Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

"Vanhoja isoja lehtipuita ei luonnontilaisissa metsissä ole koska Suomen luonto toimii siten että kuusikko valtaa luonnontilaiset metsät ja paljon valoa tarvitsevat lehtipuut surkastuvat ennen pitkää. Vanhoja jykeviä lehtipuita on vain ihmisen hoitamissa metsissä tai puistoissa.

Juuri siksi ns talousmetsät ovat useimmiten monimuotoisempia kuin aarniometsät jotka kuusikoita."

Tämä ei pidä paikkaansa. Kuusi ei todellakaan valtaa alaa esim. kuivilla kankailla, ja kuivahkoillakin se valtapuu on joko mänty tai kuusi. Ja mitä tulee lehtipuihin, niitä kyllä esiintyy luonnontilaisessakin metsässä, vaikka olisikin kuusivaltainen. Esimerkiksi Pyhä-Häkin kansallispuistossa pääsee näkemään oikeasti vanhaa aarniometsää, ja kyllä vain sieltäkin löytyy lehtipuuta. Metsä ei missään nimessä ole staattinen edes vanhana, vaan erilaiset häiriöt (tuulenkaadot, myrskyt, tuholaiset) luovat pieniä aukkoja metsään, ja usein se pioneerilaji on nimenomaan lehtipuu. Ja väite, että talousmetsät olisivat monimuotoisempia kuin aarniometsät, ei vain ole totta.  Tärkein syy on nimenomaan lahopuun naurettavan pieni määrä talousmetsissä, sillä jopa neljännes metsälajeista on lahopuusta riippuvaista. Tuo ylempänä linkitetty ylen artikkeli on hyvä.

Ja metsien hiilitaseesta: Vaikka kasvava metsä sitookin hiiltä tehokkaasti, myös metsän hiiliVARASTO on tärkeää kokonaiskuvan, eli hiilitaseen, kannalta. Vanha metsä on kiistattomasti suurempi hiilen varasto kuin nuorempi, ja vaikka hiilen sidonta hidastuu kliimaksivaiheen metsässä, se ei lopu kokonaan, ja varasto on ja pysyy, maahengitystä lukuun ottamatta. Päätehakkuussa hiilivarasto pienenee äkisti, ja puun sisältämästä hiilestä tehdään sahatavaraa/sellua/mitä ikinä, ja jossakin vaiheessa (sellun kanssa nopeammin, rakennusten kanssa hitaasti) se hiili on taas ilmakehässä. Ja avohakkuun jälkeen metsikkö (maaperä) on hiilen lähde jopa vuosikymmeniä, vaikka taimikko sitookin hiiltä kasvaessaan. Tämäkin olisi hyvä muistaa.

T. edellisen sivun biologi

no kylläpä  värittelet  ja saivartelet asioita mielesi mukaan.

"Avohakkuun jäljiltä maaperä on hiilen lähde"??? . Jos olet rehellinen, ei maaperä ole avohakkuun jäljiltä hiilen lähde  ellei sinne ole jätetty puuta lahoamaan.  Jos taas on jätetty puuta lahoamaan, sittenhän siellä olisi sitä lahopuuta jota sinä öttiäisille kaipaat.

Jos metsään jätetään lahopuuta, lahopuu tuottaa hiilidioksidia ja on siis hiilen lähden

Talousmetsät ovat useimmiten monimuotoisempia kuin aarniometsät, jotka useimmiten  synkkiä kuusikoita joissa vain yhtä lajia, kuten edellä selkeästi sanottu.

Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen hoitaa sinne avonaisia "aukkohakkuita", sitten sinne todellakin voi lehtipuitakin tulla ja valoa riittää. Eli hmisen aukkohakkuu lisää monimuotoisuutta nopeammin ja valvotummin kuin mahdollinen metsäpalo tai hurrikaani.

"jos puusta tehdään rakennuksia, jossakin vaiheessa se hiili on kuitenkin ilmakehässä takaisin"

Mitä höpinää taas, kakenlaisia tyhmyreitä täällä.

Jos puusta tehdään puutaloja, siitä on hyötyä ihmisille eikä puun hiilidioksidi vapaudu ilmakehään niinkuin se vapautuisi jos puu olisi jätetty lahoamaan metsään.

Olen kyllästynyt näihin ns lunnonsuojelijoihin, jotka tuomitsevat kaikki ihmisen työhön ja asumiseen ja perheen elättämiseen ja elämiseen liittyvät pyrinnöt.

Miten kasvisintoilijat voivat olla noin itsekeskeisiä ja itserakkaita ja omahyväisiä?

