Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka koet olevasi ruma nainen, jaksatko nähdä vaivaa ulkonäön takia?
06.05.2019 |
Itse rumana naisena en kauheasti jaksa nähdä vaivaa, on oikeastaan ihan sama meikkaako ja laittaako hiuksia vai ei, tai miten pukeutuu: rumana pysyn silti...Miesmäiset, voimakkaat kasvonpiirteet, huono iho, vanhemmiten kasvot valahtaneet alaspäin vaikka olen alle 40. Kiusattiin peruskoulussa ulkonäön takia ja parisuhdetta en ole saanut koskaan. Turhauttaa kun saatan puolikin tuntia meikata, laittaa hiuksia ja pukeutua nätisti ja silti yhtä tyhjän kanssa: ruma mikä ruma :( Päivittäin murehdin asiaa ja kadehdin ns. tavisnaisia jotka saavat itsestään meikillä ja oikealla kampauksella kauniin
Kommentit (207)
Epäilen että osa näistä "rumista" on koulukiusauksen tai vastaavan takia menettäneet itsetuntonsa. Olen nähnyt niin monen normaalin tai jopa kauniin tuskailevan vastaavaa. Yleensä entisiä kiusattuja.
Ihan vain siksi, että kuvittelin itsekin joskus olevani todella ruma ja ällöttävä. Koulussakin sain pelkästään tälläistä palautetta. Pojat suurin piirtein tekivät oksennuseleitä kulkiessani ohi. Piilouduin toki myös rumien vaatteiden ja huonon ryhdin taakse.
Oikeasti olin ihan normaali, jopa keskivertoa kauniimpi kun näin myöhemmin kuvia katsoo. Jostain syystä kuvittelin mm. nenäni olevan todella epämuodostunut ja valtava ja pääni oudon muotoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kommentit lukeneena, en ihmettele jos kommentoijat näkevät ja kokevat itsensä rumaksi. ”Olen ylipainoinen mutten jaksa tehdä mitään, laitan vähän ripsaria ja se saa riittää, joskus värjään hiukseni” eli mitään ei oikeastaan jakseta tehdä ja sitten valitetaan kun näyttää rumalta? Oikeasti hyvällä ja kevyellä laittautumisella saa kaikista ihan ok näköisen, ilman mitään hirveitä pakkelikerroksia tai vaikeita kampauksia. Myös meikkitaidottomuus saa ihmisen näyttämään helposti epäviehättävältä, suomalaisilla usein mokana esim. silmien rajaaminen liian paksusti ja liian tummalla värillä sekä se, ettei kulmakarvoille tehdä mitään tai vaan piirretään ne joten päin peetä, ei imartele ketään. Sama pätee käytännössä vaatteisiin. Jos ei ole osaamista, niin netistä pystyy aika hyvin lukemaan ja katsomaan vinkkejä.
Tämmöset kommentit saa kyllä veren niin kiehumaan. Etkö sä tajua että joillain on huonot kasvonpiirteet??? Meikki ei auta niihin. Jos laitat jotkut hirveet pakkelit niin ei se poista sitä faktaa että oot ruma niiden alla. Eikä se nyt oo hyväksyttävää että pitäis laittaa paljon meikkiä että näyttäis edes jotenkin viehättävältä.
Kuka viddu sen on määritellyt, että tämmöiset ja tämmöiset kasvonpiirteet ovat "huonot"?! Henkilön rumuus tai kauneus ei ole mikään fakta, vaan aika pitkälle subjektiivinen asia. Kyllä, lähes kaikki kokevat tietyt piirteet miellyttävinä, mutta ei se tarkoita että ne, joille luonto ei ole niitä suonut, olisivat jotenkin luotaantyöntäviä. Vaikka olette kyllästyneet sitä kuulemaan ettekä halua uskoa, niin viehättävyys muodostuu ulkonäön lisäksi monesta muusta asiasta. Ulkonäöltään "epätäydellinen" voi olla mitä vetävin ja toisaalta kuvankaunis voi olla ihan "blaah".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tässä ketjussa saa vain ulista kuinka ruma on. Sääliäkö sillä keräätte vai mistä moinen tarve?
Näin se taitaa olla. Turha puhua itsetunnosta, positiivisuudesta tai asenteesta, kun se torpataan tyhjänpäiväisenä sananhelinänä. "On kivempi velloa itsesäälissä", kommentoi joku "ruma" tässä taannoin yhdessä samantapaisessa ketjussa. Kun sitä ollaan siinä käsityksessä että oma ulkomuoto estää olemasta onnellinen ja taivas aukenisi, kun vaan muuttuisi omaa ihannettaan vastaavaksi ulkoisesti, niin se käsitys pysyy.
