Lue keskustelun säännöt.
Talo ei mene kaupaksi, epätoivo iskee
Alan olla tosi kyllästynyt tilanteeseen. Meillä on kiva ja nätisti remontoitu, hyvällä ja kauniilla puutarhatontilla oleva talo melko lähellä isohkoa kaupunkia. Talo on ollut myynnissä jo kohta vuoden. Katsojia on käynyt muutamia, eikä yhtään tarjousta ole tehty. Välittäjä on sitä mieltä, että markkinat ylipäänsä ovat tosi hiljaiset ja että mitään varsinaista vikaa ei ole. Pyyntihintamme on jo asetettu alemmaksi kuin hinta, jolla itse talomme seitsemän vuotta sitten ostimme. Ja tässä välissä on kuitenkin tehty paljon ja isohkojakin remontteja. Alan olla epätoivoinen, kun jostain syystä olen pitänyt itsestään selvänä, että talo kyllä tulee myytyä viimeistään nyt tämän kevään aikana. Ei näytä hyvältä. Nyt ei ole taas kuukauteen käynyt katsojiakaan.
Millaisia kokemuksia muilla on? Onko joku muu samassa tilanteessa? Vai onko teillä talokaupat sujuneet sujuvasti ja nopeasti?
En linkitä taloamme tähän kun en oikeastaan kaipaa kommentteja talostamme, vaan ennemminkin vertaiskokemuksia ja tarinoita.
Kommentit (935)
Ostaja päättä hinnan, simple as that. Voittehan laittaa tarjouskaupalla ja todella alhaisella lähtöhinnalla. Siinä näette, minkä arvoinen asunto on, ja suosittelen uskomaan sitä.
Katsottiin miehen kanssa taloa, jossa jo lähtöhinta oli meidän mukavuusalueen yläpäässä. Sitä oli aiemmin myyty hintaan 310 000 euroa, ja kun ei mennyt kaupan, vaihtoi tarjouskauppaan. Tehtiin tarjous, mutta sen jälkeen muiden tarjouksista hinta nousi vielä muistaakseni 60k ja jäätiin pois.
Mutta myikö myyjä? Ei, koska halusi talosta yli 300 000 euroa. Myynnissä on edelleen, vaikka selvästi markkinat näyttivät talon arvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on niin huonoa tällä hetkellä että tulevaisuudessa kysyntä tulee keskittymään kerrostalohin hyvien palveluiden ja julkisen liikenteen läheisyydessä.
Minä taas uskon, että aina on ihmisiä, jotka haluavat asua omassa rauhassa, mutta sitten se sijainti on ratkaiseva. Monet omakotitalo alueet ovat liian tiheään ja liian pienille tonteille rakennetut mun makuuni. Viime vuosikymmeninä on rakennettu paljon isoja "kartanomaisia omakotitaloja ja ehkä nykytrendi on enemmän pienemmissä ja ekologisemmisissa ratkaisuissa.
Uusissa kerrostaloissa nimenomaan saa oman rauhan hyvän äänieristyksen takia. Aikaisemmin omakotitalojen etuna on ollut "rauha". Käytännössä jos haluat rauhattoman alueen niin niitä on juurikin omakotialueet. Mopot, ruohonleikkurit, moottorisahat jne. päristelevät jatkuvasti ympäristössä. Pahimmassa tapauksessa naapurisi pitää kenneliä tai teinipoika harrastaa motocrossia ja virittää konetta viikonloppuisin.
Pahimmassa tapauksessa maksat muidenkin asunnot siinä uudessa kerrostalossa, jossa puolet asunnoista on suursijoittajan, joka menee konkkaan.
Tontista maksat moneen kertaan tai sitten maksat vastikkeena sitä tonttia lopun ikääsi.
Nämä kaksi mainitsemaasi riskiä on helppo välttää asuntoa ostaessa. Itse katselen aina vain sellaisia asuntoja, joiden taloyhtiö on omalla tontilla, ja kun rakennusvuosi on riittävän kaukana nykyhetkestä, ei (yleensä) tarvitse sijoittajien ylivaltaakaan pelätä. Ainoa riski kerrostaloasunnoissa on huono taloyhtiö, joka ei osaa tai viitsi kilpailuttaa remontteja, mutta tätäkin voi selvittää tutustumalla yhtiön papereihin, jotka on kaikissa tapauksissa helposti saatavilla.
