takaisin töihin. Jokainen haluaisi työtä, jotta voisi kustantaa itselleen sitä "kivaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Täysiä päiviä tekevän siivoojan palkka on yleensä karvan verran päälle sen, että ei saa toimeentulotukea lainkaan. Tällöin jää myös pois moni muu toimeentulotuen saajille korvamerkitty etuus. Tosi kiva, jos erotus on kuitenkin hyvin pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Kukas on väittänyt, että ne pitäisi saada ilmaiseksi? Sorrut tyypilliseen työssäkäyvän ylimieliseen ajatusharhaan, että työttömät ovat valinneet työttömyytensä. Vain sinä työttömäksi joutuessasi haluaisit takaisin töihin. Jokainen haluaisi työtä, jotta voisi kustantaa itselleen sitä "kivaa".
Okei, puhutkin siis työssäkäyvistä ihmisistä etkä työttömistä, sairaista yms. Mä oletin, että tarkoitit kaikkia, siis myös niitä köyhiä, joilla ei ole töitä tai jotka ovat työkyvyttömiä.
Nälkää tai asunnottomuutta täällä ei juurikaan ole jos on jotain elämänhallintaa joten se on perustaso. Siihen päälle voi katsoa että jos rahat ei riitä esim. sosiaaliseen elämään, eli esim. sukulaisvierailuihin ja näihin vastaaviin pikkujuttuihin jotka työssäkäyville on itsestäänselvyyksiä niin se on jo köyhyyttä.
Toisaalta köyhyys rajoittaa esim. lasten harrastuksia ja vanhempienkin, mutta siinä on jotain rajoja eli ihan kaikkea ei taviksen tarvitsekaan voida harrastaa mutta jos jo perusliikunta eli uinnit ja jalkapallot jää harrastamatta kun ei ole varaa välineisiin ja hallimaksuihin niin se on köyhyyttä.
Sitten on perusjutut kuten vaatteet tai tarpeellisest kodinkoneet eli köyhä joutuu toivomaan ettei noita hajoa yhtäaikaa useita koska ei ole mitään vararahastoja joista noita voisi uusia monta kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Huoh!
Oletkin tosiaan oikeassa. Köyhät ovat paikkansa ansainneet, työttömät laiskat. Olkoon vaan nälkäisiä, vailla valinnanmahdollisuuksia ja syrjäytyköön mökkeihinsä. Ei niiden lapsetkaan ansaitse mitään, ainakaan mahdollisuuksia.....
Huoh!
Itätrolli keksii taas ihme verukkeita, miksi ei muka saa normaaleja tukia. Ja tyhmät uskovat. Ihan kuten edellisessäkin ketjussa.
Uusavuttomuutta on vaatia keskituloisen elintaso tuilla. Ei tule onnistumaan. Niin että kyllä, pitää kiinnostua sellaisesta harrastuksesta mihin on varaa. Se on pieni vähemmistö, joka voi ihan vapaasti valita sen jääkiekon ja ratsastuksen, kaikkien niiden keskituloistenkin perheiden lasten täytyy tyytyä siihen.
Sitten tuo, ettei muka ole varaa pienelle lapselle ostaa oikean kokoisia vaatteita....haloo, ne kannattaa ostaa käytettynä joka tapauksessa. Sitten on hankalampaa, kun on kyse yläkoululaisesta. Lainoista lyhennysvapaata, ja ellei työtilanne parane, talo myyntiin ja muutto sinne, missä niitä töitä on.
Tai ei ole femmaa lapselle kerran vuodessa tehtävään retkeen, se on sitä uusavuttomuutta myös. Ihan varmasti tuossa perheessä on syöty jäätelöä tai vastaavaa vuoden mittaan, mutta siihenkö on varaa vain kotona?
Pitäisi osata erottaa arki ja juhla. Nykyään vedetään samat mätöt arkenakin, eikä juhla tunnu enää miltään. Ennen ymmärrettiin, että se jätski kuului sinne kerran vuoteen retkelle (ja ihan varmasti on varaa syödä kerta vuoteen), eikä arkeen.
Köyhyysketjut alkaa yleensä ennen joulua, nyt ollaan etuajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Huoh!
Oletkin tosiaan oikeassa. Köyhät ovat paikkansa ansainneet, työttömät laiskat. Olkoon vaan nälkäisiä, vailla valinnanmahdollisuuksia ja syrjäytyköön mökkeihinsä. Ei niiden lapsetkaan ansaitse mitään, ainakaan mahdollisuuksia.....
Huoh!
