Lue keskustelun säännöt.
Talo ei mene kaupaksi, epätoivo iskee
Alan olla tosi kyllästynyt tilanteeseen. Meillä on kiva ja nätisti remontoitu, hyvällä ja kauniilla puutarhatontilla oleva talo melko lähellä isohkoa kaupunkia. Talo on ollut myynnissä jo kohta vuoden. Katsojia on käynyt muutamia, eikä yhtään tarjousta ole tehty. Välittäjä on sitä mieltä, että markkinat ylipäänsä ovat tosi hiljaiset ja että mitään varsinaista vikaa ei ole. Pyyntihintamme on jo asetettu alemmaksi kuin hinta, jolla itse talomme seitsemän vuotta sitten ostimme. Ja tässä välissä on kuitenkin tehty paljon ja isohkojakin remontteja. Alan olla epätoivoinen, kun jostain syystä olen pitänyt itsestään selvänä, että talo kyllä tulee myytyä viimeistään nyt tämän kevään aikana. Ei näytä hyvältä. Nyt ei ole taas kuukauteen käynyt katsojiakaan.
Millaisia kokemuksia muilla on? Onko joku muu samassa tilanteessa? Vai onko teillä talokaupat sujuneet sujuvasti ja nopeasti?
En linkitä taloamme tähän kun en oikeastaan kaipaa kommentteja talostamme, vaan ennemminkin vertaiskokemuksia ja tarinoita.
Kommentit (935)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeimmistä asioista on tämä: älä koskaan osta velkarahalla uutta taloa, ennen kuin vanha myyty. Olen nähnyt liian monta traagista elämänkohtaloa, missä perhe jäänyt kahden asunnon loukkuun ja pahimmillaan tämä on johtanut eroon tai vielä hirveämpään.
Ihmettelen, miten niin monesti näin kuitenkin käy ja pankit edes antavat lainaa tilanteessa, jossa tulot eivät riitä kahden talon ylläpitoon ja lainanlyhennykseen. Näitä tapauksia on todella paljon. Jos esim. töiden tai eron takia muutto on pakollinen, niin sitten vain halpa vuokrakämppä asunnoksi, kunnes talo on myyty. Tai sitten yksinkertaisesti jatkaa elämää siinä vanhassa talossa, kunnes menee kaupan.
Ei ne nykyään anna lainaa helposti. Lähinnä päinvastoin ja siksi asuntoja ei mene kaupaksi. Sulla pitää olla 15% SÄÄSTÖT myyntihinnasta ja jos ei ole niin takaajat. Tähän juttuun onkin jo päätynyt yhet kaupat kun pankki ei antanut ostajalle lainaa. Ja edelleen asunto myymättä. Damn. Toisaalta hyvä että tiukemmat ehdot, toisaalta huono..
Tästä voit syyttää suuria vuokraloordeja. He saavat kyllä omiin hankkeisiinsa lainaa, jonka kulut voivat vähentää verotuksessa tulonhankkimiskustannuksina, mutta vuokralaisellehan ei saa myöntää lainaa, koska se ostaa silloin oman ja vuokraloordilta menee tulot. On siis aivan oikein, että ihmiset pakotetaan asumaan vuokralla ja maksamaan asunnon hinta moneen kertaan sen omistajalle saamatta asuntoa kuitenkaan omakseen.
Vuokraisännällä on riski asunnon arvon laskusta j velvollisuus maksaa ylläpito ja korjaus.
Vuokralainenhan tuon kaiken lopulta maksaa.
Asumistuet on olemassa eli työssäkäyvät maksaa veroissa toisten vuokrat.
Siis yritätkö tosissasi väittää, että vain työttömät asuu vuokralla?
Suurin osa on työttömiä, tietysti on myös ihmisiä jotka tekee kaupan alalla 20 tuntia viikossa töitä ja saa asumistukea, kun ei työtunteja saa.
Mulla on tulot luokkaa 75000€ vuodessa ja asun vuokralla.