Omakotitaloihin liittyviä riskejä taas ei ole oikein mahdollista hallita. Jos naapuri on vittumainen tai meluisa, myyjän ei tarvitse kertoa sitä sinulle, ja jos talo on jo vähän vanhempi, kukaan ei välttämättä tiedä mitä remontteja ja millä laatutasolla siihen on tehty, ja mitä laiminlyöntejä taloon on aikojen saatossa kohdistunut.
t. 102
Ei ne talot jossain 30km päästä pikkukaupungista mene kaupaksi. Näin se vaan on. Hintaa alas niin alkaa olla toivoa.
Me asumme kaupungissa kerrostalossa hyvällä, suht kalliilla alueella. Kaikki naapuri(kerros- ja rivi)talojen asunnot on myyty alle 2 kuukaudessa. Viimeisin oli remppakuntoinen kaksio, jonka hinta oli hyvin alhainen. Meni päivässä. Ne mitä täälläkin myydään kauan on vuokratontilla olevia 40-luvun omakotitaloja, joista pyydetään 400-500k. Pari taloa on ollut myynnissä jo muutaman vuoden. Jos myyjät laskisivat hintaa sinne 300k niin talot menisivät taatusti heti, koska alue on haluttu ja tarjontaa vähän.
Ikävä kyllä ap, sun pitää van alentaa hintaa ja myydä tappiolla.
Meillä oli samat kauhunhetket 2 v sitten. Mies sai työn toisesta kaipungista ja päätettiin muuttaa (välimatkaa 300km). Uudehko moderni talo, olin varma että menee kaupaksi kuin häkä. No ei mennyt.
Talo sijaitsi isohkossa kaupungissa eikä syrjäseudulla. Puoli vuotta myytiin ja koko ajan hintaa laskettiin. Lopulta vain YKSI ostaja teko sarjan tarjouksia ja kaikki törkeään alihintaan.
Mies asui jo uudess kaupungissa ja minä yksin lasten kanssa vanhassa. Päätettiin myudä tppiolla.
50 ke persnetto tuli ja teki niin pelokkaaksi etten ole uskaltanut uudesta kaupungista ostaa taloa. Asumme kalliisti vuokralla ok-talossa (vuokra 1300) ihan siksi että en uskalla ostaa sillä en ikinä halua tuota hätää ja paniikkia kun talo ei mene kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ostaja päättä hinnan, simple as that. Voittehan laittaa tarjouskaupalla ja todella alhaisella lähtöhinnalla. Siinä näette, minkä arvoinen asunto on, ja suosittelen uskomaan sitä.
Katsottiin miehen kanssa taloa, jossa jo lähtöhinta oli meidän mukavuusalueen yläpäässä. Sitä oli aiemmin myyty hintaan 310 000 euroa, ja kun ei mennyt kaupan, vaihtoi tarjouskauppaan. Tehtiin tarjous, mutta sen jälkeen muiden tarjouksista hinta nousi vielä muistaakseni 60k ja jäätiin pois.
Mutta myikö myyjä? Ei, koska halusi talosta yli 300 000 euroa. Myynnissä on edelleen, vaikka selvästi markkinat näyttivät talon arvon.
Olipa typerä myyjä. Jotkut eivät ymmärrä kysynnän ja tarjonnan lakia ollenkaan. Toki, jos ei ole mitään todellista tarvetta muuttaa ja myydä, vaan on liikkeellä vain kokeilumielessä, niin sitten ymmärrän paremmin. Monella vain on se tilanne, että jumittuvat omaksikin vahingokseen asuntoonsa, kun eivät tajua että myyjä ei voi määrätä ostajaa maksamaan mitä tahansa haluamaansa hintaa.
Hintapyyntö ilmoitetaan kaupanteon pohjaksi, mutta se on vain pyyntö. Myös ostajalla on sanansa sanottavana asiaan, ja ostaja katselee usein monia vaihtoehtoja, joista valitsee houkuttelevimman. Houkuttelevuuden yksi selkeä osatekijä on se hinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä viime vuosisadan alun kerrostalossa keskellä Helsinkiä on hyvä asua.