Sori, mutta joskus vertaistuki on parasta. Emme me rumat kaipaa kauniiden tai edes tavallisten näköisten kannustuspuheita hymyn ja iloisen asenteen tärkeydestä. Kyllä minäkin joskus jaksoin uskoa tulevaan ja esim. puolison löytämiseen. Mutta eipä sitä näin nelikymppisenä enää jaksa, kun edelleen on yksin ja KAIKKI palaute omasta ulkonäöstä on ollut negatiivista.
Olin ihastunut kivaan mieheen joskus, ja tietenkin meikkasin, laitoin kivat vaatteet ja - ajatella - hymyilin paljon hänen seurassaan. Oli jotain toiveitakin ennen kuin sitten sain kuulla että minun kanssani on kiva jutella kun näytän vähän niin kuin mieheltä ja siksi ei ole mitään paineita että voisi ihastua tai että pitäis jotenkin tehdä vaikutus. Ja tämä oli yksi kivoimmista asioista mitä minulle on sanottu.
Siispä kyllä, me haluamme joskus rypeä itsesäälissä harvoine hiuksinemme, vääntyneine hampainemme, kulahtaneine olemuksinemme. Me tarvitsemme sitä joskus ja siihen ei jumppaohjaajan "jaksaa jaksaa" kannustus auta pätkääkään.
Itse kyllä ymmärrän tämän ihan täysin. Mulla alkoi jo nuorella iällä perinnöllisen hiustenlähdön takia tukka harventua aivan älyttömästi ja tämän myötä tuli sellainen olo ettei hirveästi huvita vaikka mennä esim. johonkin rannalle auringonpaisteeseen päänahka loistaen, niin jos joku normaalihiuksinen kaveri heittää kommetteja tyyliin ”älä jaksa stressata asiasta” tai ”nehän on vaan hiukset” jne niin kyllä se ihan tosi ottaa päähän, kun eihän se toinen voi mitenkään tietää miltä se tuntuu. Sama kun sellaiset kuvankauniit kaverit ihmettelee miksi en halua olla valokuvissa ja olen ”rajoittunut” no jaa, hyvähän se on huudella kun ei tarvitse itse näitä asioita edes miettiä.
Tämä viimeinen on niin totta! Tosi kiva käydä ulkona työkavereiden kanssa kun 22 vee Tatjana ja 25 vee Milla-Annika, jotka harrastavat instagrammailua ja snäppäilyä, haluavat ikuistaa tämän ihanan illan someen. Siinä sitten väännetään että ei, en halua kuvaan, oummaigaad mutta mikset, sähän oot tosi söpö.
No, jos en jaksa riidellä ja suostun kuvaan, lopputuloksessa on kaksi beibeä täydellisessä posessa vartalonkulmat millilleen harjoiteltuna, highlighterit ja paljetit loistaen ja vyötärö-lantio-suhde optimaalisesti esiin tuotuna tässä mekossa "jonka vaan löysin alelaarista, siis ihana".
Ai niin ja minäkin olen kuvassa. 15 vuotta vanhempana, vähän vankimielisairaalasta karanneen näköisenä. Ne vaivalla tehdyt kiharat jo pörrössä (se siitä muotoilutuotteesta), se ikuinen mahamakkara (6kk jo dieetillä, miksi?!) juuri erityisesti salamavalon loisteessa korostuneena, vaikka luulin että tämä luottohame olisi imarteleva (oh god, missä kaikkialla oon liikkunut tää päällä?!) ja tämä kuuluisa kaiken valaiseva hymy kasvoilla (EI.).
Niin miksen halua kuvaan, mähän oon tosi söpö!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kommentit lukeneena, en ihmettele jos kommentoijat näkevät ja kokevat itsensä rumaksi. ”Olen ylipainoinen mutten jaksa tehdä mitään, laitan vähän ripsaria ja se saa riittää, joskus värjään hiukseni” eli mitään ei oikeastaan jakseta tehdä ja sitten valitetaan kun näyttää rumalta? Oikeasti hyvällä ja kevyellä laittautumisella saa kaikista ihan ok näköisen, ilman mitään hirveitä pakkelikerroksia tai vaikeita kampauksia. Myös meikkitaidottomuus saa ihmisen näyttämään helposti epäviehättävältä, suomalaisilla usein mokana esim. silmien rajaaminen liian paksusti ja liian tummalla värillä sekä se, ettei kulmakarvoille tehdä mitään tai vaan piirretään ne joten päin peetä, ei imartele ketään. Sama pätee käytännössä vaatteisiin. Jos ei ole osaamista, niin netistä pystyy aika hyvin lukemaan ja katsomaan vinkkejä.