Kyllähän mielenterveysongelmaisia täälläkin on. Kukaan ei sitä kiistä.
Millä tavalla mielestäsi kyse on mielenterveysongelmasta? Eikö ennemminkin sellaiseksi voisi laskea pakkomiellettä omistusasumisesta?
En puhuisi pakkomielteestä vaan taloudellisuusajattelusta.
Vuokralainen maksaa koko elämänsä muiden lainoja, omistusasuja pääsee siitä 15 vuodessa ja sen jälkeen asumismenot romahtavat murto-osaan.
Itse maksan velattomasta kolmiostani vastiketta 350 € ja seinänaapuri samankokoisesta asunnosta vuokraa yli tonnin.
Minulla on varallisuutta, hänellä ei.
Asia ei omakotitalosss noin yksiselitteinen. Oli meilläkin jo velaton talo, jossa lämmityskustannukset n. 200€/kk, vakuutukset n. 1000€/vuosi, tontin vuokra 800€/vuosi, vedet, sähköt, jätemaksut noin 200€/kk. Edullista oli toki asuminen ja säästettiin rahaa. Sitten päätettiin teettää jätevesiremontti, johon meni säästöjä 8000€. Sen jälkeen tuli kattoremontti, putkiremontti ja jouduttiin ostamaan tontti omaksi, koska kaupunki nosti tontin vuosivuokran 1700 euroon ja antoi vaihtoehdoksi tontin lunastuksen omaksi. Nyt meillä on lainaa jälleen noin 50 000€. Samaan aikaan säästetään miehen kanssa molemmat pari sataa euroa kuussa, että saadaan ensi kesänä teetettyä piharemontti ilman uutta lainaa. Parkettilattiatkin pitäisi uusia, vaikka ne on uusittu silloin v. 2003, kun tähän muutettiin. Hiominen ja lakkaus ei riitä, kun on syntynyt käytössä rakoja ponttien väliin.
Kuluu ne huoneistotkin käytössä ja vähänkään isomman kerrostalohuoneiston putkiremontti on helposti tuon 50te, joten ei se ihan niin mene että saisi pelkän vastikkeen hinnalla asustella loppuikänsä. Omistusasuminen tulee kyllä pidemmässä juoksussa yleensä halvemmaksi, mutta on mahdollista että käy huono tuuri ja talon/asunnon arvo alenee niin ettei saakaan "omiaan pois" vaan ennemmin rahat menee vaan remontteihin. Varsinkin maalta/muuttotappiokunnasta taloa ostaessa kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Mutta toisaalta, onhan se vaan ihan eri juttu asua omassa talossa kuin vuokralla kerrostalossa/rivarissa. Se on koti ja pitää vaan hyväksyä että asuminen maksaa joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nostaa jotakin 2019 ketjuja? Lienee jo talo myyty, buumi on.
Vierailija kirjoitti:
Että sillä tavalla. Asutte syrjäkylillä melko lähellä isohkoa kaupunkia. Oletteko lukeneet uutisia viimeaikoina. Tällaisten asumusten arvo on pian miinusmerkkinen. Että jos nyt vielä lykästää, harkitsisin kyllä tarkkaan mistä sen asunnon voi jatkossa hankkia. Ja tämä pätee ihan myös suurten kaupunkien lähitienoita. Miten tämä tulee ihmisille yllätyksenä. Vaikka olisivat miten rakkaita kotikontuja.
No elämässä nyt vaan tuppaa tulemaan niitä yllätyksiä. Etkö sä seuraa ollenkaan uutisia? Tehtaita suljetaan, isot työllistävät yritykset myydään/muuttavat ulkomaille, työpaikat häviää alta jne...
Vierailija kirjoitti:
Mitä on nämä uudet omakotitalot, jotka on valmistuneet pari vuotta sitten ja jo nyt niissä asuva perhe on muuttamassa pois? Ostajana epäilyttää vahvasti, että jotakin oleellista jätetään kertomatta.