Ei häiritseviä naapureita (paksujen kiviseinien takaa mitään ei kuulu), ei pihatöitä tai muutakaan talon kunnostukseen liittyvää puuhaa, ei tarvetta omistaa autoa (sellaisen saa helposti vuokralle kadun varresta jos sattuu tarvitsemaan), ei pitkiä työ- ja harrastusmatkoja joiden aikana hikoillaan ja kiroillaan siellä autossa, lähikaupoissa hyvä ja monipuolinen tarjonta, hallikin kävelyetäisyydellä ja meren rantaan pääsee nopeasti jos alkaa ahdistaa ja haluaa katsella horisonttiin.
En ikinä muuttaisi omakotitaloon jonnekin jumalan selän taakse. Ilmeisesti aika moni muukin nuori tai nuorehko ihminen ja perhe ajattelee samalla tavalla, ja se näkyy sitten omakotitalojen hinnoissa. Haaveeni ei ole rakennuttaa omaa "modernia" "unelmien" taloa tyhjästä (saati sitten ostaa jonkun toisen taviksen itselleen rakennuttamaa käytettynä), vaan ostaa tunnetun arkkitehdin suunnittelemasta jugend-talosta palanen ja remontoida se historiaa kunnioittaen oman näköiseksi niin, että eri aikakaudet kerrostuvat kauniisti.
Ap, jos haluatte eroon tuosta talostanne, en suosittele jäämään odottelemaan. Kaupungistuminen tulee jatkossa vain kiihtymään ja talonne arvo laskemaan entisestään. Muutaman vuoden kuluttua olette kauhuissannne senhetkisestä hintatasosta ja toivotte, että olisitte nyt tinkineet hinnasta vähän enemmän ja saaneet talon myytyä.
Kerrostaloissa on vaan se ikävä puoli, että niihinkin on tehtävä koko ajan niitä korjauksia ja ikävä kyllä jokainen omistaja osallistuu kustannuksiin osakekirjojensa suhteessa vaikkei juuri omassa kämpässä juuri vikaa olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ap, sun pitää van alentaa hintaa ja myydä tappiolla.
Meillä oli samat kauhunhetket 2 v sitten. Mies sai työn toisesta kaipungista ja päätettiin muuttaa (välimatkaa 300km). Uudehko moderni talo, olin varma että menee kaupaksi kuin häkä. No ei mennyt.
Talo sijaitsi isohkossa kaupungissa eikä syrjäseudulla. Puoli vuotta myytiin ja koko ajan hintaa laskettiin. Lopulta vain YKSI ostaja teko sarjan tarjouksia ja kaikki törkeään alihintaan.Mies asui jo uudess kaupungissa ja minä yksin lasten kanssa vanhassa. Päätettiin myudä tppiolla.
50 ke persnetto tuli ja teki niin pelokkaaksi etten ole uskaltanut uudesta kaupungista ostaa taloa. Asumme kalliisti vuokralla ok-talossa (vuokra 1300) ihan siksi että en uskalla ostaa sillä en ikinä halua tuota hätää ja paniikkia kun talo ei mene kaupaksi.
Lohduttaisin sinua sillä, että jos asuitte tuossa talossanne kuitenkin 3,5 vuotta tai kauemmin, niin jäitte silti voitolle verrattuna skenaarioon, jossa olisitte asuneet aina vuokralla. Tuossa ajassa tuosta vuokrasta kertyy se 50 000 euroa.
Eli ap ja te muute, joilla on nyt tämä tilanne päällä, älkää murehtiko niin paljon sitä jos jouduttekin myymään tappiolla. Jäätte kuitenkin todennäköisesti viime kädessä voitolle vuokra-asumisen kustannuksiin verrattuna. Ainoastaan henkiset kustannukset, huoli ja pelko, ovat sellaisia joita vuokralla asumisessa ei tulisi, mutta niihin voi itse vaikuttaa. Myykää kevyin mielin ja huoletta talo pois sellaiseen hintaan, että se menee nopeasti kaupaksi, ja olkaa tyytyväisiä että saitte asua mieleisessänne talossa ilman vuokranmaksuvelvoitetta sen aikaa kun asuitte.
t. 102
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin on heti alkuun olla ahne.
Ymmärrän täysin sun pointin, mutta tuo sana 'ahne' on aika ikävä, kun puhe on talokaupoista. Tuskinpa kovinkaan monelle tulee mieleen, että "vau, olenpa nyt tosi ahne, kun haluaisin saada edes sen summan, jonka itse maksoin". Ahne yleensä tarkoittaa ihan jotain muuta.