Tämmöset kommentit saa kyllä veren niin kiehumaan. Etkö sä tajua että joillain on huonot kasvonpiirteet??? Meikki ei auta niihin. Jos laitat jotkut hirveet pakkelit niin ei se poista sitä faktaa että oot ruma niiden alla. Eikä se nyt oo hyväksyttävää että pitäis laittaa paljon meikkiä että näyttäis edes jotenkin viehättävältä.
Siis, ei ole hyväksyttävää että pitäisi laittaa paljon meikkiä, että näyttäisi edes jotenkin viehättävältä, häh? Mä olen ruma ja todellakin laitan naamaani meikkiä ihan vaan siksi, että mulla olisi edes aavistuksen mukavampi olo, edelleen olen silti meikin alla ruma. Miksei sitä meikkiä voisi laittaa jos sillä saisi edes hitusen jotain piirrettä häivytettyä. Omalla kohdallani esim. Iho on punakka, etenkin nenän kohdalta ja nenä on oikeasti iso. Korostamalla silmiä ja laittamalla meikkivoidetta iholle niin kyllä tuo saa nenän näyttämään vähemmän huomiota herättävältä kuin jos olisin ilman meikkiä. Mutta ilmeisesti meikin käyttäminen onkin joidenkin mielestä suuri vääryys.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että osa näistä "rumista" on koulukiusauksen tai vastaavan takia menettäneet itsetuntonsa. Olen nähnyt niin monen normaalin tai jopa kauniin tuskailevan vastaavaa. Yleensä entisiä kiusattuja.
Ihan vain siksi, että kuvittelin itsekin joskus olevani todella ruma ja ällöttävä. Koulussakin sain pelkästään tälläistä palautetta. Pojat suurin piirtein tekivät oksennuseleitä kulkiessani ohi. Piilouduin toki myös rumien vaatteiden ja huonon ryhdin taakse.
Oikeasti olin ihan normaali, jopa keskivertoa kauniimpi kun näin myöhemmin kuvia katsoo. Jostain syystä kuvittelin mm. nenäni olevan todella epämuodostunut ja valtava ja pääni oudon muotoinen.
Hyvin samanlainen tarina täällä. Siksi musta on niin surullista ja turhauttavaa lukea näiden rumaksi itsensä kokevien viestejä. Sitä nähdään itsensä ja tulkitaan muiden käytöstä sen itseinhon lävitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä kertaakaan elämässäni nähnyt rumaa naista, vaikka monenlaisia naisia on tullut nähtyä. Haluaisiko joku laittaa kuvallisen esimerkin sellaisesta, jotta ymmärtäisin mitä tuo rumuus teille merkitsee? Tai kuvailla neutraalisti kasvonpiirteitä, jotka tekevät naisesta mielestänne ruman.
No mites mun naama: pienet hailakan väriset silmät liian lähellä toisiaan. Silmät myös eri korkeudella. Harvat vaaleat ripset. Olemattomat kulmakarvat. Epämuodostunut melko suuri pottunenä, vino vasemmalle. Ohuet huulet. Vinot hampaat koska "ei oikeutta oikomishoitoon". Ei juurikaan leukaa, ja sen pienenkin nyppylän alla kaksoisleuka (en ole ylipainoinen mutta tämä ei häviä). Ohuet hennot hiukset joita vaikea laittaa nätisti, kampaukset yms. eivät pysy. Alhaisesta painosta huolimatta suuri vatsa ja isot rinnat - tikkujalkojen päässä. Treenaan muttei näytä auttavan.
Kun kuvauksesi vähän neutraloidaan saadaan muoto:
Pienet vaaleat silmät, jotka ovat vähän eri korkeudella. Vaaleat ripset ja kulmakarvat. Pyöreä vasemmalle hieman taittava nenä. Kapeat huulet ja pieni leuka. Pohjoismaiset hennot hiukset (oletettavasti vaaleat). Muodokas vartalo ja kapeat jalat.
Ei mielestäni kuulosta lainkaan rumalta. Itseasiassa hyvinkin tyypilliseltä suomalaiselta naiselta.