Kyllä minä keksin montakin syytä miksi talo myydään jo parin vuoden päästä, vaikka kyseisessä talossa ei olisi mitään vikaa. Olisi aika uhkarohkeaa lähteä myymään taloa, jos tietää siinä olevan jotain vialla, myyjä on vastuussa piilevistä vioista aika pitkään. Useimmiten kyse lienee erosta, työtilanteen muutoksesta, rahapulasta, paikkakunnan vaihdoksesta tai sitten se okt-elämä lumitöineen ei vaan ollutkaan se oma juttu. Tai niinkuin joku mainitsi, talo oli alunperinkin rakennettu myyntiä varten, että saisi kerättyä rahaa isompaan ja hienompaan taloon.
Suomessa on vaikea saada myytyä taloa / asuntoa ellei se ole pääkaupunkiseudulla tai muutaman km päässä Tampereen tai Turun keskustasta. Talo pitäisi olla rempattu että se kiinnostaa ja jos ei osaa itse rempata niin remppafirmojen työn hinta vie hampaatkin suusta. Nuorilla perheillä ei ole varaa ostaa taloja vaan asuvat vuokralla kun yhteiskunta maksaa vuokraloordeille niiden asumiskuluja. Omaan taloon ei tukia saa. Työelämä on semmoinen ettei enää vakityöpaikkaa juuri saa vaan pitää koko ajan olla valmis muuttamaan työn perässä. Ei sellaiset asuntoja osta.
Suomi on kuoleva kansakunta. Ainoastaan pääkaupunkiseutu enää pärjää ja sekin on täynnä jengejä sekä tulonsiirroilla eläviä. Suomi on ajettu niin konkurssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeimmistä asioista on tämä: älä koskaan osta velkarahalla uutta taloa, ennen kuin vanha myyty. Olen nähnyt liian monta traagista elämänkohtaloa, missä perhe jäänyt kahden asunnon loukkuun ja pahimmillaan tämä on johtanut eroon tai vielä hirveämpään.
Ihmettelen, miten niin monesti näin kuitenkin käy ja pankit edes antavat lainaa tilanteessa, jossa tulot eivät riitä kahden talon ylläpitoon ja lainanlyhennykseen. Näitä tapauksia on todella paljon. Jos esim. töiden tai eron takia muutto on pakollinen, niin sitten vain halpa vuokrakämppä asunnoksi, kunnes talo on myyty. Tai sitten yksinkertaisesti jatkaa elämää siinä vanhassa talossa, kunnes menee kaupan.
Ei ne nykyään anna lainaa helposti. Lähinnä päinvastoin ja siksi asuntoja ei mene kaupaksi. Sulla pitää olla 15% SÄÄSTÖT myyntihinnasta ja jos ei ole niin takaajat. Tähän juttuun onkin jo päätynyt yhet kaupat kun pankki ei antanut ostajalle lainaa. Ja edelleen asunto myymättä. Damn. Toisaalta hyvä että tiukemmat ehdot, toisaalta huono..
Tästä voit syyttää suuria vuokraloordeja. He saavat kyllä omiin hankkeisiinsa lainaa, jonka kulut voivat vähentää verotuksessa tulonhankkimiskustannuksina, mutta vuokralaisellehan ei saa myöntää lainaa, koska se ostaa silloin oman ja vuokraloordilta menee tulot. On siis aivan oikein, että ihmiset pakotetaan asumaan vuokralla ja maksamaan asunnon hinta moneen kertaan sen omistajalle saamatta asuntoa kuitenkaan omakseen.
Vuokraisännällä on riski asunnon arvon laskusta j velvollisuus maksaa ylläpito ja korjaus.
Vuokralainenhan tuon kaiken lopulta maksaa.
Asumistuet on olemassa eli työssäkäyvät maksaa veroissa toisten vuokrat.