Kannattaa tutkailla, millä hinnalla saisit nyt ostettua vastaavan tasoisn talon omalta nykyiseltä alueeltasi. Eli mitä olisit valmis itse maksamaan myynnissä olevasta talostasi tällä hetkellä?
Eipä kerrostaloasunnotkaan ole varma myyntinakki, vaikka sijainti on hyvä ja kaupunki niitä yksittäisiä isoja kasvukeskuksia. Ollaan myyty kolmiota nyt puoli vuotta. Vähän kävijöitä. Allekirjoitan uutiset siitä, että hiljaista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä viime vuosisadan alun kerrostalossa keskellä Helsinkiä on hyvä asua.
Ei häiritseviä naapureita (paksujen kiviseinien takaa mitään ei kuulu), ei pihatöitä tai muutakaan talon kunnostukseen liittyvää puuhaa, ei tarvetta omistaa autoa (sellaisen saa helposti vuokralle kadun varresta jos sattuu tarvitsemaan), ei pitkiä työ- ja harrastusmatkoja joiden aikana hikoillaan ja kiroillaan siellä autossa, lähikaupoissa hyvä ja monipuolinen tarjonta, hallikin kävelyetäisyydellä ja meren rantaan pääsee nopeasti jos alkaa ahdistaa ja haluaa katsella horisonttiin.
En ikinä muuttaisi omakotitaloon jonnekin jumalan selän taakse. Ilmeisesti aika moni muukin nuori tai nuorehko ihminen ja perhe ajattelee samalla tavalla, ja se näkyy sitten omakotitalojen hinnoissa. Haaveeni ei ole rakennuttaa omaa "modernia" "unelmien" taloa tyhjästä (saati sitten ostaa jonkun toisen taviksen itselleen rakennuttamaa käytettynä), vaan ostaa tunnetun arkkitehdin suunnittelemasta jugend-talosta palanen ja remontoida se historiaa kunnioittaen oman näköiseksi niin, että eri aikakaudet kerrostuvat kauniisti.
Ap, jos haluatte eroon tuosta talostanne, en suosittele jäämään odottelemaan. Kaupungistuminen tulee jatkossa vain kiihtymään ja talonne arvo laskemaan entisestään. Muutaman vuoden kuluttua olette kauhuissannne senhetkisestä hintatasosta ja toivotte, että olisitte nyt tinkineet hinnasta vähän enemmän ja saaneet talon myytyä.
Kerrostaloissa on vaan se ikävä puoli, että niihinkin on tehtävä koko ajan niitä korjauksia ja ikävä kyllä jokainen omistaja osallistuu kustannuksiin osakekirjojensa suhteessa vaikkei juuri omassa kämpässä juuri vikaa olisikaan.
Aika monet yhtiölle kuuluvat korjaukset ovat sellaisia, jotka koskettavat kaikkia asuntoja (putkiremontti, julkisivuremontti, jne.) tai sitten tuottavat hyötyä kaikille (talosaunan rakentaminen jne.). Satunnaiset vesivahinkokorjaukset tmv. tulevat kyllä välillä hoidettaviksi, mutta ne ovat kärpäsen lika siinä kokonaisuudessa normaalin kokoisessa kerrostalossa, kun ne tosiaan jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Ja sama koskee myös sitä, jos omassa asunnossa sattuu käymään jotain isompaa. Silloinkin muut osakkaat tulevat apuun ja maksavat yhtiölle kuuluvia korjauskuluja. Turvallinen ja vakaa systeemi.
