Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

Meillä on harvinaisimmat lajit harvinaisimmissa metsätyypeissä. Kun niitä hakataan, niin tilalle tulee näitä joka puolella olevia yleislajeja (joita ap kutsuu "monimutoisuudeksi"). Silloin monimuotoisuus vähenee.

Suomeksi; avohakkuut Suomessa vähentävät monimuotoisuutta tässä tilanteessa, jossa nyt olemme

Pelottavaa, että metsäteollisuus on ottanut valheelliseksi agendakseen monimuotoisuuden suojelun ja ilmastotoimet, vaikka toiminnallaan tuhoavat kumpaakin.

Mistä Sinä tiedät, minkä kuoriaisen lopullinen katoaminen johtaa tapahtumaketjuun, jonka seurauksena ekologinen kierto romahtaa? Miettikää sellulobbarit sitä tuhotessanne hupenevia luonnonmetsiä.

Sellun kehitysmahdollisuudet esimerkiksi pakkausmateriaaleissa vaikuttavat lupaavilta, mutta hintana ei voi olla teollisuuden aiheuttama ympäristötuho.

Kuviohan on ihan sairas: tuotetaan "ympäristöystävällistä" ainetta ympäristöä tuhoten, ja nauretaan matkalla pankkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vattu on herkullisin marja mitä tiedän. Villivattu .

Siksi metsät aukkohakattava jotta saadaan villivattua. Jee!!

Tietääkö joku missä parhaat aukkohakkuut eli vatukot?

Vattuja saat aukkohakkuilta muutaman vuoden ajan. Aika pian ne jäävät vesakon varjoon. Niitä avohakkuita on kaikkialla, ei niitä tarvitse netistä kysellä. Muutaman vuoden ikäinen avohakkuu, siellä on vattuja.

Vierailija kirjoitti:

Suunnistajana olen venäyttänyt nilkkani juuri avohakkioilla. Kasvillisuus peittää työkoneiden urat, mutta ne on yhä siellä.

Kyllä niitä kuoppia ja kivenkoloja on ilman avohakkuitakin. Ikävää ja hidasta maastoa ne kyllä ovat edetä. Kaikkein hitainta maastoa ovat ensiharvennusmetsät, jossa ranteenpaksuista ja ohuempaa risua on maassa ristiin rastiin.

Toinen suunnistaja.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).

Kuivimmat maat ovat männikköä, tuoreet kankaat kuusikkoa. Niin se yleisesti menee. Poikkeuksia on, vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunnistajana olen venäyttänyt nilkkani juuri avohakkioilla. Kasvillisuus peittää työkoneiden urat, mutta ne on yhä siellä.

Kyllä niitä kuoppia ja kivenkoloja on ilman avohakkuitakin. Ikävää ja hidasta maastoa ne kyllä ovat edetä. Kaikkein hitainta maastoa ovat ensiharvennusmetsät, jossa ranteenpaksuista ja ohuempaa risua on maassa ristiin rastiin.

Toinen suunnistaja.

Hauskaa. Ensin valitetaan ettei metsään jätetä kylliksi puuta lahoamaan, sitten valitetaan että sinne on jätetty puuta lahoamaan.

Kyll nyt näyttää tämänkin keskustelun valossa siltä ettei noita luonnonsuojelijoita kannata päästää hallitukseen. Taitaa olla aika tyhmää väkeä. Eivät osaa hoitaa ihmisten asioita, fokus on ihmistä vastaan.

No ei ne luonnonsuojelijat hoitaa ihmisten asioita. Eikä ne osaa hoitaa kasvienkaan asioita, vaan itsekkäästi tappavat niitä ja ahmivat suuhunsa. Armotta myrkyttävät pikkuöttiäisiä soijapapupelloilla ja kaatavat sademetsiä.

Mutta Suomen öttiäisten puolta he osaavat pitää, Suomen ihmisiä vastaan he käyvät sotaa.

Jos suunnistajat haluavat edetä nopeasti ilman esteitä, eikö kilpailuja pitäis järjestää muualla kuin metsissä? Metsissä kun voi kompastua kuoppaan tai törmätä puuhun.