Siis yritätkö tosissasi väittää, että vain työttömät asuu vuokralla?
Suurin osa on työttömiä, tietysti on myös ihmisiä jotka tekee kaupan alalla 20 tuntia viikossa töitä ja saa asumistukea, kun ei työtunteja saa.
Mulla on tulot luokkaa 75000€ vuodessa ja asun vuokralla.
Kyllähän mielenterveysongelmaisia täälläkin on. Kukaan ei sitä kiistä.
Millä tavalla mielestäsi kyse on mielenterveysongelmasta? Eikö ennemminkin sellaiseksi voisi laskea pakkomiellettä omistusasumisesta?
En puhuisi pakkomielteestä vaan taloudellisuusajattelusta.
Vuokralainen maksaa koko elämänsä muiden lainoja, omistusasuja pääsee siitä 15 vuodessa ja sen jälkeen asumismenot romahtavat murto-osaan.
Itse maksan velattomasta kolmiostani vastiketta 350 € ja seinänaapuri samankokoisesta asunnosta vuokraa yli tonnin.
Minulla on varallisuutta, hänellä ei.
Asia ei omakotitalosss noin yksiselitteinen. Oli meilläkin jo velaton talo, jossa lämmityskustannukset n. 200€/kk, vakuutukset n. 1000€/vuosi, tontin vuokra 800€/vuosi, vedet, sähköt, jätemaksut noin 200€/kk. Edullista oli toki asuminen ja säästettiin rahaa. Sitten päätettiin teettää jätevesiremontti, johon meni säästöjä 8000€. Sen jälkeen tuli kattoremontti, putkiremontti ja jouduttiin ostamaan tontti omaksi, koska kaupunki nosti tontin vuosivuokran 1700 euroon ja antoi vaihtoehdoksi tontin lunastuksen omaksi. Nyt meillä on lainaa jälleen noin 50 000€. Samaan aikaan säästetään miehen kanssa molemmat pari sataa euroa kuussa, että saadaan ensi kesänä teetettyä piharemontti ilman uutta lainaa. Parkettilattiatkin pitäisi uusia, vaikka ne on uusittu silloin v. 2003, kun tähän muutettiin. Hiominen ja lakkaus ei riitä, kun on syntynyt käytössä rakoja ponttien väliin.
Kuluu ne huoneistotkin käytössä ja vähänkään isomman kerrostalohuoneiston putkiremontti on helposti tuon 50te, joten ei se ihan niin mene että saisi pelkän vastikkeen hinnalla asustella loppuikänsä. Omistusasuminen tulee kyllä pidemmässä juoksussa yleensä halvemmaksi, mutta on mahdollista että käy huono tuuri ja talon/asunnon arvo alenee niin ettei saakaan "omiaan pois" vaan ennemmin rahat menee vaan remontteihin. Varsinkin maalta/muuttotappiokunnasta taloa ostaessa kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Mutta toisaalta, onhan se vaan ihan eri juttu asua omassa talossa kuin vuokralla kerrostalossa/rivarissa. Se on koti ja pitää vaan hyväksyä että asuminen maksaa joka tapauksessa.
Tietenkin. Mutta vuokralainen maksaa toisten asunnot ja remontit, omistaja kartuttaa omaa varallisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vaikea saada myytyä taloa / asuntoa ellei se ole pääkaupunkiseudulla tai muutaman km päässä Tampereen tai Turun keskustasta. Talo pitäisi olla rempattu että se kiinnostaa ja jos ei osaa itse rempata niin remppafirmojen työn hinta vie hampaatkin suusta. Nuorilla perheillä ei ole varaa ostaa taloja vaan asuvat vuokralla kun yhteiskunta maksaa vuokraloordeille niiden asumiskuluja. Omaan taloon ei tukia saa. Työelämä on semmoinen ettei enää vakityöpaikkaa juuri saa vaan pitää koko ajan olla valmis muuttamaan työn perässä. Ei sellaiset asuntoja osta.