Minulle sopii vallan mainiosti se, että joku muu hoitaa remontit puolestani, koska tällä tavalla talo pysyy oikeasti hyvässä kunnossa ja asunnon myyminen onnistuu helposti, kun ostaja voi luottaa siihen, että remontit on dokumentoitu ja dokumenteista näkee helposti, jos jotain ei ole toteutettu ajallaan. Moniin muutostöihin tarvitaan rakennuslupa, mikä ärsyttää kun sitä joutuu hakemaan, mutta jälkikäteen on kiva voida sanoa ostajalle, että remontti on viranomaisen hyväksymä ja tehty valvotusti. Lisäksi taloyhtiö tarkoittaa minulle huoletonta asumista. Omakotitalossa joutuisin suunnittelemaan ja hoitamaan kaikki isotkin remontit itse, ja olisin pienenä asiakkaana kaikenkarvaisten pikkuremonttifirmojen armoilla (joista osa ylihinnoittelee ja osa tekee huonoa jälkeä), tai vaihtoehtoisesti joutuisin tekemään hommat omin käsin ja käyttämään suuria määriä aikaa ja vaivaa hyvän lopputuloksen saamiseksi.
t. 102
Vierailija kirjoitti:
Vasta eilen oli uutisissa, että omakotitalojen hinnat ovat laskeneet Helsinkiä ja Jyväskylää lukuun ottamatta koko Suomessa. Sehän tarkoittaa, että niistä on lähes koko maassa ylitarjontaa. Ei auta kuin laskea hintaa lisää tai odottaa.
Itseään voi toki lohduttaa, että teillä olisi vuokralla asuen mennyt enemmän rahaa kuin nyt joudutte tiputtamaan hintaa.
Ei välttämättä ylitarjontaa, mutta pankit ovat kiristäneet selvästi isojen lainojen ehtoja. Nykyään ei pelkkä henkilötakaus enää riitä ja säästössä pitää olla paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen rakennuttamassa uutta ok taloa yhteen kasvukaupunkiin (ei pk seutu). Talon hinta tontin kanssa tulee olemaan 380 000, iso tontti.
Uuden talon rakentaminen on hirjan kallista nykyään. Edellinen rakennettiin v. 2010 ja silloin hinta oli sellasen 2/3 siitä mitä nyt. Kaikki normit on kirkstyneet ja pitää tehdä matalaenergiatalo, energiatehokas lämmönlähde on kallis jne.
Olen nyt jo kauhuissani saako tätä koskaan myytyä edes siihen hintaan ettei itselle jäisi velkaa. Mutta olen nyt kolme vuotta etsinyt taloa ja ei ole löytynyt sopivaa - silloin on pakko tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kerrostaloasunnotkaan ole varma myyntinakki, vaikka sijainti on hyvä ja kaupunki niitä yksittäisiä isoja kasvukeskuksia. Ollaan myyty kolmiota nyt puoli vuotta. Vähän kävijöitä. Allekirjoitan uutiset siitä, että hiljaista on.
Kerrostaloasunnoissa rakennusvuosi vaikuttaa aika paljon. On yleisesti tiedossa, että 60-80 -lukujen taloissa on paljon ongelmia. Jos asuntonne sijaitsee tällaisessa, se voi selittää asiaa.
Tämän vuosituhannen taloista asuntoja on ymmärtääkseni helpompi saada myytyä, samoin 50-luvun ja sitä vanhemmista. 20-luku ja sitä vanhemmat alkavat olla jo suoranaisia aarteita, jotka menevät kuin kuumille kiville. Itselläkin on hakuvahdissa rakennusvuosi-kohdassa 1939, ja erityisesti katselen vielä selvästi tuota vanhempia taloja. Näissäkin on tällä hetkellä kyllä todella hurjia hintapyyntöjä ja nopeasti kaupaksi näyttävät menevän sellaiset, jotka on aidosti laadukkaasti ja hyvällä maulla remontoitu. Peruskuntoiset, joissa yhtä korkea hintapyyntö, roikkuvat listoilla pidempään, koska tämän aikakauden taloissa sen täysremontin tekeminen ei ole aivan helppoa ja halpaa, ja ostajat laskevat kokonaiskustannusten tulevan liian suuriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaisin vain uuden ja hyvältä paikalta. Ikää on ja en tahdo yhtään lisätyötä eikä mieskään jaksa.
Talon pitäisi olla sellainen ettei sitä tarvitse myydä vaan on loppuelämän asunto.
Rahaa ei ole niin paljon niin tää aika opettanut sen että älä ota riskejä.
Myydä aina voi mutta juuri se pelko ettei kukaan osta taloa.
OT, mutta ärsyttää kun näissä ketjuissa ei ikinä linkata sitä taloilmoitusta. Voisi heti sanoa, että missä vika piilee.
