Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

Hyvät lapset.

On huvittavaa kun nuoriso vaatii ilmastotekoja ja samaan aikaan vaatii että metsien vanhoja puita ei saa hyötykäyttää vaan ne pitää jättää metsään lahoamaan ja pilaamaan ilmastoa , tuottamaan sitä pahaa hiilidioksidia.

Juuri tässä näkyy nuorison ristiriitaisuus ja vastuunkannon puute.

Onneksi vapaassa maassa jokainen voi ostaa metsää haluamansa määrän ja suojella sitä ihan omien mieltymystensä mukaan.

Jo on alotus. Huhhuh. Toivottavasti poistetaan, joku pälliaivo vielä uskoo.

Kuulostaa ihan kepun propagandalta tuo avohakkuiden puolustelu.

Olipa huono yritys. Ei kannata jatkaa.

Aarniometsän lahoavaa kuusipuuta tarvitseva laji on todennäköisesti puuntuholaiskoppakuoriainen? Tuskin nämä lajit kovin pitkiä muuttomatkoja lentelevät. Tuskinpa niitä tuholaisia luonto paljon tarvitsee, ehkä joku pieni määrä jollain suppealla alueella ihan riittävästi.

Tulee mieleen kuinka vuosittain jahdataan jättiputkea, se halutaan tappaa sukupuuttoon. Ei ajatella että jättiputki rikastuttaa luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Mites muuttolinnut, joku uusi laji jota Suomessa ei ennen nähty? Onko se vueraslaji joka pitää heti tappaa sukupuuttoon vai onko se luontoa rikastuttava ja monimuotoisuutta lisäävä tekijä jota pitää suojella?

Myös liito- orava on tullut tänne Siperiasta, siis vieraslaji.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi vapaassa maassa jokainen voi ostaa metsää haluamansa määrän ja suojella sitä ihan omien mieltymystensä mukaan.

Juu, näinhän joku välkky kokoomuslainen mussutti telkkarissa kun hakkuista joskus muutama vk sitten puhuttiin. Niillä taitaa kaikilla olla susanna kosken aivot.

Milläs köyhä ihminen ostaisi metsää, kaikki eivät ole kultalusikka perseessä syntyneet kuten ne jotka metsiä ovat perineet.

Minusta jokaisen metsän pitäs kuulua valtiolle, en ymmärrä yhtään miten ihminen voi omistaa maata muutoinkaan, olio joka elää planeetalla hyven pienen hetken.

 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan kepun propagandalta tuo avohakkuiden puolustelu.

Olipa huono yritys. Ei kannata jatkaa.

SAKn suurin liitto on Paperityöntekijöiden liitto, ne on demareita. Juuri ne sitä sellutehdasta haluavat, ja puutavaraa tehtaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan kepun propagandalta tuo avohakkuiden puolustelu.

Olipa huono yritys. Ei kannata jatkaa.

SAKn suurin liitto on Paperityöntekijöiden liitto, ne on demareita. Juuri ne sitä sellutehdasta haluavat, ja puutavaraa tehtaaseen.

Saattaa ne teollisuuspamput olla kuulkaas kokoomukselaisia, eikös se kokoomus passaa yritysten puolesta.

Mutta eniten Suomen teollisuutta ennen vaaleja puolusti Jussi Halla-aho. Eli ehkä tää onkin persujen propagandaa.

Vai onko niin että kaikki muut paitsi vihreät haluaa uusia työpaikkoja pohjoiseen, eli sen sellutehtaan? Ja siis avohakkuita jotta raaka-ainetta tehtaassa riittää. Onko vihreät ainoa puolue joka vastustaa verotulojen ja työllisyyden lisäämistä ja hyvinvointivaltion jatkumista? Metsä on Suomen vihreä kulta ja talouselämän kivijalka.

Vierailija kirjoitti:

Aarniometsän lahoavaa kuusipuuta tarvitseva laji on todennäköisesti puuntuholaiskoppakuoriainen? Tuskin nämä lajit kovin pitkiä muuttomatkoja lentelevät. Tuskinpa niitä tuholaisia luonto paljon tarvitsee, ehkä joku pieni määrä jollain suppealla alueella ihan riittävästi.

Tulee mieleen kuinka vuosittain jahdataan jättiputkea, se halutaan tappaa sukupuuttoon. Ei ajatella että jättiputki rikastuttaa luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Mites muuttolinnut, joku uusi laji jota Suomessa ei ennen nähty? Onko se vueraslaji joka pitää heti tappaa sukupuuttoon vai onko se luontoa rikastuttava ja monimuotoisuutta lisäävä tekijä jota pitää suojella?

Myös liito- orava on tullut tänne Siperiasta, siis vieraslaji.

Olen usein miettinyt samaa. Kasvien ja eläinten leviäminen paikasta toiseen kuuluu varmaankin luonnon normaaliin kiertoon. Aika moni kasvi tai eläin on tänne levinnyt muualta, niinkuin ihmisetkin.

Ihmettelen luontoon kohdistuvaa rasismia.

Eläköityvä biologian opettaja olen. Helsingistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on sakeaa paskapuhetta.