Kiitos, sain hyvät naurut tästä :D. Voisihan sitä noinkin itseään kuvailla - tosin sitten saa noottia siitä, ettei ole realistinen. Esim. yläkropasta pulleaahan nimenomaan ei saa kutsua muodokkaaksi, vaan vain tiimalasia. En vihaa itseäni, mutta ei tässä ulkokuoressa perinteisellä tavalla hyvääkään ole :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä kertaakaan elämässäni nähnyt rumaa naista, vaikka monenlaisia naisia on tullut nähtyä. Haluaisiko joku laittaa kuvallisen esimerkin sellaisesta, jotta ymmärtäisin mitä tuo rumuus teille merkitsee? Tai kuvailla neutraalisti kasvonpiirteitä, jotka tekevät naisesta mielestänne ruman.
No mites mun naama: pienet hailakan väriset silmät liian lähellä toisiaan. Silmät myös eri korkeudella. Harvat vaaleat ripset. Olemattomat kulmakarvat. Epämuodostunut melko suuri pottunenä, vino vasemmalle. Ohuet huulet. Vinot hampaat koska "ei oikeutta oikomishoitoon". Ei juurikaan leukaa, ja sen pienenkin nyppylän alla kaksoisleuka (en ole ylipainoinen mutta tämä ei häviä). Ohuet hennot hiukset joita vaikea laittaa nätisti, kampaukset yms. eivät pysy. Alhaisesta painosta huolimatta suuri vatsa ja isot rinnat - tikkujalkojen päässä. Treenaan muttei näytä auttavan.
Harmaat lähekkäin olevat silmät - ei mitään vikaa
Vaaleat ripset ja kulmat - ei mitään vikaa, suomalaisista useimmilla on
Epäsymmetrinen nenä - epäsymmetrisyys on vain viehättävää, liika täydellisyys vie pois inhimillisyyden
Kapeat huulet ja pieni leuka - kuulostaa kauniin sirolta
Kaksoisleukaa vähän - no kenelläpä ei olisi?
Ohuet hiukset - normaali suomalainen hiuslaatu, ei mielestäni mitenkään ruma
Isot rinnat - moni on valmis maksamaan saadakseen sellaiset
Iso vatsa - ei tarvitse olla mallinmitoissa ollakseen kaunis
Hoikat jalat - ei mitään vikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Timmi kroppa, siistit vaatteet, nätisti laitetut hiukset ja huoliteltu meikki. Esim moni poliitikkonainen ei ole mikään kaunotar, mutta näyttävät silti hyvältä.
On ihan eri asia olla RUMA kuin "ei kaunotar" eli tyhmä kommentti sinulta. Hyvin tavallinenkin voi pikku nikseillä kuoriutua hyvännäköiseksi.
Mutta RUMA ei koskaan. RUMA on RUMA kuten minä.
Aloitetaan naamasta: olen täysin leuaton, mutta nenää riittää senkin edestä, sivusta katsottuna muistutan papukaijaa. Hampaat ovat täysin ristissä ja hymyillesäni vähänkin (tämä on harvinainen tapahtuma) ikenet loistavat sentin verran, joka on kaksinkertainen mitta hiirenhampaistani.
Iho muistuttaa kuun kraateripintaa, silmät ovat lainattu Lempäälän suursikalan emakolta. Hiuksia ei paranna kuin peruukki, sekin varmaan muuttuisi rumaksi päässäni.
Entäs vartalo sitten: pituutta alle 160 cm ja siitäkin selkää on 120 cm. Hartioiden perusteella kaljapullotkin tervehtivät juomaosastolla. Rinnat? Missä ne ovat? Ilmeisesti reisissä, koska sitä osastoa riittää ympärysmitaltaan, vaikken ole grammaakaan ylipainoinen.
Että näin...
Ja varsinaiseen kysymykseen: en laittaudu juuri sen turhuuden takia. Toki kuljen ihmisten ilmoilla puhtaana ja siisteissä vaatteissa, siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tässä ketjussa saa vain ulista kuinka ruma on. Sääliäkö sillä keräätte vai mistä moinen tarve?
Näin se taitaa olla. Turha puhua itsetunnosta, positiivisuudesta tai asenteesta, kun se torpataan tyhjänpäiväisenä sananhelinänä. "On kivempi velloa itsesäälissä", kommentoi joku "ruma" tässä taannoin yhdessä samantapaisessa ketjussa. Kun sitä ollaan siinä käsityksessä että oma ulkomuoto estää olemasta onnellinen ja taivas aukenisi, kun vaan muuttuisi omaa ihannettaan vastaavaksi ulkoisesti, niin se käsitys pysyy.