Miksi heille  itselle tärkeiden hyötykasvisten tappaminen ja rahtaaminen Brasisliasta Suomeen on OK, mutta   meille muille suomalaisille tärkeän hyötykasvin  eli puun katkominen tuomitaan?

Vierailija kirjoitti:

Entä valtaako kuusikko lopulta myös mäntymetsät? Talousmetsistä näyttää mäntymetsiä olevan noin puolet, mutta ns aarniometsissä ei mäntyjä liene? Männyntaimi tarvitsee paljon valoa, se ei taida pärjätä muiden puiden varjossa .

Talousmetsissä mäntyä on siksi, että se taloudellisesti arvokkain puu ja toiseksi männylle sopivia kasvupaikkoja Suomessa on paljon. Kuusikin siellä voi kasvaa, mutta huonommin. Se on ollut luontaisestikin valtapuulaji. Talousmetsistä raivataan vähäarvoisempaa puuta kuten hieskoivua, yksityismetsistä yleensä polttopuuksi.

Aarniometsissä on mäntyjä siellä, missä kasvupaikka on liian karu vaativammille puulajeille.

Vierailija kirjoitti:

Kuusessa on se ongelma, että se kaatuu helposti tuulessa ja myrskyssä. Sillä on pintajuuret.

Mänty kestää myrskyt tolppajuurineen, jos ei ole laho.

Pelkkä myytti. Tapani-myrskyssä kaatui mäntyä kuin heinää. Meillä oli jo tontin reunassa pelkästään 20 juurineen kaatuneen mäntyjen rivi. Ei ollut lahoja.

No eihän avohakkuun jälkeen juuri missään anneta luonnollisen sukkession tapahtua. Kyllä sinne istutetaan köyhä yhden puulajin talousmetsä.

Joku nyt ymmärtää monimuotoisuuden väärin, ei meillä ole pulaa vadelmapuskista, maitohormista tms. joita avohakkuualueelle tulee. Meillä on pula juuri vanhojen metsien lajeista.

Vierailija kirjoitti:

Joku nyt ymmärtää monimuotoisuuden väärin, ei meillä ole pulaa vadelmapuskista, maitohormista tms. joita avohakkuualueelle tulee. Meillä on pula juuri vanhojen metsien lajeista.

Minä en ainakaan tarvitse niitä puuntuhoajaöttiäisiä joiden takia pitäisi kaikki Suomen  metsät suojella. Minusta emme kärsi niiden öttiäisten  puutteesta.

Meillä on puutetta työpaikoista pohjoisen ihmisille.

Jos katsotaan Euroopan karttaa, niin miten nämä  harvinaiset öttiäiskannat ovat levittäytyneet? Eikö niitä todellakaan tavata maailmassa missään muuaalla kuin Suomen suojelumetsissä?  Miksi vain Suomen pitäisi niitä suojella? Miten Etelä Euroopan maat, joissa metsää on vain 10-20 % maan pinta-alasta? Entä Britannia, jossa metsää vain 11 %

Nämä öttiäisihmiset ovat työpaikkoja vastaan. Heidän mielestään pohjoisen ihmiset eivät saisi käydä töissä ja elättää perhettään kotiseudullaan. Heidän mielestään kaikkien ihmisten tulisi muuttaa Helsingin kerrostaloon, jotta öttiäiset saisivat vallata Suomen.

Huvittavintahan tässä on se, että todennäköisesti nuo öttiäiset eivät välitä tippaakaan suojhelumetsistä. Todennäköisesti nekin viihtyisivät mainiosti Topeliuspuistossa Helsingin ydinkeskustassa, jos niilee nostettaisiin sinne pari lahopuupökkelöä.

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhassa Aarnio.etsässä lajien määrä on suppeampi kuin talousmetsässä. Wikipedia.

Ja aarniometsät Suomessa muuttuneet kuusikoiksi. Wikipedia.

Kuusikko peittää muut puulajit alleen .Wikipedia.

Vanhojen metsien lajit ovat Suomessa pahasti uhanalaisia nykyaikaisen metsän"hoidon" takia. 

Uusi uhanalaisten lajien Punainen Lista ilmestyi vasta, siellä on tieteellistä tietoa. 

Wikipedia ei ole tieteellistä tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku nyt ymmärtää monimuotoisuuden väärin, ei meillä ole pulaa vadelmapuskista, maitohormista tms. joita avohakkuualueelle tulee. Meillä on pula juuri vanhojen metsien lajeista.