Suomi on kuoleva kansakunta. Ainoastaan pääkaupunkiseutu enää pärjää ja sekin on täynnä jengejä sekä tulonsiirroilla eläviä. Suomi on ajettu niin konkurssiin.
Miltä tuntuu olla pakkomielteinen F 42.0 ja harhainen F 20.0? Onko se niin kivaa, että pitää joka ketjuun hulluuttaan mainostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeimmistä asioista on tämä: älä koskaan osta velkarahalla uutta taloa, ennen kuin vanha myyty. Olen nähnyt liian monta traagista elämänkohtaloa, missä perhe jäänyt kahden asunnon loukkuun ja pahimmillaan tämä on johtanut eroon tai vielä hirveämpään.
Ihmettelen, miten niin monesti näin kuitenkin käy ja pankit edes antavat lainaa tilanteessa, jossa tulot eivät riitä kahden talon ylläpitoon ja lainanlyhennykseen. Näitä tapauksia on todella paljon. Jos esim. töiden tai eron takia muutto on pakollinen, niin sitten vain halpa vuokrakämppä asunnoksi, kunnes talo on myyty. Tai sitten yksinkertaisesti jatkaa elämää siinä vanhassa talossa, kunnes menee kaupan.
Ei ne nykyään anna lainaa helposti. Lähinnä päinvastoin ja siksi asuntoja ei mene kaupaksi. Sulla pitää olla 15% SÄÄSTÖT myyntihinnasta ja jos ei ole niin takaajat. Tähän juttuun onkin jo päätynyt yhet kaupat kun pankki ei antanut ostajalle lainaa. Ja edelleen asunto myymättä. Damn. Toisaalta hyvä että tiukemmat ehdot, toisaalta huono..
Tästä voit syyttää suuria vuokraloordeja. He saavat kyllä omiin hankkeisiinsa lainaa, jonka kulut voivat vähentää verotuksessa tulonhankkimiskustannuksina, mutta vuokralaisellehan ei saa myöntää lainaa, koska se ostaa silloin oman ja vuokraloordilta menee tulot. On siis aivan oikein, että ihmiset pakotetaan asumaan vuokralla ja maksamaan asunnon hinta moneen kertaan sen omistajalle saamatta asuntoa kuitenkaan omakseen.
Vuokraisännällä on riski asunnon arvon laskusta j velvollisuus maksaa ylläpito ja korjaus.
Vuokralainenhan tuon kaiken lopulta maksaa.
Asumistuet on olemassa eli työssäkäyvät maksaa veroissa toisten vuokrat.
Siis yritätkö tosissasi väittää, että vain työttömät asuu vuokralla?
Suurin osa on työttömiä, tietysti on myös ihmisiä jotka tekee kaupan alalla 20 tuntia viikossa töitä ja saa asumistukea, kun ei työtunteja saa.
Mulla on tulot luokkaa 75000€ vuodessa ja asun vuokralla.
Kyllähän mielenterveysongelmaisia täälläkin on. Kukaan ei sitä kiistä.
Millä tavalla mielestäsi kyse on mielenterveysongelmasta? Eikö ennemminkin sellaiseksi voisi laskea pakkomiellettä omistusasumisesta?
En puhuisi pakkomielteestä vaan taloudellisuusajattelusta.
Vuokralainen maksaa koko elämänsä muiden lainoja, omistusasuja pääsee siitä 15 vuodessa ja sen jälkeen asumismenot romahtavat murto-osaan.
Itse maksan velattomasta kolmiostani vastiketta 350 € ja seinänaapuri samankokoisesta asunnosta vuokraa yli tonnin.
Minulla on varallisuutta, hänellä ei.
Ennen kun asunto on tarvittaessa myyty ja rahat pankissa kyse on virtuaalivarallisuudesta. Mutta, jo pelkkä asumisen halpuus on hyvä asia.