Vierailija kirjoitti:

Kuusi valtaa hitaasti kaikki metsät Suomessa jos luonto saa yksin päättää

https://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/kuusi.htm

Ihmisen istuttamista taimista 60 prosenttia on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin 10 prosenttia istutusalasta.

Ilmeisesti kuusesta saa paremman hinnan, ja se selviää monenlaisessa maastossa

Kuusi ei maistu hirville niin kuin mänty. Kun hirvilauma asettuu talvella männyntaimikkoon ja syö latvat poikki kaikista, siinä menee niiden puiden arvo. Niistä ei sen jälkeen tule tukkipuita, vaan korkeintaan sellukattilaan kelpaavia. Mänty myös vaatisi vähäravinteisemman maan kuin kuusi, liian rehevällä maapohjalla mänty kasvaa liian nopeasti, eikä siitä tule hyvälaatuista millään.

Parempi istuttaa kuusta.  

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuun paikalle kasvaa ryteikkö.

Ja jokunen puu. Pajuja yleensä.

Et sitten ole koskaan nähnyt yhtään avohakkuuta Suomessa. Ehkä siellä missä sinä asut, ne kasvavat pajukkoa, mutta meille enemmän vatukkoa.  Suomen avohakkuuaukoille on istutettava tai kylvettävä uudet puut. Sitä paitsi avohakkuut tehdään yleensä sellaisilla mailla, joissa pajua ei paljon kasva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusi valtaa hitaasti kaikki metsät Suomessa jos luonto saa yksin päättää

https://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/kuusi.htm

Ihmisen istuttamista taimista 60 prosenttia on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin 10 prosenttia istutusalasta.

Ilmeisesti kuusesta saa paremman hinnan, ja se selviää monenlaisessa maastossa

Kuusi ei maistu hirville niin kuin mänty. Kun hirvilauma asettuu talvella männyntaimikkoon ja syö latvat poikki kaikista, siinä menee niiden puiden arvo. Niistä ei sen jälkeen tule tukkipuita, vaan korkeintaan sellukattilaan kelpaavia. Mänty myös vaatisi vähäravinteisemman maan kuin kuusi, liian rehevällä maapohjalla mänty kasvaa liian nopeasti, eikä siitä tule hyvälaatuista millään.

Parempi istuttaa kuusta.  

Mutta onko niin, että aikaa myöten kuusi valtaa myös männiköt? jos kuitenkin kaikkein vanhimmat ns aarniometsät Suomessa on kuusikoita, niinkuin tässä ketjussa on kerrottu. Onko Suomessa ikivanhoja luonnontilaisia männiköitä?

Vierailija kirjoitti:

Olen hakkuuttanut metsiini kymmeniä aukkohakkuita vuosien saatossa. Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin aukkoihin metsänhoitoyhdistys on pakottanut istuttamaan kuusentaimet. 

Että se siitä monimuotoisuudesta..

Minä olen kasvattanut perintömetsiäni kolmisenkymmentä vuotta. Ei metsänhoitoyhdistys mitään puulajivalintoja ole pakottanut eikä määrännyt. Ihan olen saanut itse valita millä puulajilla metsät uudistetaan. Maaperästä ja olosuhteista riippuen kuusella, koivulla, johonkin visakoivua, tervaleppää aj lehtikuusta, ihan huvin vuoksi. Useilla alueilla uudistaminen onnistuu luontaisestikin, antaa kasvaa sitä mitä viereisistä metsistä siementä tulee, ja katsotaan vesakontorjuntavaiheessa mitä sinne jätetään kasvamaan.

Itse kun tykkään eniten sekametsästä, sellaista metsää saa myös kasvattamalla. Jättää vain johonkin paikkaan luontaisesti kasvaneita haapoja, pihlajoita ja raitojakin koivujen ja kuusten joukkoon.  Mäntyjä maillani ei niin paljoa kasva, kun on niin ravinteikasta maata.

Sekametsä on kaunista, ja sieltä löytyy myös hyvin marjoja ja sieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusi valtaa hitaasti kaikki metsät Suomessa jos luonto saa yksin päättää

https://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/kuusi.htm

Ihmisen istuttamista taimista 60 prosenttia on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin 10 prosenttia istutusalasta.