Asuntoa EI KANNATA OSTAA pks ulkopuolelta! Enintään vuokralle jos skutsissa pitää asua. Kesämökit erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vasta eilen oli uutisissa, että omakotitalojen hinnat ovat laskeneet Helsinkiä ja Jyväskylää lukuun ottamatta koko Suomessa. Sehän tarkoittaa, että niistä on lähes koko maassa ylitarjontaa. Ei auta kuin laskea hintaa lisää tai odottaa.
Itseään voi toki lohduttaa, että teillä olisi vuokralla asuen mennyt enemmän rahaa kuin nyt joudutte tiputtamaan hintaa.
Ok-talossa asumisesta on myös tehty helvetin kallista, kiitos ekofasismin ja vihervassarit.
Vierailija kirjoitti:
Asuntoa EI KANNATA OSTAA pks ulkopuolelta! Enintään vuokralle jos skutsissa pitää asua. Kesämökit erikseen.
Joo mutta se on pakko ellet halua olla hylkiö. Asun 70000 as kaupungissa ja täällä on oltava omistusasunto, vuokralla asuvat ovat alinta paariaa. Multa kysyttiin työhaastattelussakin että asunko omistusasunnossa vai vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Olen rakennuttamassa uutta ok taloa yhteen kasvukaupunkiin (ei pk seutu). Talon hinta tontin kanssa tulee olemaan 380 000, iso tontti.
Uuden talon rakentaminen on hirjan kallista nykyään. Edellinen rakennettiin v. 2010 ja silloin hinta oli sellasen 2/3 siitä mitä nyt. Kaikki normit on kirkstyneet ja pitää tehdä matalaenergiatalo, energiatehokas lämmönlähde on kallis jne.Olen nyt jo kauhuissani saako tätä koskaan myytyä edes siihen hintaan ettei itselle jäisi velkaa. Mutta olen nyt kolme vuotta etsinyt taloa ja ei ole löytynyt sopivaa - silloin on pakko tehdä itse.
Tuohan on ihan oma valinta. Joko sopeuttaa toiveensa siihen mitä on tarjolla tai sitten rakentaa mitä haluaa. Välttämättä ei ole järkevää rakennuttaa mitään ajatuksella myynnistä vaan siihen omaan käyttöön ja tarpeeseen.Aika paljon täällä päin ne keskihintaiset 80-150k talot kummankin niin menee kaupaksi. Onnettomat rysät,joissa kuvistakin aistii homeen ja erikoiset kalliit uudehkot ei liiku. Oli sijainti kuinka hyvä tahansa.
Kyllä viime vuosisadan alun kerrostalossa keskellä Helsinkiä on hyvä asua.
Ei häiritseviä naapureita (paksujen kiviseinien takaa mitään ei kuulu), ei pihatöitä tai muutakaan talon kunnostukseen liittyvää puuhaa, ei tarvetta omistaa autoa (sellaisen saa helposti vuokralle kadun varresta jos sattuu tarvitsemaan), ei pitkiä työ- ja harrastusmatkoja joiden aikana hikoillaan ja kiroillaan siellä autossa, lähikaupoissa hyvä ja monipuolinen tarjonta, hallikin kävelyetäisyydellä ja meren rantaan pääsee nopeasti jos alkaa ahdistaa ja haluaa katsella horisonttiin.
En ikinä muuttaisi omakotitaloon jonnekin jumalan selän taakse. Ilmeisesti aika moni muukin nuori tai nuorehko ihminen ja perhe ajattelee samalla tavalla, ja se näkyy sitten omakotitalojen hinnoissa. Haaveeni ei ole rakennuttaa omaa "modernia" "unelmien" taloa tyhjästä (saati sitten ostaa jonkun toisen taviksen itselleen rakennuttamaa käytettynä), vaan ostaa tunnetun arkkitehdin suunnittelemasta jugend-talosta palanen ja remontoida se historiaa kunnioittaen oman näköiseksi niin, että eri aikakaudet kerrostuvat kauniisti.
Ap, jos haluatte eroon tuosta talostanne, en suosittele jäämään odottelemaan. Kaupungistuminen tulee jatkossa vain kiihtymään ja talonne arvo laskemaan entisestään. Muutaman vuoden kuluttua olette kauhuissannne senhetkisestä hintatasosta ja toivotte, että olisitte nyt tinkineet hinnasta vähän enemmän ja saaneet talon myytyä.