Sori, mutta joskus vertaistuki on parasta. Emme me rumat kaipaa kauniiden tai edes tavallisten näköisten kannustuspuheita hymyn ja iloisen asenteen tärkeydestä. Kyllä minäkin joskus jaksoin uskoa tulevaan ja esim. puolison löytämiseen. Mutta eipä sitä näin nelikymppisenä enää jaksa, kun edelleen on yksin ja KAIKKI palaute omasta ulkonäöstä on ollut negatiivista.
Olin ihastunut kivaan mieheen joskus, ja tietenkin meikkasin, laitoin kivat vaatteet ja - ajatella - hymyilin paljon hänen seurassaan. Oli jotain toiveitakin ennen kuin sitten sain kuulla että minun kanssani on kiva jutella kun näytän vähän niin kuin mieheltä ja siksi ei ole mitään paineita että voisi ihastua tai että pitäis jotenkin tehdä vaikutus. Ja tämä oli yksi kivoimmista asioista mitä minulle on sanottu.
Siispä kyllä, me haluamme joskus rypeä itsesäälissä harvoine hiuksinemme, vääntyneine hampainemme, kulahtaneine olemuksinemme. Me tarvitsemme sitä joskus ja siihen ei jumppaohjaajan "jaksaa jaksaa" kannustus auta pätkääkään.
Itse kyllä ymmärrän tämän ihan täysin. Mulla alkoi jo nuorella iällä perinnöllisen hiustenlähdön takia tukka harventua aivan älyttömästi ja tämän myötä tuli sellainen olo ettei hirveästi huvita vaikka mennä esim. johonkin rannalle auringonpaisteeseen päänahka loistaen, niin jos joku normaalihiuksinen kaveri heittää kommetteja tyyliin ”älä jaksa stressata asiasta” tai ”nehän on vaan hiukset” jne niin kyllä se ihan tosi ottaa päähän, kun eihän se toinen voi mitenkään tietää miltä se tuntuu. Sama kun sellaiset kuvankauniit kaverit ihmettelee miksi en halua olla valokuvissa ja olen ”rajoittunut” no jaa, hyvähän se on huudella kun ei tarvitse itse näitä asioita edes miettiä.
Tämä viimeinen on niin totta! Tosi kiva käydä ulkona työkavereiden kanssa kun 22 vee Tatjana ja 25 vee Milla-Annika, jotka harrastavat instagrammailua ja snäppäilyä, haluavat ikuistaa tämän ihanan illan someen. Siinä sitten väännetään että ei, en halua kuvaan, oummaigaad mutta mikset, sähän oot tosi söpö.
No, jos en jaksa riidellä ja suostun kuvaan, lopputuloksessa on kaksi beibeä täydellisessä posessa vartalonkulmat millilleen harjoiteltuna, highlighterit ja paljetit loistaen ja vyötärö-lantio-suhde optimaalisesti esiin tuotuna tässä mekossa "jonka vaan löysin alelaarista, siis ihana".
Ai niin ja minäkin olen kuvassa. 15 vuotta vanhempana, vähän vankimielisairaalasta karanneen näköisenä. Ne vaivalla tehdyt kiharat jo pörrössä (se siitä muotoilutuotteesta), se ikuinen mahamakkara (6kk jo dieetillä, miksi?!) juuri erityisesti salamavalon loisteessa korostuneena, vaikka luulin että tämä luottohame olisi imarteleva (oh god, missä kaikkialla oon liikkunut tää päällä?!) ja tämä kuuluisa kaiken valaiseva hymy kasvoilla (EI.).
Niin miksen halua kuvaan, mähän oon tosi söpö!!
Ihana, tämä on niin totta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kommentit lukeneena, en ihmettele jos kommentoijat näkevät ja kokevat itsensä rumaksi. ”Olen ylipainoinen mutten jaksa tehdä mitään, laitan vähän ripsaria ja se saa riittää, joskus värjään hiukseni” eli mitään ei oikeastaan jakseta tehdä ja sitten valitetaan kun näyttää rumalta? Oikeasti hyvällä ja kevyellä laittautumisella saa kaikista ihan ok näköisen, ilman mitään hirveitä pakkelikerroksia tai vaikeita kampauksia. Myös meikkitaidottomuus saa ihmisen näyttämään helposti epäviehättävältä, suomalaisilla usein mokana esim. silmien rajaaminen liian paksusti ja liian tummalla värillä sekä se, ettei kulmakarvoille tehdä mitään tai vaan piirretään ne joten päin peetä, ei imartele ketään. Sama pätee käytännössä vaatteisiin. Jos ei ole osaamista, niin netistä pystyy aika hyvin lukemaan ja katsomaan vinkkejä.
