Miten te olette sopineet siitä, että alatte yrittämään lasta?

"Kultaah, saanko tulla sun sisälle?"

-"Joo"

Tuo keskeytetty yhdyntä on muuten ihan hyvä ehkäisykeino, mutta tuo 2 sekunnin harkinta-aika on kyllä aika tiukka.

Olimme yli 30 vuotiaita ja aika nopeasti tapaamisemme jälkeen mies ehdotti, että voisin jättää ehkäisyn pois... En ehkä suosittele kenellekään, mutta muutimme yhteen vasta äitiyslomani alettua (työni piti minua eri paikkakunnalla) ja menimme naimisiin kun lapsi oli n. vuoden ikäinen. Nyt on jo toinenkin lapsi ja hyvin menee :)

Ehkäisy petti, keskusteltiin asiasta, kumpaakaan ajatus ei suuremmin ahdistanut ja meillä on ihana vauva. Ajoitus olisi voinut olla parempi, mutta en valita. Toinenkin halutaan jossain vaiheessa, mutta ehkä vasta kun rahallisesti on vakaampi tilanne.

Menehän lenkille välillä,  heitä känny seinään ja ala elämään ja tekemään.

Ihan KESKUSTELEMALLA. Ei mitään vihjailuja vaan avointa, rehellistä keskustelua siitä, olisiko nyt se aika kun ryhdytään yrittämään

No jos naimisiin mennään, niin kyllä naisen pitää mahdollisiman nopeasti odottamaan esikoista ja sen jälkeen lapsia pitää tulla tasaiseen tahtiin kunnes noin 35-40 vuoden päästä naisella alkaa vaihdevuodet joskus 50-55 vuoden iässä.

Ensimmäinen oli yllätys, ensijärkytyksen jälkeen keskusteltiin ja olimme samoilla linjoilla että tämähän sopii ihan hyvin. Toisen kohdalla asiasta vatvottiin 8kk, molemmat haluttiin toinenkin mutta ensimmäinen raskaus oli niin vaikea että päätöksen tekemiseen meni aikaa.

Lopulta keskustelu johti siihen tulokseen, että todettiin olevamme valmiita.

Sanoin miehelle, että haluun vauvan heti. Mies sanoi, ettei hän ole valmis. Sanoin, ettei meistä kukaan ole valmis, vaan vanhemmuuteen kasvetaan. Kun aloimme sitten armeijan jälkeen yrittämään lasten tekoa, niin eipä se ollutkaan niin yksinkertaista. Lasten hankinta olikin paljon huonoa tuuria ja stressaavaa. Ei niitä siis noin vaan tehdä.

Meillä hyvin alussa suhdetta puhuttiin alustavasti jo lapsiasia niin, että tiesimme yhdessä niitä vielä tekevämme. Välillä aina aiheeseen kyllä palattiin. Oltiin aika nuoria tässä vaiheessa ja koulu/työkuviot molemmilla vaihteli. Asuinpaikkaakin muutettiin usein. Noin 7 vuotta meni ja varmaan se minä ehdotin, kun oli elämä opiskelujen osalta jo sujut ja tulojakin säännöllisesti, että käykö nyt? Oli miehellekin hyvä aika. Olin 28 kun eka lapsi syntyi.

Miehen kanssa oltiin puhuttu jo paljon aiemmin lasten teosta ja ylipäätään haluaako kumpikin lapsia. Hyvin samoilla linjoilla oltiin, haluaisimme lapsia tai lapsen ja mieluiten hieman ennen kuin ollaan kolmikymppisiä. Ensin tulisi kuitenkin olla meidän oma talous vakaalla pohjalla eli minulla koulut käyty ja vakituinen työpaikka. Miehellä on oma yritys, joten sen talous kunnossa ja töitä riittäisi, mutta hänen ei tarvitsi enää tehdä normaalia n. 8h pidempää työpäivää.

Usein kun joku kaveripiiristä sai lapsen tuli asia puheeksi ja yhdessä todettiin, ettei vielä ole hyvä hetki, ei haluta vielä, ei olla valmiita vielä sellaiseen vastuuseen. Sitten vain pikkuhiljaa palaset loksahteli paikoilleen ja keskustelun tuloksena päätettiin jättää ehkäisy pois. Esikoisemme laskettu aika onkin parin viikon päästä 10.7.

Jää nähtäväksi mikä meidän perheen lapsiluku tulee olemaan, olemme puhuneet että 1-2 voisi olla sopiva. Jotenkin uskon, että sen kyllä tuntee sitten jos perhe tuntuu kokonaiselta tai että yksi vielä puuttuu.

Ilmoitin miehelle, että me tehdään lapsi.

Ap? Joko olet jutellut vakavasti miehen kanssa? Jos ap on jo kertonut lopputuloksen niin vinkatkaa, en jaksanut ajatuksella kaikkia viestejä lukea. Ap, jos et ole vielä jutellut niin juttele pian ja tule kertomaan meillekin.

Itse olin samanikäinen ja oli puhuttu että lapsia halutaan mutta sitten joskus. No sitten vaan yksi päivä sanoin että haluan nyt, mies halusi pari päivää miettiä kunnes sanoi että aletaanhan yrittää.

Mies haluaa lapsen, mutta ei kanssasi, eikä ainakaan juuri nyt. Kyllä se kertoisi jos haluaisi. Nyt kiertelee ja kaartelee, koska sillä saa pidettyä sut roikkumassa siinä, eikä tarvitse alkaa riitelemään sun kanssa.

On muuten varmaan miehen kannalta aika painostava ilmapiiri teillä.

Miksi aikuinen vihjailee? Eikö voi suoraan kysyä tai ehdottaa? Meneekö se mies rikki suoruudesta, saatana?

Selkeästi mies ei ole vielä valmis.

Jätät vaan sen ehkäisyn pois. Kokemuksesta sanon että muuten ei ole koskaan oikea aika.

Hormonikierukkani ”parasta ennen päiväys” oli mennyt vanhaksi jo vuosi sitten. Sovittiin mieheni kanssa, että jätetään ehkäisy pois. Uutta kierukkaa ei laitettu. Ollaan jo yli neljäkymppiä, joten tällä iällä raskaaksi tuleminen ei ole enää itsestään selvyys. Vauva voisi tulla tai olla tulematta. Ei ole mitään paniikkia asian suhteen.

Lopetin ehkäisyn. Ei siinä sen kummempaa tarvittu.

miesasiakasta tuskin kiinnostaa lasten teko ja naistyöntekijän itsensä tarjoaminen kuin - sellainen - jonkun parturissa tai kahvilassa itkevän miesasiakas häiritsevän ongelmissa.

Lapsia hankitaan todennäköisemmin naisen kanssa jonka kanssa sitä kemiaakin löytyy, toisin kuin pakkomielteistä miesasiakkaan häirintää.

pst. eikös Suomenlinnan teesalonki ole aitoa japanilaista eikä mitään taka-aasialaista kopiota? 

Kannattaisiko sinun sanoa miehelle suoraan, että sinua hämmentää tuo kiertely ja kaartelu ja keskustella asiasta? Siis kertoa suoraan, että olet hämmentynyt tuosta koska itse olet ollut siinä käsityksessä, että mieskin haluaa lapsia mutta nyt on ruvennut tuntumaan siltä ettei haluakaan. Kysyä, että miksi mies ei vastaa suoraan ja mitä hän tälllä hetkellä ajattelee lapsen hankkimisesta.