Minä en ainakaan tarvitse niitä puuntuhoajaöttiäisiä joiden takia pitäisi kaikki Suomen  metsät suojella. Minusta emme kärsi niiden öttiäisten  puutteesta.

Meillä on puutetta työpaikoista pohjoisen ihmisille.

Jos katsotaan Euroopan karttaa, niin miten nämä  harvinaiset öttiäiskannat ovat levittäytyneet? Eikö niitä todellakaan tavata maailmassa missään muuaalla kuin Suomen suojelumetsissä?  Miksi vain Suomen pitäisi niitä suojella? Miten Etelä Euroopan maat, joissa metsää on vain 10-20 % maan pinta-alasta? Entä Britannia, jossa metsää vain 11 %

Nämä öttiäisihmiset ovat työpaikkoja vastaan. Heidän mielestään pohjoisen ihmiset eivät saisi käydä töissä ja elättää perhettään kotiseudullaan. Heidän mielestään kaikkien ihmisten tulisi muuttaa Helsingin kerrostaloon, jotta öttiäiset saisivat vallata Suomen.

Huvittavintahan tässä on se, että todennäköisesti nuo öttiäiset eivät välitä tippaakaan suojhelumetsistä. Todennäköisesti nekin viihtyisivät mainiosti Topeliuspuistossa Helsingin ydinkeskustassa, jos niilee nostettaisiin sinne pari lahopuupökkelöä.

Teksti oli  kuin 3-vuotiaan kepulaisen höpinää, mutta viimeiseen lauseeseesi korjaisin että lahopuulla elävä laji ei pärjää missä vaan olevalla lahopuulla, vaan mm. mikroilmaston on oltava juuri sopiva kyseiselle lajille. Muun maailman ja kasvuympäristön lajit tuskin kasvavat kovin mielellään Suomessa.

Terve ja tasapainossa oleva ekosysteemi on muuten vastustuskykyisin ekosysteemi. t. biologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aarniometsän lahoavaa kuusipuuta tarvitseva laji on todennäköisesti puuntuholaiskoppakuoriainen? Tuskin nämä lajit kovin pitkiä muuttomatkoja lentelevät. Tuskinpa niitä tuholaisia luonto paljon tarvitsee, ehkä joku pieni määrä jollain suppealla alueella ihan riittävästi.

Tulee mieleen kuinka vuosittain jahdataan jättiputkea, se halutaan tappaa sukupuuttoon. Ei ajatella että jättiputki rikastuttaa luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Mites muuttolinnut, joku uusi laji jota Suomessa ei ennen nähty? Onko se vueraslaji joka pitää heti tappaa sukupuuttoon vai onko se luontoa rikastuttava ja monimuotoisuutta lisäävä tekijä jota pitää suojella?

Myös liito- orava on tullut tänne Siperiasta, siis vieraslaji.

Olen usein miettinyt samaa. Kasvien ja eläinten leviäminen paikasta toiseen kuuluu varmaankin luonnon normaaliin kiertoon. Aika moni kasvi tai eläin on tänne levinnyt muualta, niinkuin ihmisetkin.

Ihmettelen luontoon kohdistuvaa rasismia.

Ihmisen tuomat haittalajit kuten jättiputki ovat eri asia. Luonnon kierron mukaan tapahtuva leviäminen on hallitumpaa.

Hanki ensin asiatietoa, ihmettele sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Hömötiainenkaan ei tarvitse pohjoisen Suomen aarniometsiä lisääntymiseen.

Katsokaas lajin levinneisyyskarttaa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Poecile_montanus_distribution_ma…

Lajihan viihtyy erinomaisesti hyvin tiehään asutuilla alueilla Euroopassa, jossa asumattomia korpia ja aarniometsiä ei ole lainkaan. Sopeutuu  sekin lintu näköjään  myös kaupunkien puistoihin ja pusikoihin.

Minusta luonnonsuojelijat ovat vähän tyhmiä. Jos näkevät linnun tai oravan jonkun puun oksalla, luulevat että tuon lajin takia kaikki sen kaltaiset metsät pitää heti suojella.

Joku eläimen kanta voi tilapäisesti vähetä ihan luonnollissti,  ihmisestä johtumattomista syistä. Jos joku kanta kasvaa paljon, sitten tulee kato - jonain vuonna voi joku tuholaiskanta lisääntyä ja kato käy -  seitsemän vuoden välein käyvä katohan tunnetaan luontoon kuuluvana faktahan jo Raamatussa

Minua jostain syystä v ituttaa ihmiset, jotka esittävät omasta mielestään hieno ja monimutkaisia ajatusrakennelmia mutta jotka eivät tiedä vaahtoamastaan asiasta edes alkeita.