Siis kerropas nyt ihan rehellisesti, pitäisikö sinun mielestäsi pitkäaikaistyöttömän lapsilla olla kaikki sama kuin vaikkapa lastesi koulun siivoojalla? Jos pitäisi, mikä olisi sinun mielestäsi se syy, joka saisi kuitenkin jonkun tekemään tuota siivoustyötäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Huoh!
Oletkin tosiaan oikeassa. Köyhät ovat paikkansa ansainneet, työttömät laiskat. Olkoon vaan nälkäisiä, vailla valinnanmahdollisuuksia ja syrjäytyköön mökkeihinsä. Ei niiden lapsetkaan ansaitse mitään, ainakaan mahdollisuuksia.....
Huoh!
Siis kerropas nyt ihan rehellisesti, pitäisikö sinun mielestäsi pitkäaikaistyöttömän lapsilla olla kaikki sama kuin vaikkapa lastesi koulun siivoojalla? Jos pitäisi, mikä olisi sinun mielestäsi se syy, joka saisi kuitenkin jonkun tekemään tuota siivoustyötäkin?
Ja siis tarkoitan lastesi koulun siivoojan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Kukas on väittänyt, että ne pitäisi saada ilmaiseksi? Sorrut tyypilliseen työssäkäyvän ylimieliseen ajatusharhaan, että työttömät ovat valinneet työttömyytensä. Vain sinä työttömäksi joutuessasi haluaisit takaisin töihin. Jokainen haluaisi työtä, jotta voisi kustantaa itselleen sitä "kivaa".
Okei, puhutkin siis työssäkäyvistä ihmisistä etkä työttömistä, sairaista yms. Mä oletin, että tarkoitit kaikkia, siis myös niitä köyhiä, joilla ei ole töitä tai jotka ovat työkyvyttömiä.
En siis ole tuo aiempi (lihavoitu) kommentoija. Sairaanko pitäisi sitten mennä töihin parantamaan elintasoaan vai mitä tarkoitat?
Jonkinlainen systeemi pitäisi olla, että harrastavat lapset voisivat jatkaa harrastustaan, kun vanhemmat joutuvat työttömiksi. On ihan eri asia olla alun perin harrastanatta, kuin joutua lopettamaan intohimoinen harrastus. Sellaisesta kasvaa katkeria aikuisia.
Joillekin harrastus ei ole tärkeä, toisille taas on.
Itse painiskelen pyöräongelmien kanssa. Teinilä varastettiin hyvä uusi(käytettynä ostettu) pyörä. Omani on niin romu, että sillä ei uskalla pitkälle ajella. On helppo kertoa pyöräretkistä, kun on pyörät millä retkeillä. En pysty heti ostamaan uutta pyörää lapselle, vanhan tilalle. Käytetystä hyvästä pyörästä ei saa vakuutuksestakaan mitään. Sama puhelimen kanssa. Kallis puhelin menee kotivakuutukseen ja köyhän halpa rikkoutuessaan menee vain omaan piikkiin.
Moni keskituloisens elää vaatimattomasti ja kuvittelee, että se on köyhälle sama. On ihan eri asia olla haluamatta jotain, kun siihen on varaa. Esim.harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset harrastaa seurakunnan ja SPR:n kerhoja ja partiota. Kulut on alle 100 €/vuosi/lapsi, kun varusteet ostetaan käytettynä ja myydään pieneksi/tarpeettomiksi jääneet eteenpäin. Lisäksi lapset lukee paljon, pelaa lautapelejä, ulkoilee, höntsäilee ja tekee paljon muuta.
Kesälomalla pyöräillään aina 40 km päässä asuvien serkkujen luo maalle, jossa nukutaan 2 yötä ilmapatjoilla ja pyöräillään sitten takaisin. Matkan varrella pysähdellään nauttimaan eväistä ja luonnosta. Matkakin on omanlaisensa elämys. Lisäksi retkeillään lähiluonnossa, nukutaan teltassa yms., joten ilmaisia ja melkein ilmaisia elämyksiä riittää.
Me ei olla köyhiä vaan keskituloisia, joiden mielestä elämän ei tarvitse olla yhtä kulutusjuhlaa ja eikä harrastusten pidä olla mitään suorittamista, jossa tavoitellaan ammattivalmentajan johdolla taivaita. Lapset panostaa kouluun ja vanhin tienaa taskurahoja olemalla pari viikkoa kesätöissä. Ne rahat saa käyttää leffalippuihin, mäkkäriin tai mihin tahtookaan ihan vapaasti.