Käytännössä kaikki uhanalaiset metsälajit ovat vanhojen metsien lajeja. Joten jos haluamme tappaa ne sukupuuttoon, kaadetaan toki loputkit vanhat metsät. Kannattaa tutustua käsitteisiin alfa-, beta- ja gammadiversiteetti. Gammadiversiteetistä huolehtiminen on todellista monimuotoisuuden turvaamista ja kasvattamista. Vaikka määrällisesti nuoressa metsässä elää enemmän lajeja, ne ovat käytännössä kaikki yleisiä (luokkaa orava, varis, talitiainen) ja niiden olemassaolo ei ole uhkana. Vanhoissa metsissä lajisto on erilainen, suppempi, mutta koostuu sellaisisista, joita ei todellakaan joka paikassa näe, koska ne eivät voi elää muualla.

Toisaalta luonto muuttuu koko ajan, se sopeuttaa itseään eikä vain ihmiseen vaan itseensä. Suomessa ei ole ollut vanhoja metsiä sitten 1860-luvun, jolloin sahateollisuus todella alkoi ja samalla puunmyynnit. Jo silloin katsottiin, että parissakymmenessä vuodessa metsät loppuvat, koska tervanpoltto ja kotitarvehakkuut olivat vieneet ison osan puustosta. Sama valitus on jatkunut jo yli 150 vuotta ja silti meillä on yhät metsiä ja puita. Noin 98% suomalaisista ei edes tunnista vanhaa metsää ja monelle jo 60v ikäinen järeä kuusikko on sama asia kuin ikimetsä.

Luin juuri jostakin että Suomen pinta-alasta metsää 80 %, Ruotsin pinta-alasta n 60 % ja Saksan n 35%.

Miksi ihmeessä Suomi ei saisi ottaa taloudellista hyötyä valtavista metsävaroistaan? Minusta tuota metsää näyttää olevan niin paljon että siitä joutaa hyvin hakattavaksi vaikka avohakkuulla. Metsähän kasvaa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Metsän uudistumiselle avohakkuu on paras keino.

Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta. Sekametsä on vain hetkellinen, prosessi jossa kuusikko on valtaamassa elintilan lehtipuilta. Synkkä ja valoton kuusikko vie elintilan lopulta myös omilta lapsosiltaan, kuusen taimi ei pysty itämään valottomassa maassa. Myös kuusen omat alaokdat kuolevat valon puutteeseen.

Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen aukkohakkaa metsän ja antaa luonnon monimuotoisuuden uudistumiselle uuden mahdollisuuden. Lehtipuidenkin siemenet saa taas valoa ja voivat itää.

Juurikin näin tapahtuu vähänkään rehevämmällä kasvupaikalla. Ja lopulta kuusikko siis tuhoutuu joko metsäpaloissa tai kirjanpainajan toimesta.ja kierto alkaa alusta. Ihan samoin kuin Suomessa 100 vuotta käytetyssä ns. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa.

Harsintahakkuu, eli nykyään jatkuva kasvatus sitävastoin kiellettiin Suomessa lailla 1917. Perusteluna aukkoisesti ja vajaatuottoiset metsät.

Entä valtaako kuusikko lopulta myös mäntymetsät? Talousmetsistä näyttää mäntymetsiä olevan noin puolet, mutta ns aarniometsissä ei mäntyjä liene? Männyntaimi tarvitsee paljon valoa, se ei taida pärjätä muiden puiden varjossa .

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/10/yli-800-metsan-lajia-vaarassa-…

"Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Siksi luonnon monimuotoisuutta verrataan usein lentokoneeseen: siitä voi poistaa osia, eikä mitään kohtalokasta tapahdu. Mutta kun kriittinen ruuvi poistetaan, kone putoaa.

Katso tästä visualisoinnista, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet.

Ongelma on, että kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu. Mutta se on helppo arvata, että mitä enemmän alkuperäistä luontoa menetetään, sitä lähemmäksi kriittinen piste tulee.

Suomessa on lähes 2 700 uhanalaista lajia, mikä selviää Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uudesta Suomen lajien Punaisesta listasta. Arvioiduista yli 22 000 lajista lähes 12 prosenttia on uhanalaisia. Koululuokasta se tarkoittaisi yli kahden oppilaan katoa. Joukossa on sellaisia lajeja kuten huuhkaja, hömötiainen ja liito-orava.

Näin hömötiainen kärsii metsien hakkuusta

Merkittävimpänä häviämisen syynä ovat metsässä tapahtuneet muutokset. Yli sata lajia kärsii vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuiden vähenemisestä. Myös muissa elinympäristöissä, esimerkiksi perinnemaisemissa, tuntureissa ja vesistöissä on paljon uhanalaisia lajeja.

Mitä merkitystä sillä on, jos ne häviävät? Miten tämä vaikuttaa sinuun ja koko luontoon?"

...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hakkuuttanut metsiini kymmeniä aukkohakkuita vuosien saatossa. Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin aukkoihin metsänhoitoyhdistys on pakottanut istuttamaan kuusentaimet. 

Että se siitä monimuotoisuudesta..