Hömötianen viihtyy muuallakin kuin aarniometsässä, katsokaas! Vähä tyhmiä nuo luonnonsuojelijat!

Minäkään en tule tänne selittämään näsäviisaita auton moottoreista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hömötiainenkaan ei tarvitse pohjoisen Suomen aarniometsiä lisääntymiseen.

Katsokaas lajin levinneisyyskarttaa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Poecile_montanus_distribution_ma…

Lajihan viihtyy erinomaisesti hyvin tiehään asutuilla alueilla Euroopassa, jossa asumattomia korpia ja aarniometsiä ei ole lainkaan. Sopeutuu  sekin lintu näköjään  myös kaupunkien puistoihin ja pusikoihin.

Minusta luonnonsuojelijat ovat vähän tyhmiä. Jos näkevät linnun tai oravan jonkun puun oksalla, luulevat että tuon lajin takia kaikki sen kaltaiset metsät pitää heti suojella.

Joku eläimen kanta voi tilapäisesti vähetä ihan luonnollissti,  ihmisestä johtumattomista syistä. Jos joku kanta kasvaa paljon, sitten tulee kato - jonain vuonna voi joku tuholaiskanta lisääntyä ja kato käy -  seitsemän vuoden välein käyvä katohan tunnetaan luontoon kuuluvana faktahan jo Raamatussa

Minua jostain syystä v ituttaa ihmiset, jotka esittävät omasta mielestään hieno ja monimutkaisia ajatusrakennelmia mutta jotka eivät tiedä vaahtoamastaan asiasta edes alkeita.

Hömötianen viihtyy muuallakin kuin aarniometsässä, katsokaas! Vähä tyhmiä nuo luonnonsuojelijat!

Minäkään en tule tänne selittämään näsäviisaita auton moottoreista. 

Hömötiainen ei levinneisyyskartan mukaan todellakaan tarvitse Suomen suojelumetsiä, koska näyttää hyvin menestyvän Etelä-Euroopan tiheään asutuissa maissa joissa suojelumetsiä ei ole.  Todennäköisesti viihtyy kaupunkiåuisyoissa missä muutkin tiaiset. Muistan kuinka lapsuudessani hömötiainen oli yleinen kaupungin omaktoalueen pihoissa, joissa asuin.

Eli hömötiainen eikä myöskään liito-orava ole  mikään erämaalaji.

Joten miksi luonnonsuojelijat nyt vetoavat hömötiaisen tai liito-oravan kantojen vähenemiseen ja sillä perustelevat ettei pohjoisen metsäerämaita saisi hakata? Kun oikeasti sekä liito-orava että hömötiainen viihtyvät hyvin kaupunkien puistoissa.

Juuri siksi luonnonsuojelijat vaikuttavat minun, akateemisen ja luonnontiedettä opiskelleen aikuisen helsinkiläisen naisihmisen mielestä lapsellisilta tai suoraan sanottuna tyhmiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku nyt ymmärtää monimuotoisuuden väärin, ei meillä ole pulaa vadelmapuskista, maitohormista tms. joita avohakkuualueelle tulee. Meillä on pula juuri vanhojen metsien lajeista.

Minä en ainakaan tarvitse niitä puuntuhoajaöttiäisiä joiden takia pitäisi kaikki Suomen  metsät suojella. Minusta emme kärsi niiden öttiäisten  puutteesta.

Meillä on puutetta työpaikoista pohjoisen ihmisille.

Jos katsotaan Euroopan karttaa, niin miten nämä  harvinaiset öttiäiskannat ovat levittäytyneet? Eikö niitä todellakaan tavata maailmassa missään muuaalla kuin Suomen suojelumetsissä?  Miksi vain Suomen pitäisi niitä suojella? Miten Etelä Euroopan maat, joissa metsää on vain 10-20 % maan pinta-alasta? Entä Britannia, jossa metsää vain 11 %

Nämä öttiäisihmiset ovat työpaikkoja vastaan. Heidän mielestään pohjoisen ihmiset eivät saisi käydä töissä ja elättää perhettään kotiseudullaan. Heidän mielestään kaikkien ihmisten tulisi muuttaa Helsingin kerrostaloon, jotta öttiäiset saisivat vallata Suomen.