Tämmöset kommentit saa kyllä veren niin kiehumaan. Etkö sä tajua että joillain on huonot kasvonpiirteet??? Meikki ei auta niihin. Jos laitat jotkut hirveet pakkelit niin ei se poista sitä faktaa että oot ruma niiden alla. Eikä se nyt oo hyväksyttävää että pitäis laittaa paljon meikkiä että näyttäis edes jotenkin viehättävältä.
Kuka viddu sen on määritellyt, että tämmöiset ja tämmöiset kasvonpiirteet ovat "huonot"?! Henkilön rumuus tai kauneus ei ole mikään fakta, vaan aika pitkälle subjektiivinen asia. Kyllä, lähes kaikki kokevat tietyt piirteet miellyttävinä, mutta ei se tarkoita että ne, joille luonto ei ole niitä suonut, olisivat jotenkin luotaantyöntäviä. Vaikka olette kyllästyneet sitä kuulemaan ettekä halua uskoa, niin viehättävyys muodostuu ulkonäön lisäksi monesta muusta asiasta. Ulkonäöltään "epätäydellinen" voi olla mitä vetävin ja toisaalta kuvankaunis voi olla ihan "blaah".
Mee nyt puhuu muualle sitä paskaa.
Kauneus ei oo ikinä ollu subjektiivista, tätä vaan halutaan syöttää kun ei voida hyväksyä tosiasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että osa näistä "rumista" on koulukiusauksen tai vastaavan takia menettäneet itsetuntonsa. Olen nähnyt niin monen normaalin tai jopa kauniin tuskailevan vastaavaa. Yleensä entisiä kiusattuja.
Ihan vain siksi, että kuvittelin itsekin joskus olevani todella ruma ja ällöttävä. Koulussakin sain pelkästään tälläistä palautetta. Pojat suurin piirtein tekivät oksennuseleitä kulkiessani ohi. Piilouduin toki myös rumien vaatteiden ja huonon ryhdin taakse.
Oikeasti olin ihan normaali, jopa keskivertoa kauniimpi kun näin myöhemmin kuvia katsoo. Jostain syystä kuvittelin mm. nenäni olevan todella epämuodostunut ja valtava ja pääni oudon muotoinen.
Hyvin samanlainen tarina täällä. Siksi musta on niin surullista ja turhauttavaa lukea näiden rumaksi itsensä kokevien viestejä. Sitä nähdään itsensä ja tulkitaan muiden käytöstä sen itseinhon lävitse.
Mua ei ole ikinä kyllä kiusattu... aikoinaan joku sanoi että näytän sialta mutta se siitä. Sekin tosin oli ihan riittävän kuvaava kommentti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kantsii ehkä laihduttaa. Miehet tuijottaa monesti muutenkin enemmän timmiä kroppaa ja pyöreää persettä. Läskiä sotanorsua tuskin kukaan edes vilkaisee.
Kauneus on katsojan silmässä. Sama homma rumuudessa. Otetaan esimerkiksi kuka tahansa ihminen niin aina löytyy joku, joka pitää hätä rumana ja aina löytyy joku joka pitää häntä kauniina. Kaunishan ei ole sama kuin klassinen kaunotar tai Miss Universum, vaan kaunis voi olla monella eri tavalla. Makuasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kantsii ehkä laihduttaa. Miehet tuijottaa monesti muutenkin enemmän timmiä kroppaa ja pyöreää persettä. Läskiä sotanorsua tuskin kukaan edes vilkaisee.
Mites laihdutan silmät isommiksi ja nenän pienemmäksi?
Minä en ole mikään kedon kaunein kukkanen, mutta en jaksa välittää asiasta ts. en koe tarvetta näytää muulta kun mitä olen. Olen pitkä ja laiha (siis ihan geneettisesti laiha, leveät hartiat ja isot luut, jotka paistaa läpi niin poskipäistä kun rintakehästäkin, mutta eipä tuo ruoka tartu). Nenä on jo lähtökohtaisesti iso ja aikanaan murtunut, joten se on hieman vino. Tummat silmänaluset mulla on aina ollut ja perusilmeeni on jotenkin surullinen, hymyillessä näytän lähinnä irvistävältä. Aknearvet ja muutamat muut arvet naamassa ja muualla kehossa eivät ole koskaan kunnolla parantuneet, eli ne näkyvät ja näkyköön minun puolestani.
