Lue keskustelun säännöt.
Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta
02.05.2019 |
Kuusikko valtaa elintilan muilta lajikkeilta kunnes ihminen tai metsäpalo tai myrsky aukkohakkaa metsän. Vasta sitten metsän aluskasvillisuus saa taas valoa ja muut puulajit elintilaa. Myös pölyttäjät ja kukat ja marjat ja perhoset ja linnut saa at elintilaa.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hakkuuttanut metsiini kymmeniä aukkohakkuita vuosien saatossa. Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin aukkoihin metsänhoitoyhdistys on pakottanut istuttamaan kuusentaimet.
Että se siitä monimuotoisuudesta..
Metsänhoitoyhdistys ei pakota yhtään mitään, Metsäkeskus jalaki vaativat istutuksen.
En usko tuota että laki pakottaa istuttamaan kuusen taimia.
Kyllä Suomessa maanomistaja saanee sentään ihan itse päättää mitä taimia metsäänsä istuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on sakeaa paskapuhetta.
Käytännössä kaikki uhanalaiset metsälajit ovat vanhojen metsien lajeja. Joten jos haluamme tappaa ne sukupuuttoon, kaadetaan toki loputkit vanhat metsät. Kannattaa tutustua käsitteisiin alfa-, beta- ja gammadiversiteetti. Gammadiversiteetistä huolehtiminen on todellista monimuotoisuuden turvaamista ja kasvattamista. Vaikka määrällisesti nuoressa metsässä elää enemmän lajeja, ne ovat käytännössä kaikki yleisiä (luokkaa orava, varis, talitiainen) ja niiden olemassaolo ei ole uhkana. Vanhoissa metsissä lajisto on erilainen, suppempi, mutta koostuu sellaisisista, joita ei todellakaan joka paikassa näe, koska ne eivät voi elää muualla.
Toisaalta luonto muuttuu koko ajan, se sopeuttaa itseään eikä vain ihmiseen vaan itseensä. Suomessa ei ole ollut vanhoja metsiä sitten 1860-luvun, jolloin sahateollisuus todella alkoi ja samalla puunmyynnit. Jo silloin katsottiin, että parissakymmenessä vuodessa metsät loppuvat, koska tervanpoltto ja kotitarvehakkuut olivat vieneet ison osan puustosta. Sama valitus on jatkunut jo yli 150 vuotta ja silti meillä on yhät metsiä ja puita. Noin 98% suomalaisista ei edes tunnista vanhaa metsää ja monelle jo 60v ikäinen järeä kuusikko on sama asia kuin ikimetsä.
Me suomalaiset kyllä osataan hoitaa metsää. Niin pitkään kuin siitä on varallisuus kiinni, oman tai jälkikasvun, niin sen kasvusta varmasti huolehditaan.
Monimuotoisuus tarkoittaa että metsässä on monia lajeja kasveja ja eläimiä.
Aarniometsä ei suinkaan ole monimuotoinen metsä, vaan päinvastoin, siellä elää vain yksi puulaji eli kuusi.
Kuusikko on tyypillisesti tiheä,synkkä ja valoton, aluskasvillisuuskaan ei saa valoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on sakeaa paskapuhetta.
Käytännössä kaikki uhanalaiset metsälajit ovat vanhojen metsien lajeja. Joten jos haluamme tappaa ne sukupuuttoon, kaadetaan toki loputkit vanhat metsät. Kannattaa tutustua käsitteisiin alfa-, beta- ja gammadiversiteetti. Gammadiversiteetistä huolehtiminen on todellista monimuotoisuuden turvaamista ja kasvattamista. Vaikka määrällisesti nuoressa metsässä elää enemmän lajeja, ne ovat käytännössä kaikki yleisiä (luokkaa orava, varis, talitiainen) ja niiden olemassaolo ei ole uhkana. Vanhoissa metsissä lajisto on erilainen, suppempi, mutta koostuu sellaisisista, joita ei todellakaan joka paikassa näe, koska ne eivät voi elää muualla.