Minusta on ihan sotavaa jos lapsi saa harrastaa jotain joka kiinnostaa. Sinun lapsiasi kiinnostaa SPR krhot ja partio. Jotakuta toista voisi kiinnostaa jaölapallo, sähly, koripallo ja kyllä; jopa jääkiekko. Eikä siinä ole mitään pahaa, elitistä tai pröystäilyä.
Kaikilla ei ole 40 kilometrin päässä asuvia serkkuja joiden luokse pyöräillä välillä teltassa retkeillen.
Ihan kaikkien kiinostuksen kohteet, elämäntilanteet ja ylipätään mikään mukaan ei ole mustavalkoista ja omaan elämään verrattavissa. Kiva, että teillä on kaikki kohdillaan ja elämä mallillaan.
Ihmisen on hyvä silloin kun hän pystyy tekemään ratkaisuja omasta tahdostaan ja kiinnostuksestaan, niin kuin te.
Kaikilla elämä ei ole sellaista.
Se, että haluaa tasapainoisen elämän jossa voi harrastaa, syödä jokapäivä väillä jopa herkutellen, ehjät vaatteet joita joskus voi ostaa uusinakin ja ehkä joskus matkustaakin, ei ole kulutusjuhlaa.
Totta, mutta mitä hyötyä työnteosta olisi, jos nuo kaiken saisi yhteiskunnalta ilmaiseksi? Suurin osa kun käy töissä saadakseen juuri nuo mainitsemasi.
Eiköhän nuo työssäkäyvät keskiluokkaa edustavat saa enemmän kuin peruselämän. On varaa astianpesukoneeseen, kuivausrumpuun, pikkusen kalliimpiin vaatteisiin ja lomalentoon thaikkulaan. Vai mitäpä itse luulet?
Jos köyhällä on varaa vuokraan, ruokaan ja elokuvalippuun koska hän saisi 100 euroa enemmän rahaa kuin nyt, olisit kateellinen? Katkera? Et näkisi järkeä käydä töissä? Haluaisit köyhäksi?
Jos et näe järkeä käydä töissä, jättäydy pois. Sinä olet siinä asemassa että voit valita. Ainakin vielä.
Aika monissa vuokra-asunnoissa on jo astianpesukonekin. En mä ole kateellinen kenellekään, koska mulla on työ, jossa on hyvä palkka. Ajattelen lähinnä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on pieni palkka. Esimerkiksi vaikka siivoojat, kauppojen kassat jne. Miksi heidän kannattaisi käydä enää töissä, jos saman elintason saisi työttömänäkin?
Täysiä päiviä tekevän siivoojan palkka on yleensä karvan verran päälle sen, että ei saa toimeentulotukea lainkaan. Tällöin jää myös pois moni muu toimeentulotuen saajille korvamerkitty etuus. Tosi kiva, jos erotus on kuitenkin hyvin pieni.
Jos työtön saa asumistukea ja toimeentulotukea niin tämä on ihan totta että se erotus on kyllä liian pieni. Itse ennemmin siivoaisin kuin olisin työtön koska mulla se erotus olisi isompi koska en saisi muita tukia kuin sen työmarkkinatuen. En voi enää koskaan tehdä tuollaisia töitä fyysisen vamman vuoksi mutta olen nuorena siivonnut opintojen ohessa pari vuotta.
Leffat ja lomamatkat eivät ole välttämättömiä.
Mutta kyllä lapsille pitäisi järjestää ilmaisia harrastuksia. Esim. jalkapalloa tai muuta, missä ei tarvita kalliita varusteita. Pelipaikaksi kelpaisi hiekkakenttä. Kouluilla olisi ilmaisia harrastustiloja ympäri vuoden, jos kunta/kaupunki ei perisi niistä törkyvuokria.
Onneksi uimarannat ovat ilmaisia.
Niin, onko vähän eri asia väittää, että 17 euroa riittää viikkobudjetiksi, jos itsellä on kaapit täynnä kaikenlaista viimeisten kahden vuoden aikana hankittua? Köyhillä monesti sattuu kaapit olemaan tyhjät ja silloin 17 euroa ei todellakaan riitä viikon ruokiin. Ei voi odottaa sitä sopivaa tarjousta, kun ruokaa tarvitaan nyt. Elin itse tänä vuonna viikon kympillä niin, että kaapeissa ei ollut kuin riisiä ja kaurahiutaleita, sokeria ja mausteita. Ei edes öljyä. Voin kertoa, etten syönyt hyvin haudutettuja lihoja. Pärjäsin, mutta jos tuolla pitäisi elää esimerkiksi vuosi, niin varmasti vaikuttaisi toimintakykyyn.