Lue keskustelun säännöt.
Miten te olette sopineet siitä, että alatte yrittämään lasta?
Ollaan oltu 3v. yhdessä ja kolmekymppisiä. On ollut alusta asti selvää, että haluamme lapsia. Olen nyt yrittänyt koittanut vihjata miehelle, että nyt olisi sopiva hetki ja mies jotenkin heittää huumoriksi eikä osaa vastata juuta eikä jaata. Ei siis kieltäydy, muttei vastaa myöskään myönteisesti, että "aletaan vaan yrittämään". Mitä tästä nyt pitäisi päätellä? On alkanut vaikuttamaan siltä, että mies ei haluakaan lapsia... Ainakaan vielä...
Olen kysynyt ihan suoraan, että eikö hän halua, niin kyllä kuulemma haluaa ja vastaa, että kyllä tässä ihan lähiaikoina tarvitsee...
Kommentit (189)
Menimme mieheni kanssa naimisiin 10 vuotta sitten juhannuksena 2011 kun mies oli 19v ja minä 18v. Meille molemmille oli alusta alkaen itsestään selvää, harrastamme säännöllisesti seksiä ilman ehkäisyä ja että lapsia saa tulla niin monta kuin on tullakseen. Lapsia on syntynyt 7, joista vanhin on 9v ja nuorin 4kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä tosiaan nykyaikana ongelma, että sitten kun niitä lapsia haluaisi niin niiden saaminen (toisin sanoen se, että saa miehen ryhtymään lastentekoon tietoisen päätöksen kautta) voi olla tosi vaikeaa. Kun ehkäisyn myötä se onkin tietoinen päätös, jota jäädään kamalasti punnitsemaan ja pohtimaan ja tarkastelemaan että olenko niin ihan ihan ihan ihan varmasti valmis vai enkö sittenkään. Etenkin miehet, joille ei sitä biologista kelloa ja vauvakuumetta samalla tavalla tule, varmasti usein kokevat outona tai vaikeana sen päätöksen.
Ennen (lähes koko historian ajan) lapsia vain tuli aivan luonnollisesti, koska seksihalut kuitenkin ajoivat miehen harrastamaan seksiä vaimon kanssa. Ja sitten vaimo vain ilmoitti että meille on nyt tulossa lapsi, oli mies siihen valmis tai ei... Eli lapset olivat luonnollinen seuraus seksistä. En siis todellakaan toivo, että ehkäisyä ei olisi, koska siitä on todellakin apua monille jotka eivät oikeasti ole valmiita vanhemmiksi. Mutta kunhan vaan totean, että niillä jotka puolestaan olisivat lapsentekoiässä ja haluaisivat kyllä periaatteessa lapsia, on muuttunut se lisääntyminen paljon monimutkaisemmaksi kun se ei ole enää tuollainen luonnollinen asia.
Nainen 18v kirjoitti:
Menimme mieheni kanssa naimisiin 10 vuotta sitten juhannuksena 2011 kun mies oli 19v ja minä 18v. Meille molemmille oli alusta alkaen itsestään selvää, harrastamme säännöllisesti seksiä ilman ehkäisyä ja että lapsia saa tulla niin monta kuin on tullakseen. Lapsia on syntynyt 7, joista vanhin on 9v ja nuorin 4kk.
Ja olette ilmiselvästi lestadiolaisia. Muista porukoista ei tuollaisia miehiä nykypäivänä löydy, jotka noin asiaan suhtautuvat.
Ei mitenkään, parin kuukauden seurustelun jälkeen mentiin kihloihin ja muutin miehen luokse, aloin heti odottamaan, muutimme isompaan kotiin ja toiveissa oli toinenkin muksu.
Mutta sitä saatiin odottaa melkein neljä vuotta.
Sain muksut 20v ja 24v sen jälkeen kun lapset aloittivat koulun palasin töihin.
Tein monen mielestä väärinpäin kaiken.
Ensi työ ja talous sitten vasta lapset.
Olen onnellinen että tein noin.
Lapsia ei tehdä vaan ne saadaan.
Olemme edelleen yhdessä saman miehen kanssa.
Keskustelemalla suoraan ja naamakkain. Mitä ihmeen "vihjailua" te oikein harrastatte ja miksi? Ettekö ole aikuisia vai pelkäättekö kumppania vai onko jompikumpi tai kumpikin vähäjärkisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään vihjailla! Suoraa sanot että nyt tehdään vauvoja tai erotaan , kumpi kolahtaa herralle?
Tietääkseni alle 16v lasten yrittäminen on lainvastaista! Ylläpito herätys nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuimme asiasta jo useampi kuukausi ennen varsinaista yrittämisen aloittamista ja varmistimme, että molemmat haluamme samaa asiaa. Hormonaalinen ehkäisy ei sovi minulle, joten mies on ollut vastuussa ehkäisystä. Kun sopiva hetki lapsen yrittämiseen tuli, päätimme yhteistuumin jättää ehkäisyn pois.
Vierailija kirjoitti:
Jos käytät hormonaalista ehkäisyä, voithan sanoa miehelle, että jätät sen nyt pois, ja jos hän ei vielä halua yrittää lasta, käyttää sitten kondomia.
Ei kukaan ole niin tyhmä että nielee pölvästipillereitä ehkäisyyn. Miehet juovat yhä enenevissä määrin naishormoneja juomavedessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teimme kolmena kappaleena kummankin osapuolen juhlalliset vakuutukset lisääntymispyrkimyksestämme.