Toisaalta luonto muuttuu koko ajan, se sopeuttaa itseään eikä vain ihmiseen vaan itseensä. Suomessa ei ole ollut vanhoja metsiä sitten 1860-luvun, jolloin sahateollisuus todella alkoi ja samalla puunmyynnit. Jo silloin katsottiin, että parissakymmenessä vuodessa metsät loppuvat, koska tervanpoltto ja kotitarvehakkuut olivat vieneet ison osan puustosta. Sama valitus on jatkunut jo yli 150 vuotta ja silti meillä on yhät metsiä ja puita. Noin 98% suomalaisista ei edes tunnista vanhaa metsää ja monelle jo 60v ikäinen järeä kuusikko on sama asia kuin ikimetsä.
Totta. Tästä syystä monella onkin sellainen harhaluulo, että ns. koskematon ikimetsä on kamala ryteikkö, vaikka asia on tyystin päinvastainen. Metsiä ja puita riittää, mutta ikärakenne on viallinen monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monimuotoisuus tarkoittaa että metsässä on monia lajeja kasveja ja eläimiä.
Aarniometsä ei suinkaan ole monimuotoinen metsä, vaan päinvastoin, siellä elää vain yksi puulaji eli kuusi.
Kuusikko on tyypillisesti tiheä,synkkä ja valoton, aluskasvillisuuskaan ei saa valoa.
Luepas vaikka jokin luonnonsuojelun perusteos, esim. Gibbs: Fundamentals of Conservation Biology. Pohjatiedot kuntoon, ennen kuin avaat suutasi.
Huvittaa tuo "uhanalaisuus".
Joku aika sitten (vai yhäkö) metsiä ei saanut kaataa liito-oravien uhanalaisuuden vuoksi.
No liito-oravat ovat muuttaneet jo ajat sitten tänne kehäkolmosen sisäpuolelle Helsinkiin., asuvat kerrostalojen ullakoilla ja lisääntyvät iloisesti.
Myös sudet ja ketut ovat tänne jo muuttaneet, ilveksiäkin täällä on jo nähty, joten pohjoisen metsiä ei tarvitse susien takia suojella.
joten tuskinpa ne puuntuholaiset ja lahokuuseen erikoistuneet koppakuoriaisetkaan ihmistä pelkäävät, muuttavat tänne helsinkiin nekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsän uudistumiselle avohakkuu on paras keino.
Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta. Sekametsä on vain hetkellinen, prosessi jossa kuusikko on valtaamassa elintilan lehtipuilta. Synkkä ja valoton kuusikko vie elintilan lopulta myös omilta lapsosiltaan, kuusen taimi ei pysty itämään valottomassa maassa. Myös kuusen omat alaokdat kuolevat valon puutteeseen.
Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen aukkohakkaa metsän ja antaa luonnon monimuotoisuuden uudistumiselle uuden mahdollisuuden. Lehtipuidenkin siemenet saa taas valoa ja voivat itää.Semmoinen aivop*etu.
Sehän riippuu ihan maaperän ominaisuuksista (kosteus, maajaji, ravinteet) että minkälainen puusto kasvaa. Ja kostealle, rehevälle kuusivaltaiselle metsälle avohakkuu ei ole luontainen uudistumistapa. Kuusikoissa pienaukkodynamiikka on huomattavasti luonteenomaisempi ja metsäpaloja tällaisilla alueilla on vain 200-1000v välein. Suomen vaaraantuneet lajit ovat suurimmaksi osaksi vanhojen metsien lajeja, joilla ei nuorten metsien ja hakkuualojen keskellä ole enää elintilaa.Pienaukkodynamiikka.
Eikös se tarkoita sitä että silloin metsään hakataan aukko --suuri tai pieni, mutta ihminen sen aukon hakkaa.
Eli silloin metsään hakataan aukko, joten valo pääsee maahan saakka ja uudet kasvilajit ja hyönteislajit saavat valoa ja elintilaa.
ja metsän monimuotoisuus on suuremoi kuin luonnontilaisilla aarniometsillä.
Pienaukkodynamiikka on vain yhdenlainen sukkession kuvaus. Kuusikoissa ei normaalisti kuole kokonaisia puustosukupolvia kerrallaan (niin kuin männiköissä metsäpalojen takia), vaan yksittäsen puun tai pienen puuryhmän kuolema tekee lisää kavutilaa tilaa alikasvokselle.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa tuo "uhanalaisuus".
Joku aika sitten (vai yhäkö) metsiä ei saanut kaataa liito-oravien uhanalaisuuden vuoksi.