Ainakin pääkaupunkiseudulla talot ja ainakin rivitaloasunnot viedään käsistä. Käsittääkseni myös kerrostalot, kun niitä olen itse katsellut. Ei auta jäädä miettimään, jos haluaa ostaa. Itse myin rivitaloasunnon justiinsa. Meni ensimmäisellä näytöllä ja yli pyyntihinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä lainailette toisten kirjoituksia niin paljon, että viesti menee ihan "soiroksi"??? Ärsyttävää kelailla pitkiä vastauksia 😈😈😈
Tarkoittaako "melko lähellä isohkoa kaupunkia" että 5 kilometrin päässä Jyväskylästä vai 80 kilometrin päässä Seinäjoesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just meni kaupaksi omakotitalo. Ensimmäisellä näytöllä ostajat esittivät tarjouksen täydellä hinnalla. -80 luvulla rakennettu talo, kaikki suuret remontit tehty, sisältä märkätilat sekä kaikki pinnat remontoitu. Hintana oli alueen asuntojen yleisten myyntihintojen haitarista aivan yläpää. Talo oli helppo myydä, mutta se onkin loiostava talo vaikka itse sanonkin:)
Huomioi, että tämä on kaksi vuotta vanha aloitus ja tilanne oli silloin aivan toinen kuin nyt. Tällä hetkellähän hyvät talot kasvukeskuksissa/lähistöllä suorastaan viedään käsistä, kun ihmiset on alkanut kaivata tilaa etätöiden ja vähentyneen matkustelun takia. Taloja tulee myyntiin vähemmän ja hinnatkin on noussut vaikkapa vuoden takaisesta. Mekin on etsitty taloa aktiivisesti tämä kevät ja moni on mennyt sivu suun, kun ovat menneet kaupaksi niin nopeasti. Viime kesänä vasta katseltiin, silloin oli paljon enemmän tarjontaa ja talot oli myynnissä kauemmin. Harmittaa ettei ostettu jo silloin.
Tuo hintojen (tai ainakin hintapyyntien) nousu on kyllä ihan käsittämätöntä nyt korona-aikaan. Juuri katseli ilmoitusta yhdestä talosta, jossa oli melkein kaikki pinnat ja materiaalit 30 vuoden takaa, osassa huoneista muovimatot, ja hp. melkein 450 000e :O Täällä päin nuo puolen miljoonan talot ovat aiemmin olleet joko oikeasti lukaaleja, tai ainakin hyvin varusteltuja taloja hyvällä sijainnilla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vaikea saada myytyä taloa / asuntoa ellei se ole pääkaupunkiseudulla tai muutaman km päässä Tampereen tai Turun keskustasta. Talo pitäisi olla rempattu että se kiinnostaa ja jos ei osaa itse rempata niin remppafirmojen työn hinta vie hampaatkin suusta. Nuorilla perheillä ei ole varaa ostaa taloja vaan asuvat vuokralla kun yhteiskunta maksaa vuokraloordeille niiden asumiskuluja. Omaan taloon ei tukia saa. Työelämä on semmoinen ettei enää vakityöpaikkaa juuri saa vaan pitää koko ajan olla valmis muuttamaan työn perässä. Ei sellaiset asuntoja osta.
Suomi on kuoleva kansakunta. Ainoastaan pääkaupunkiseutu enää pärjää ja sekin on täynnä jengejä sekä tulonsiirroilla eläviä. Suomi on ajettu niin konkurssiin.
Kuule, vihervasemmisto on vasta päässyt alkuun elinkeinoelämän tuhoamisessa verotuksen ja byrokratian keinoin.
Heille jokainen tuhottu yksityisen sektorin työpaikka merkitsee yhtä kannattajaa ja tulonsiirtojen saajaa lisää.