Siitä huolimatta olen aina osannut hyväksyä itseni tällaisena kun olen, enkä ole koskaan jaksanut kokea alemmuudentunnetta jostain ulkonäköasiasta. Olen saanut kuulla "outoudestani" ala-asteella eteenpäin, mutta jostain syystä ulkoisten asioiden arvostelu ei juuri hetkauta, enemmän ottaa luonnolle jos osaamistani tai tekemisiäni arvioidaan turhan kriittisesti. Ja kyllä, tiedostan esteettiset heikkouteni, mutta toisaalta myös vahvuuteni muilla elämän osa-alueilla.
Miksi pitäisi näyttää jotenkin nätiltä kun ei se tuo mitään lisäarvoa sille, mikä oikeasti kiinnostaa ja missä haluan olla hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kommentit lukeneena, en ihmettele jos kommentoijat näkevät ja kokevat itsensä rumaksi. ”Olen ylipainoinen mutten jaksa tehdä mitään, laitan vähän ripsaria ja se saa riittää, joskus värjään hiukseni” eli mitään ei oikeastaan jakseta tehdä ja sitten valitetaan kun näyttää rumalta? Oikeasti hyvällä ja kevyellä laittautumisella saa kaikista ihan ok näköisen, ilman mitään hirveitä pakkelikerroksia tai vaikeita kampauksia. Myös meikkitaidottomuus saa ihmisen näyttämään helposti epäviehättävältä, suomalaisilla usein mokana esim. silmien rajaaminen liian paksusti ja liian tummalla värillä sekä se, ettei kulmakarvoille tehdä mitään tai vaan piirretään ne joten päin peetä, ei imartele ketään. Sama pätee käytännössä vaatteisiin. Jos ei ole osaamista, niin netistä pystyy aika hyvin lukemaan ja katsomaan vinkkejä.
Tämmöset kommentit saa kyllä veren niin kiehumaan. Etkö sä tajua että joillain on huonot kasvonpiirteet??? Meikki ei auta niihin. Jos laitat jotkut hirveet pakkelit niin ei se poista sitä faktaa että oot ruma niiden alla. Eikä se nyt oo hyväksyttävää että pitäis laittaa paljon meikkiä että näyttäis edes jotenkin viehättävältä.
Kuka viddu sen on määritellyt, että tämmöiset ja tämmöiset kasvonpiirteet ovat "huonot"?! Henkilön rumuus tai kauneus ei ole mikään fakta, vaan aika pitkälle subjektiivinen asia. Kyllä, lähes kaikki kokevat tietyt piirteet miellyttävinä, mutta ei se tarkoita että ne, joille luonto ei ole niitä suonut, olisivat jotenkin luotaantyöntäviä. Vaikka olette kyllästyneet sitä kuulemaan ettekä halua uskoa, niin viehättävyys muodostuu ulkonäön lisäksi monesta muusta asiasta. Ulkonäöltään "epätäydellinen" voi olla mitä vetävin ja toisaalta kuvankaunis voi olla ihan "blaah".
Mee nyt puhuu muualle sitä paskaa.
Kauneus ei oo ikinä ollu subjektiivista, tätä vaan halutaan syöttää kun ei voida hyväksyä tosiasioita.
No, sanotaan sitten, että se viehättävyys on subjektiivista. En ole itse tavannut koskaan ihmistä, miestä enkä naista, joka olisi yksinomaan ulkoisen olemuksensa takia vastenmielinen (nimenomaan piirteitä ja kehonmuotoja nyt tarkoitan, jätetään esim. huono hygienia pois laskuista). Vaikka tämä olemus olisi kaukana kauneusihanteista, sopusuhtaisuudesta ja symmetrisyydestä. Ja monta kertaa olen katsonut jotain objektiivisesti katsoen hyvännäköistä ihmistä, eikä hän ole tehnyt mitään vaikutusta ja vetänyt puoleensa. Sitä vain toteaa hänen kauniit piirteensä kuin katsoisi jotain taideteosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii ehkä laihduttaa. Miehet tuijottaa monesti muutenkin enemmän timmiä kroppaa ja pyöreää persettä. Läskiä sotanorsua tuskin kukaan edes vilkaisee.