No liito-oravat ovat muuttaneet jo ajat sitten tänne kehäkolmosen sisäpuolelle Helsinkiin., asuvat kerrostalojen ullakoilla ja lisääntyvät iloisesti.
Myös sudet ja ketut ovat tänne jo muuttaneet, ilveksiäkin täällä on jo nähty, joten pohjoisen metsiä ei tarvitse susien takia suojella.
joten tuskinpa ne puuntuholaiset ja lahokuuseen erikoistuneet koppakuoriaisetkaan ihmistä pelkäävät, muuttavat tänne helsinkiin nekin.
Liito-oravia on kaupungeissa, koska valitettavasti sieltö löytyvät myös vanhat ja järeät puut. Eivät metsistä, joissa niitä kuuluisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen pinta-alasta metsää aivan liikaa, 80%.
Toivon avohakkuita, toivon valoa maisemaan.
Pois pimeä kuusikko, tilalle koivikoita.
Tuhannet järvet ja kansallismaisema näkyviin
En halua että koko Suomi autioituu, metsittyy ja pusikoituu näin nopeaa vauhtia
Vierailija kirjoitti:
Kuusi valtaa hitaasti kaikki metsät Suomessa jos luonto saa yksin päättää
https://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/kuusi.htm
Ihmisen istuttamista taimista 60 prosenttia on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin 10 prosenttia istutusalasta.
Ilmeisesti kuusesta saa paremman hinnan, ja se selviää monenlaisessa maastossa
Parempi hinta, ehkä osittain. Monilla alueilla kuusettumisen syy on kuitenkin hirvipopulaatioiden aiheuttamat metsätuhot männiköissä, minkä takia kuusta viljellään jopa sille sopimattomilla alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liito-oravat tulevat kaupunkiin, koska tykkäävät elää ihmisen lähellä. Liito-oravat tekevät pesänsä vaikka minne, todellakin talojen ullakoille jaa linnunpönttöihin.
Eivät tarvitse vanhoja järeitä puita.
Vierailija kirjoitti:
Suomen pinta-alasta metsää aivan liikaa, 80%.
Toivon avohakkuita, toivon valoa maisemaan.
Pois pimeä kuusikko, tilalle koivikoita.
Tuhannet järvet ja kansallismaisema näkyviin
En halua että koko Suomi autioituu, metsittyy ja pusikoituu näin nopeaa vauhtia
Hanki lampaita. Ne siivoaa järvimaisemaman ryteiköltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vaikeaa on ymmärtää näitä asioita?
Mehän metsänomistajat teemme kaikkemme metsän kasvattamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
miksi hirvenkaatolupia ei myönnetä enemmän?
Aiheuttavat kuolonkolareita teilläkin. Eihän niistä eläimistä ole mitään hyötyä. Hirvikärpäsetkin inhottavia.
Eikö liene vieraslaji?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?
Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen, koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.
Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.
Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.
juuri niin. Luonnosta vieraantuneet helsinkiläiset cityvihreät "luonnonsuojelijanuoret" alapeukuttavat. Heidän mielestään kaikki metsän hyötykäyttö ihmisen hyväksi pitää lailla kieltää, eikä metsänomistaja saisi kaataa puitaan. Hassua muuten, että puu-kasvia ei saisi kaataa, mutta sen sijaan vegaanit surutta tappavat ja ahnehtivat suuhunsa monta muuta kasvia. Onko kyse kasveihin kohdistuvasta ikä-rasismista vai mistä?
Voisitteko lopettaa tuon öyhötyksen "cityvihreistä"? Aika monet vastakommentit vaikuttaisivat tulevan henkilöiltä, joilla on jonkinlaista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa asiasta. Maalaisuus ei taas anna sinun mutuilullesi minkäänlaista uskottavuutta. Itse olen maalta kotoisin oleva metsänomistaja ja totean aloituksen hev0np*skaksi, ihan vain koska olen opiskellut aihetta useamman vuoden ja hankkinut jonkinlaisen ymmärryksen metsien ekologiasta ja toiminnasta. Suosittelen sinullekin tarkempaa perehtymistä aiheeseen.