Siinä on vasta tavoite!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on melko lähellä? Itse nauroin kippurassa, kun yksi myyjä markkinoi asunnon olevan kävelymatkan päässä tietystä rannasta. Juu, oli. 11 km kävelymatkan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just meni kaupaksi omakotitalo. Ensimmäisellä näytöllä ostajat esittivät tarjouksen täydellä hinnalla. -80 luvulla rakennettu talo, kaikki suuret remontit tehty, sisältä märkätilat sekä kaikki pinnat remontoitu. Hintana oli alueen asuntojen yleisten myyntihintojen haitarista aivan yläpää. Talo oli helppo myydä, mutta se onkin loiostava talo vaikka itse sanonkin:)
Huomioi, että tämä on kaksi vuotta vanha aloitus ja tilanne oli silloin aivan toinen kuin nyt. Tällä hetkellähän hyvät talot kasvukeskuksissa/lähistöllä suorastaan viedään käsistä, kun ihmiset on alkanut kaivata tilaa etätöiden ja vähentyneen matkustelun takia. Taloja tulee myyntiin vähemmän ja hinnatkin on noussut vaikkapa vuoden takaisesta. Mekin on etsitty taloa aktiivisesti tämä kevät ja moni on mennyt sivu suun, kun ovat menneet kaupaksi niin nopeasti. Viime kesänä vasta katseltiin, silloin oli paljon enemmän tarjontaa ja talot oli myynnissä kauemmin. Harmittaa ettei ostettu jo silloin.
Tuo hintojen (tai ainakin hintapyyntien) nousu on kyllä ihan käsittämätöntä nyt korona-aikaan. Juuri katseli ilmoitusta yhdestä talosta, jossa oli melkein kaikki pinnat ja materiaalit 30 vuoden takaa, osassa huoneista muovimatot, ja hp. melkein 450 000e :O Täällä päin nuo puolen miljoonan talot ovat aiemmin olleet joko oikeasti lukaaleja, tai ainakin hyvin varusteltuja taloja hyvällä sijainnilla.
Jep, viime kesänä yksi kiva, lähes kokonaan rempattu 140 neliön talo hyvältä paikalta (järvinäkymä) myytiin 225te. Nyt samalla alueella pyydetään alkuperäiskuntoisista (n. vm - 89) 120 neliön taloista 270te.
Juurikin näin! Kysyntä <--> tarjonta. Vaikka saisi eurolla Pohjoiskoreasta kartanon, niin kuinkakohan moni sen ostaisi? Jos taas vaikkapa Helsingin Kalliossa olisi myynnissä rempattu 2h+K 55neliöö vaikkapa hintaan 55000€, niin se ehtisi olla myynnissä enties sekunnin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on melko lähellä? Itse nauroin kippurassa, kun yksi myyjä markkinoi asunnon olevan kävelymatkan päässä tietystä rannasta. Juu, oli. 11 km kävelymatkan päässä.
Niin, minäkin nauroin kun kehuttiin talon olevan hyvällä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, vain 1,5km bussipysäkille metsäpolkua pitkin. Kyse kuitenkin kaupunkiomakotitalosta pienellä tontilla naapurit ihan vieressä, sijainti käytännössä "pussinperä" josta on pitkä matka ihan mihin vain, esim lähikouluun 4km. Jollekin varmaan tuommoinen sijainti sopii, mutta ehkä myynti-ilmoituksessa kannattaisi ennemmin kehua vaikkapa alueen rauhallisuutta...
Vuodelta 2019 KUKA PAINOI UPPIA
Vierailija kirjoitti:
Vuokratontilla olevat talot eivät käy kaupaksi.
Riippuu täysin kaupungista. On kaupunkeja, joista ei oikeastaan kannata ostaa omaa tonttia kun vuokrat on niin edullisia. Esim meillä 350e/vuosi ja vuokrasopimusta jäljellä vielä 20 vuotta. Tontin voisi lunastaa n 20 000e hintaan. Ei taida kannattaa, tontin omistus ei käytännössä juuri edes näy talojen hinnoissa.
Vuokratontilla olevat talot eivät käy kaupaksi.