Huvittavintahan tässä on se, että todennäköisesti nuo öttiäiset eivät välitä tippaakaan suojhelumetsistä. Todennäköisesti nekin viihtyisivät mainiosti Topeliuspuistossa Helsingin ydinkeskustassa, jos niilee nostettaisiin sinne pari lahopuupökkelöä.

Teksti oli  kuin 3-vuotiaan kepulaisen höpinää, mutta viimeiseen lauseeseesi korjaisin että lahopuulla elävä laji ei pärjää missä vaan olevalla lahopuulla, vaan mm. mikroilmaston on oltava juuri sopiva kyseiselle lajille. Muun maailman ja kasvuympäristön lajit tuskin kasvavat kovin mielellään Suomessa.

Terve ja tasapainossa oleva ekosysteemi on muuten vastustuskykyisin ekosysteemi. t. biologi

no mutta onpas  hienoa jos kepulaiset ovat kanssani samaa mieltä  työllisyyden merkityksestä perheiden hyvinvoinnille ! Onneksi viime vaaleissa jo lopetinkin äänestämästä vihreitä täällä Helsingissä, on heidän kannanottonsa menneet niin typeriksi. Puhuvat vain öttiäisistä, mutta työllisyyden hoitamiseen ei ymmärrys riitä ollenkaan. Hävettää että aiemmin vihreitä äänestin. Mutta kun kasvaa aikuiseksi, ymmärrys laajenee.

Minuakin tympäisee ilmastohörhöjen, kasvishörhöjen ja myös ötökkähörhöjen puheet.

He tuntuvat vastustavan äänekkäästi kaikkea sitä mitä työssä käyvä perhe ja koko valtio tarvitsee.

Eli työpaikkoja ja verotuloja joilla sitä koulutusta ylläpidetään.

Vierailija kirjoitti:

Ilmaston kannalta on järkevää korjata täyteen mittaansa kasvaneet puut hyötykäyttöön ja istuttaa tilalle uusia.

Ilmaston kannalta puita ei saisi jättää metsään lahoamaan ja lisäämään ilman hiilidioksidikuormaa, joka haitallista.

Kuulostaa järkevältä. Puu on samanlainen hyötykasvi kuin muutkin, ja toki sitä pitää voida ihmisten käyttää hyödykseen. Kasveja syödään ja hyötykäytetään monella tavalla. Toisia syödään ja toisista rakennetaan pesiä ja suojia kylmyyttä ja sadetta vastaan.

Siinä mielessä ihmiset eläinten kaltaisia.

No eikä lisää, talousmetsässä asuu yleisiä, ei-vaarantuneita lajeja, kun taas aarniometsissä viihtyvät uhanalaiset, joilla ei muuta paikkaa enää olekaan. Nämä turvasatamat nyt sitten pitäisi saada metsäteollisuuden käyttöön, jotta kiinaan saadaan sellua, jonka tuotantojätteet jäävät meidän riesoiksemme. Että jee jee.

Avohakkuun paikalle kasvaa ryteikkö.

Ja jokunen puu. Pajuja yleensä.

Mystinen metsätyömies kirjoitti:

Näin se on + on hieman vähemmän haittaa hyttysistä, paarmoista, mäkäräisistä ja muista pörriäisistä, ja todellakin pääset myös muut kasvit paremmin leviämään ja kasvamaan.

Onneksi metsätyömiehet eivät päätä asioista, kun et ymmärrä mitä hyötyä on pörriäisistä. tai muistakaan sioista. Avohakkuu voi olla hyödyksi joillekin lajeille, mutta suurin osa kärsii niistä. Normaali metsä tarjoaa elintilaa useille lajeille eri kerroksissa, yksinkertaisessa metsässä on muutama elinkerros.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän toiseenkin ketjuun:

Juuri viikko sitten mökkinaapurin kanssa ihmeteltiin kuusten vähenemistä. Ollaan mökkeilty vuosikymmeniä samalla seudulla ja ympäristö on sekametsää. Kuusia on enää muutama kun aiemmin niitä on ollut useita. Hakkuita alueella ei tehdä, muut puut ovat vain ottaneet tilaa haltuun. Tietenkään tämä ei päde kaikkialla, mutta mitätöi väitteesi absoluuttisuuden. Kyllä luonto itsensä hoitaa, kun ihminen ei liikaa puutu.

En usko tuohon. Kuusi menestyy varjoa sietävänä erinomaisesti sekametsässä, ja ajanmittaan, kun lyhytikäisemmät lehtipuut kuolevat, metsät kuusivaltaistuvat. Tilannetta, jossa muut puut valtaisivat kuuselta luontaisesti tilaa, ei Suomessa ole.