Avohakkuu jäljittelee metsän luontaista kehitystä, sillä myös luonnonmetsissä tavallisesti esiintyvät metsäpalot, myrsky- ja hyönteistuhot tappavat puustoa laajoilta alueilta tasaisin väliajoin. Avohakkuun, kuten myös metsäpalon, jälkeen metsässä tulee jakso, jossa valoa vaativat lajit runsastuvat ja varjoa sekä puustoa vaativat lajit vähenevät. Talousmetsissä on kuitenkin aina useita erilaisessa kehitysvaiheessa olevia metsiköitä lähellä toisiaan. Näin tilaa ja elinympäristöjä riittää erilaisia olosuhteita vaativille metsälajeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?
Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen, koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.
Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.
Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.
juuri niin. Luonnosta vieraantuneet helsinkiläiset cityvihreät "luonnonsuojelijanuoret" alapeukuttavat. Heidän mielestään kaikki metsän hyötykäyttö ihmisen hyväksi pitää lailla kieltää, eikä metsänomistaja saisi kaataa puitaan. Hassua muuten, että puu-kasvia ei saisi kaataa, mutta sen sijaan vegaanit surutta tappavat ja ahnehtivat suuhunsa monta muuta kasvia. Onko kyse kasveihin kohdistuvasta ikä-rasismista vai mistä?
Voisitteko lopettaa tuon öyhötyksen "cityvihreistä"? Aika monet vastakommentit vaikuttaisivat tulevan henkilöiltä, joilla on jonkinlaista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa asiasta. Maalaisuus ei taas anna sinun mutuilullesi minkäänlaista uskottavuutta. Itse olen maalta kotoisin oleva metsänomistaja ja totean aloituksen hev0np*skaksi, ihan vain koska olen opiskellut aihetta useamman vuoden ja hankkinut jonkinlaisen ymmärryksen metsien ekologiasta ja toiminnasta. Suosittelen sinullekin tarkempaa perehtymistä aiheeseen.
Öyhötän cityvihreistä ja olen itse asunut Helsingissä neljäkymmentä vuotta.
Ammattini biologi. Oppilaani ovat juuri näitä cityvihreitä, joista öyhötän ja joiden tietämättömyyden hyvin tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Avohakkuu jäljittelee metsän luontaista kehitystä, sillä myös luonnonmetsissä tavallisesti esiintyvät metsäpalot, myrsky- ja hyönteistuhot tappavat puustoa laajoilta alueilta tasaisin väliajoin. Avohakkuun, kuten myös metsäpalon, jälkeen metsässä tulee jakso, jossa valoa vaativat lajit runsastuvat ja varjoa sekä puustoa vaativat lajit vähenevät. Talousmetsissä on kuitenkin aina useita erilaisessa kehitysvaiheessa olevia metsiköitä lähellä toisiaan. Näin tilaa ja elinympäristöjä riittää erilaisia olosuhteita vaativille metsälajeille.
No mutta katsos kun tämä ei ole totta. Luonnossa on paljon ns. kulonkiertämäalueita, joilla metsäpalot ovat hyvin, hyvin harvinaisia. Näille alueille avohakkuu ei todellakaan ole luontainen uudistumistapa. Lisäksi talousmetsissä on puuston ikäluokkia vain n. 0-80 ikävuoteen asti, kun luonnontilaiset metsät saattavat olla yli 200v vanhoja. Näistä nuorista (kyllä, 80v on vasta "aikuisuuden kynnyksellä") metsistä puuttuu kaikki vanhojen metsien rakenteet (vaihteleva ikärakenne, lahopuu). On olemassa myös lajeja, jotka nimenomaan tarvivat palanutta lahopuuta.
Aloitus on sakeaa paskapuhetta.
Käytännössä kaikki uhanalaiset metsälajit ovat vanhojen metsien lajeja. Joten jos haluamme tappaa ne sukupuuttoon, kaadetaan toki loputkit vanhat metsät. Kannattaa tutustua käsitteisiin alfa-, beta- ja gammadiversiteetti. Gammadiversiteetistä huolehtiminen on todellista monimuotoisuuden turvaamista ja kasvattamista. Vaikka määrällisesti nuoressa metsässä elää enemmän lajeja, ne ovat käytännössä kaikki yleisiä (luokkaa orava, varis, talitiainen) ja niiden olemassaolo ei ole uhkana. Vanhoissa metsissä lajisto on erilainen, suppempi, mutta koostuu sellaisisista, joita ei todellakaan joka paikassa näe, koska ne eivät voi elää muualla.