Metsänhoitoyhdistys ei pakota yhtään mitään, Metsäkeskus jalaki vaativat istutuksen.

Vanhaa tietoa, metsänomistaja saa nykyään valita metsän uudistamistavan. Mikään laki ei enää vaadi istuttamista.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/10/yli-800-metsan-lajia-vaarassa-…

"Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Siksi luonnon monimuotoisuutta verrataan usein lentokoneeseen: siitä voi poistaa osia, eikä mitään kohtalokasta tapahdu. Mutta kun kriittinen ruuvi poistetaan, kone putoaa.

Katso tästä visualisoinnista, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet.

Ongelma on, että kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu. Mutta se on helppo arvata, että mitä enemmän alkuperäistä luontoa menetetään, sitä lähemmäksi kriittinen piste tulee.

Suomessa on lähes 2 700 uhanalaista lajia, mikä selviää Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uudesta Suomen lajien Punaisesta listasta. Arvioiduista yli 22 000 lajista lähes 12 prosenttia on uhanalaisia. Koululuokasta se tarkoittaisi yli kahden oppilaan katoa. Joukossa on sellaisia lajeja kuten huuhkaja, hömötiainen ja liito-orava.

Näin hömötiainen kärsii metsien hakkuusta

Merkittävimpänä häviämisen syynä ovat metsässä tapahtuneet muutokset. Yli sata lajia kärsii vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuiden vähenemisestä. Myös muissa elinympäristöissä, esimerkiksi perinnemaisemissa, tuntureissa ja vesistöissä on paljon uhanalaisia lajeja.

Mitä merkitystä sillä on, jos ne häviävät? Miten tämä vaikuttaa sinuun ja koko luontoon?"

...

Lopettakaa liito-oravan uhanalaisuudesta höpöttäminen.

Asun Helsingin keskustassa. Liito-oravia on tässä ihan lähipuistossa, kerrostalojen välisellä lämpäreellä paljon, sanoo naapurini joka on biologian tohtori ja myös lintubongari.

Liito-orava ei tarvitse mitään suojelua, aarniometsiä eikä lahoavia kuusikoita, se viihtyy  ja lisääntyy hyvin kerrostalojen ja liikenteen melskeessä täällä Helsingin keskustassa. Myös Savon Sanomat on uutisoinut kuinka liito-oravat asustavat kerrostalon ullakolla Kuopion kaupungissa.

Liito-oravilla on todellakin  voimakkaasti  lisääntyvä  kanta täällä Topeliuksenpuistossa Töölössä, Helsingin ydinkeskustassa. Topeliuksenpuisto on täysin keskellä tiivistä kaupunkia, sinne ei johda mitään "puiden muodostamaa reittiä" aaarniometsistä. Joten liito-orava osaa kyllä liikkua omatoimisesti myös maata pitkin. Kenties liikkuu julkisilla busseilla tai ratikoilla?

On naurettavaa että liito-oraviin vedoten  luonnonsuojelijat estävät  monien teiden ja asuinalueiden rakentamisen ympäri Suomea.

Liito-orava sopeutuu hyvin kaupunkiympäristöön ja osaa toki liikkua puusta puuhun ja liikkua myös maata pitkin.  Sen takia ei tarvitse yhtään metsää tai puuta suojella.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/liito-orava-070219

Hömötiainenkaan ei tarvitse pohjoisen Suomen aarniometsiä lisääntymiseen.

Katsokaas lajin levinneisyyskarttaa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Poecile_montanus_distribution_ma…

Lajihan viihtyy erinomaisesti hyvin tiehään asutuilla alueilla Euroopassa, jossa asumattomia korpia ja aarniometsiä ei ole lainkaan. Sopeutuu  sekin lintu näköjään  myös kaupunkien puistoihin ja pusikoihin.

Minusta luonnonsuojelijat ovat vähän tyhmiä. Jos näkevät linnun tai oravan jonkun puun oksalla, luulevat että tuon lajin takia kaikki sen kaltaiset metsät pitää heti suojella.

Joku eläimen kanta voi tilapäisesti vähetä ihan luonnollissti,  ihmisestä johtumattomista syistä. Jos joku kanta kasvaa paljon, sitten tulee kato - jonain vuonna voi joku tuholaiskanta lisääntyä ja kato käy -  seitsemän vuoden välein käyvä katohan tunnetaan luontoon kuuluvana faktahan jo Raamatussa

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Siksi luonnon monimuotoisuutta verrataan usein lentokoneeseen: siitä voi poistaa osia, eikä mitään kohtalokasta tapahdu. Mutta kun kriittinen ruuvi poistetaan, kone putoaa. /quote

Vierailija kirjoitti:

Entä valtaako kuusikko lopulta myös mäntymetsät? Talousmetsistä näyttää mäntymetsiä olevan noin puolet, mutta ns aarniometsissä ei mäntyjä liene? Männyntaimi tarvitsee paljon valoa, se ei taida pärjätä muiden puiden varjossa .

Karuilla ja kuivilla paikoilla on vanhoja mäntyjä, koska kuusi vaatii rehevämpää kasvupaikkaa.