Mites laihdutan silmät isommiksi ja nenän pienemmäksi?
Kyllä ne silmät näyttävät isommilta hoikkien poskien yläpuolella kuin läskiposkien puoliksi peittäminä :D Toki tuossa lainaamassasi viestissä ei mitään silmistä ja nenistä puhuttukaan, joten kommenttisi oli siinä mielessä väärin suunnattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että osa näistä "rumista" on koulukiusauksen tai vastaavan takia menettäneet itsetuntonsa. Olen nähnyt niin monen normaalin tai jopa kauniin tuskailevan vastaavaa. Yleensä entisiä kiusattuja.
Ihan vain siksi, että kuvittelin itsekin joskus olevani todella ruma ja ällöttävä. Koulussakin sain pelkästään tälläistä palautetta. Pojat suurin piirtein tekivät oksennuseleitä kulkiessani ohi. Piilouduin toki myös rumien vaatteiden ja huonon ryhdin taakse.
Oikeasti olin ihan normaali, jopa keskivertoa kauniimpi kun näin myöhemmin kuvia katsoo. Jostain syystä kuvittelin mm. nenäni olevan todella epämuodostunut ja valtava ja pääni oudon muotoinen.
Hyvin samanlainen tarina täällä. Siksi musta on niin surullista ja turhauttavaa lukea näiden rumaksi itsensä kokevien viestejä. Sitä nähdään itsensä ja tulkitaan muiden käytöstä sen itseinhon lävitse.
Mua ei ole ikinä kyllä kiusattu... aikoinaan joku sanoi että näytän sialta mutta se siitä. Sekin tosin oli ihan riittävän kuvaava kommentti :)
Mistä se kuvitelma rumuudesta sitten on peräisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tässä ketjussa saa vain ulista kuinka ruma on. Sääliäkö sillä keräätte vai mistä moinen tarve?
Näin se taitaa olla. Turha puhua itsetunnosta, positiivisuudesta tai asenteesta, kun se torpataan tyhjänpäiväisenä sananhelinänä. "On kivempi velloa itsesäälissä", kommentoi joku "ruma" tässä taannoin yhdessä samantapaisessa ketjussa. Kun sitä ollaan siinä käsityksessä että oma ulkomuoto estää olemasta onnellinen ja taivas aukenisi, kun vaan muuttuisi omaa ihannettaan vastaavaksi ulkoisesti, niin se käsitys pysyy.
Sori, mutta joskus vertaistuki on parasta. Emme me rumat kaipaa kauniiden tai edes tavallisten näköisten kannustuspuheita hymyn ja iloisen asenteen tärkeydestä. Kyllä minäkin joskus jaksoin uskoa tulevaan ja esim. puolison löytämiseen. Mutta eipä sitä näin nelikymppisenä enää jaksa, kun edelleen on yksin ja KAIKKI palaute omasta ulkonäöstä on ollut negatiivista.
Olin ihastunut kivaan mieheen joskus, ja tietenkin meikkasin, laitoin kivat vaatteet ja - ajatella - hymyilin paljon hänen seurassaan. Oli jotain toiveitakin ennen kuin sitten sain kuulla että minun kanssani on kiva jutella kun näytän vähän niin kuin mieheltä ja siksi ei ole mitään paineita että voisi ihastua tai että pitäis jotenkin tehdä vaikutus. Ja tämä oli yksi kivoimmista asioista mitä minulle on sanottu.
Siispä kyllä, me haluamme joskus rypeä itsesäälissä harvoine hiuksinemme, vääntyneine hampainemme, kulahtaneine olemuksinemme. Me tarvitsemme sitä joskus ja siihen ei jumppaohjaajan "jaksaa jaksaa" kannustus auta pätkääkään.
Kylläpä sanoi töykeästi, mutta se oli kuitenkin vaan yhden ihmisen mielipide. Ihmisillä on eri maku.
Kun kuvauksesi vähän neutraloidaan saadaan muoto:
Pienet vaaleat silmät, jotka ovat vähän eri korkeudella. Vaaleat ripset ja kulmakarvat. Pyöreä vasemmalle hieman taittava nenä. Kapeat huulet ja pieni leuka. Pohjoismaiset hennot hiukset (oletettavasti vaaleat). Muodokas vartalo ja kapeat jalat.
Ei mielestäni kuulosta lainkaan rumalta. Itseasiassa hyvinkin tyypilliseltä suomalaiselta naiselta.