Nämä talletimme kumpikin oman pankkimme luotettavaan kassakaappiin.
Olemme suojatut.
Jätä pillerit pois ja kerro siitä miehelle suurieleisesti ja ainakin pariin otteeseen. Mies alkaa kai sitten käyttää kondomia, jos ei lasta halua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo mies kaipaa ehkä hieman vielä aikaa sulatella asiaa. Haluaa lapsia, mutta jännittää/ei oikein tiedä onko valmis. Jatka vaan aiheesta puhumista, mutta ei joka päivä eikä painosten, mutta pidä ns aihe esillä. Mieti joku aika, minkä verran jaksat jahkailua. Sitten siirryt seuraavaan vaiheeseen eli siihen että ilmoitat jättäväsi ehkäisyn pois x ajan päästä, ellei miehellä ole mitään sitä vastaan. Meillä e-pillerit jätettiin pois hyvissä ajoin ja sitten jossain kohtaa mies sanoi, ettei nyt aiokaan laittaa enää kumia.
Kysyin ihan seurustelun alussa että missä mies näkee itsensä viiden vuoden päästä.
Mies oli selvästi halukas saamaan lapsia pian.
Itselleni ei olisi ollut mikään kompastuskivi odotella vielä hetki, en siis olisi pettynyt enkä olisi painostanut tms., mutta halusin kyllä itsekin lapsia.
Aloin odottaa esikoista lähes samantien.
Lapsia on nykyään neljä, esikoinen jo pian 20v.
Yhdessä olemme edelleen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on asia jossa miehellä on vain kaksi vaihtoehtoa: tehdä niin kuin nainen haluaa tai ero
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia jossa miehellä on vain kaksi vaihtoehtoa: tehdä niin kuin nainen haluaa tai ero
Ei ei ei.
Olette muutenkin huonossa suhteessa jos nuo on vaihtoehdot.
Älkää nyt viitsikö, ei kaikki naiset ole tuollaisia.
Itse jättäisin pillerit pois ja kertoisin siitä miehelle. Muutenkin naisilla hyvä tasata oma hormonitoiminta hyvissä ajoin ennen lapsen yritystä. Mies joko alkaa käyttää kondomia tai sitten antaa lapsen tulla jos on tullakseen, se ehkäiskööt joka ei lasta halua.
Itse en ole koskaan käyttänyt minkäänlaista hormonaalista/ hormonitonta ehkäisyä, mies tästä tietoinen ja olemme hänen päätöksestään keskeytetyllä yhdynnällä. Mies omien sanojensa mukaan ei vielä ole varma onko valmis lapsen tuloon, mutta kuitenkin itse päättänyt olla tällä keskeytetyllä eli hän on valmis siihen että tulisin raskaaksi ns. ”vahingossa”. Luulen että tämä on hänelle psykologisesti helpompi, eli se että hänen ei tarvitsisi tehdä sitä suurta päätöstä vaan luonto hoitaisi asian itsestään. Olemme n. 30v pariskunta ja suhteemme on tasainen ja vakaa, eikä meillä ole taloudellisiakaan huolia joiden vuoksi lapsi ei olisi tervetullut.
”Sopisiko, että vaikka viikonloppuna jutellaan siitä miten tehdään sen lapsiasian kanssa?”
”Meidän pitäisi päättää aiotaanko yrittää saada lasta. Mieti etukäteen miltä tuntuu, jutellaan vaikka tämän kuun aikana mitä mieltä ollaan asiasta.”
”Jos halutaan lapsia, niin nyt ihan lähiaikoina pitäisi päättää milloin aletaan yrittämään.”
Tämän kaltaisia avauksia käytettiin meillä. Sitten otettiin lasilliset viiniä, istuttiin alas ja juteltiin asia läpi. Keskustelun seurauksena jätin pillerit pois, hankin ovulaatiotestejä ja alettiin yrittää raskautta.
Nämä nykyajan naiset ovat sellaisia lapsesta puhuttaessa, ovat kuin miettisivät, milloin olisi sopiva aika ostaa uusi sohva. Ikään kuin lapsi olisi esine, joka hankitaan jossain vaiheessa.
Lapsi on lahja, jota ei kaikille suoda, lapsia saadaan, jos saadaan. Ostokset ostetaan.
Moni odottaa sitten kun sellainen aika, joka on hyvin itsekästä. Onko se milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyajan naiset ovat sellaisia lapsesta puhuttaessa, ovat kuin miettisivät, milloin olisi sopiva aika ostaa uusi sohva. Ikään kuin lapsi olisi esine, joka hankitaan jossain vaiheessa.
Lapsi on lahja, jota ei kaikille suoda, lapsia saadaan, jos saadaan. Ostokset ostetaan.
Moni odottaa sitten kun sellainen aika, joka on hyvin itsekästä. Onko se milloinkaan.
Jotkut ovat, jotkut eivät.
Onhan tuo kyllä liian yleistä että ”hankitaan” ikään kuin jotain mikä kuuluu kuvioon.
Seurauksena sitten kasvatusongelmia ja eroperheitä.
Onneksi ei sentään kaikki ole samanlaisia.
Otan osaa. Olet lyöttäytynyt tekemisiin kypsymättömän ihmisen kanssa.