Oletko tyytyväinen pituuteesi?

Vierailija kirjoitti:

Olen 170 cm nainen enkä ole tyytyväinen. Pisimmät suvussa ovat yli 195-senttisiä, minun jälkeeni seuraavaksi lyhyempi nainen on hänkin 177 cm, ja nuorempana minusta ennusteltiin 185 cm pitkää.

Sairastuin kuitenkin anoreksiaan 12-vuotiaana, ja pituuskasvu jämähti siihen. Katkera olen jonkin verran, ja omaa syytänihän se vain on, mutta eipä sille mitään enää voi.

N24

Ei sairastuminen ole omaa syytäsi.

167cm mies. Mitä luulet olenko tyytyväinen?

Olen 156 cm ja toivoisin olevani edes 10 cm pidempi. Puoliso on 185 cm, joten esim. auton vaihtaminen on melkoista säätämistä, että löydetään sellainen auto, joissa molemmat saa hyvän ajoasennon. Lisäksi auto pitää varustaa aina sähkösäätöisillä muistipaikallisilla penkeillä, koska molemmat käytetään talon ainoaa autoa tosi usein ja manuaalisäätöisten penkkien edes-takaisin veivaaminen on syvältä. 

Olen 178 ja pitkään olen ollut tyytyväinen. Joskus nuorena harmitti, kun ihastukset olivat lyhyempiä ja vaikka itseäni ei olisi haitannut, että poika on lyhyempi, poikia tuntui haittaavan. Nykyinen mieheni on 185 cm ja tykkää, jos laitan korkokengät.

169 cm nainen, olen tyytyväinen. Voisin ottaa muutaman sentin lisääkin kyllä, mutta en mitenkään kauheasti haikaile niiden perään.

Olen ihan. Olen 168 cm nainen, ja perheessä minua kutsuttiin ja kutsutaan yhä pätkäksi, vaikka olen yli keskipituuden. Äitini ja siskoni vain ovat 175+. Mielestäni tämä on kuitenkin juuri sopiva pituus. Mitoillani vaatteita on helppo löytää, ja näytän sopivan sirolta. En koe painetta käyttää tai olla käyttämättä korkokenkiä. Minun ei ole vaikeaa löytää itseni mittaista kumppania. (Jos joku kysyy, mitä väliä sillä on, niin on sillä, itse en ensisijaisesti toivonut itseäni hirveästi pidempää, ja mieheni onkin 173. Kerran vietin illan 190-senttisen miehen kanssa, ja kaikki oli vaikeaa yökerhossa keskustelusta lähtien.)

179. Olen tyytyväinen. Ihailen kaikenkokoisia naisia. Pitkillä on eri ominaisuuksia kuin lyhyillä. Kumpikin viehättäviä.

166-168cm ja mieheni 197cm+. Muuten tosi jees pieni olo, mutta suurin osa naisista on mua lyhyempiä joten ärsyttää kyllä joskus.

Vajaa 163 ja pari senttiä pois olisi hyvä! En ole onneksi persjalkainen vaan tarpeeksi pitkät jalat ja tarpeeksi lyhyt selkä.

Välillä on hassua kyllä pitkä olo varsinkin korollisilla kengillä vaikka tykkäänkin niillä jalkoja korostaa.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan molemmat miehen kanssa 177 cm. Ihan tyytyväinen olen ollut, tuntuu että nuorena sai enemmän oletpa pitkä kommenteja, nykyisin on paljon yli 180 cm nuoria naisia. Olen syntynyt 80 luvulla ja näillä millenium lapsilla on paremmat piltit kun ovat niin pitkiä! :)

No näin on, mutta se on kokonaan toinen asia, onko se hyvä asia. Nimittäin nämä nuoret naiset ovat usein olleet melkein samanpituisia kuin heidän seurassaan olleet nuoret miehet. Lisäksi näillä naisilla on usein todella iso jalkakin, yli neljänkympin selvästi.

Itse näin vähän aikaa sitten aivan karmivan pitkän nuoren naisen. Oli pidempi kuin yksikään hänen seurassaan ollut miespuolinen kaveri. Järkkyä! 😱

167 cm tyytyväinen olen..tosin ei haittaisi olla muutaman sentin lyhyempi, pieni on söpöä:)

173 minäkin, voisin olla pidempikin. Nuorena oli vaikeaa olla päätä muita pidempi. Nyt huomaa kuinka paljon on muita pidempiä naisia.

Olen 164cm ja erittäin tyytyväinen pituuteeni :) Koen olevani keskipituinen, ennemmin hieman lyhyehkö.

Olen 155cm pitkä nainen ja ihan tyytyväinen olen. Ainakin olen onneksi niille lyhyille miehille joille on tärkeää olla naistaan pidempi :)

Kyllä olen erittäin tyytyväinen pituuteeni. Olen nainen ja 178cm. Käytän korkkareita lähes jatkuvasti. Olen myös hoikka ja tuntuu että vaatteet ja kaikki näyttää päälläni todella hyvältä. Olen myös seurustellut lyhyemmän miehen kanssa. 

Teininä joskus ahdisti olla pitkä. En tiedä miksi, koska en nyt mitenkään poikkeuksellisen pitkä ole.

Olen 178 cm pitkä mies. Jäin 2 cm maagisesta 180 cm "kultarajasta" ja vähän se harmittaa. Varsinkin kun kaikki vapaat naiset tuntuvat olevan nyt toisella kierroksella yli 175 senttisiä hongankolistajia. Eksä oli 170 cm pitkä ja aikamoiselta amazonilta tuntui näin jälkikäteen ajatellen.

Olen 158cm, enkä ole koskaan ajatellut pituuttani (lyhyyttäni) jotenkin negatiivisena asiana.

Enkä koe olevani mitenkään poikkeuksellisen pieni, vaikka olen sitäkin saanut kuulla. "Voi kun sä oot pieni" tai "voiko joku muka olla pienempi" -tyylisiä juttuja.

Mutta joo, en haluaisi yhtään vähempää enkä enempää, tää sopii mulle :D

Olen todella tyytyväinen. Ole n 178 cm pitka nainen. Vanhenpani yrittivät "supistaa" minua, koska heidän mielestään pitkä nainen ei ole naisellinen. No jaa,,, En pituudelleni mitään mahtanut, mutta omasta mielestäni olen erittäin hyvän näköinen!

Vierailija kirjoitti:

Olen hieman alle 170 cm. Olen muuten ihan tyytyväinen, mutta haluaisin ratsastaa poneilla, enkä tämän pituisena aikuisena oikeastaan voi. Toisaalta, jos olisin lyhyt, en voisi ajaa korkeaa moottoripyörää, joten ehkä mieluummin sitten valitsen sen ja hevoset. Luulen kuitenkin, että huumorintajuisena ihmisinä olisin todella hyvä poniratsastaja!

Minuakin kiinnostaa miksi juuri poneilla? :D

Jos olet mennyt muillakin kuin pystyyn kuolleilla tai automaateilla niin tiedät ettei hevosenkaan kanssa tosikko pärjää pitemmän päälle. Ne on yksilöitä. Luonnetta ei jaeta kahteen luokkaan: poneihin ja hevosiin.

Täällä myös 178 cm, pituuteensa tyytyväinen nainen. Aviomies on 187 cm, entiset tärkeät suhteet 172-senttisen ja 190-senttisen kanssa, ja aivan yhtä nainen olen ollut näistä jokaisen rinnalla.