Ilmeisesti kuusesta saa paremman hinnan, ja se selviää monenlaisessa maastossa

Kuusi ei maistu hirville niin kuin mänty. Kun hirvilauma asettuu talvella männyntaimikkoon ja syö latvat poikki kaikista, siinä menee niiden puiden arvo. Niistä ei sen jälkeen tule tukkipuita, vaan korkeintaan sellukattilaan kelpaavia. Mänty myös vaatisi vähäravinteisemman maan kuin kuusi, liian rehevällä maapohjalla mänty kasvaa liian nopeasti, eikä siitä tule hyvälaatuista millään.

Parempi istuttaa kuusta.  

Mutta onko niin, että aikaa myöten kuusi valtaa myös männiköt? jos kuitenkin kaikkein vanhimmat ns aarniometsät Suomessa on kuusikoita, niinkuin tässä ketjussa on kerrottu. Onko Suomessa ikivanhoja luonnontilaisia männiköitä?

Kaikkein kuivimmilla ja vähäravinteisimmilla paikoilla kuusi ei kasva. Luonnontilaisia männiköitä kasvaa mäkien ja kallioiden laella. Mänty ei paljoa alustaltaan vaadi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi vapaassa maassa jokainen voi ostaa metsää haluamansa määrän ja suojella sitä ihan omien mieltymystensä mukaan.

Juu, näinhän joku välkky kokoomuslainen mussutti telkkarissa kun hakkuista joskus muutama vk sitten puhuttiin. Niillä taitaa kaikilla olla susanna kosken aivot.

Milläs köyhä ihminen ostaisi metsää, kaikki eivät ole kultalusikka perseessä syntyneet kuten ne jotka metsiä ovat perineet.

Minusta jokaisen metsän pitäs kuulua valtiolle, en ymmärrä yhtään miten ihminen voi omistaa maata muutoinkaan, olio joka elää planeetalla hyven pienen hetken.

 

Miksi metsän pitäisi kuulua valtiolle? Valtion kannalta kannattavampaa on se, että yksityiset omistavat metsät, ja maksavat niiden tuotosta veroa. Verotuotto neljä miljardia vuodessa. Jos metsät olisivat valtion taseessa, toki niitä pystyisi hakkaamaan isompina alueina kuin pienialaisempia yksityismetsiä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta valtio-omistus tuskin olisi yksityisomistusta parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan kepun propagandalta tuo avohakkuiden puolustelu.

Olipa huono yritys. Ei kannata jatkaa.

SAKn suurin liitto on Paperityöntekijöiden liitto, ne on demareita. Juuri ne sitä sellutehdasta haluavat, ja puutavaraa tehtaaseen.

Saattaa ne teollisuuspamput olla kuulkaas kokoomukselaisia, eikös se kokoomus passaa yritysten puolesta.

Mutta eniten Suomen teollisuutta ennen vaaleja puolusti Jussi Halla-aho. Eli ehkä tää onkin persujen propagandaa.

Vai onko niin että kaikki muut paitsi vihreät haluaa uusia työpaikkoja pohjoiseen, eli sen sellutehtaan? Ja siis avohakkuita jotta raaka-ainetta tehtaassa riittää. Onko vihreät ainoa puolue joka vastustaa verotulojen ja työllisyyden lisäämistä ja hyvinvointivaltion jatkumista? Metsä on Suomen vihreä kulta ja talouselämän kivijalka.

Sellutehtaiden raaka-ainetta ei niinkään saada avohakkuista kuin keskenkasvuisten metsien harvennushakkuista. Metsänomistajalle kannattavinta on myydä puu täysikasvuisena tukkina. Tukkipuun hinta on luokkaa 45-60 euroa kuutiolta, sellutehtaisiin menevästä kuitupuusta saa 12-18 euroa kuutiolta. Ja energiapuusta suunnilleen vain korjuukustannukset.

Mielenkiintoista on tämä " luonnon monimuotoisuus" käsitteenä. Ikäänkuin olisi hienoa että luonnossamme olisi mahdollisimman monta lajia kasvi- ja eläinkunnassa.

Toisaalta käydään raivokkaasti keskustelua avohakkuita vastaan, vaikka lisääntynyt valon määrä tietenkin lisää paikallisesti lajien määrää. Ainakin kasvikunnan monet siemenet pääsevät itämään kun saavat valoa.

Ristiriitaista on myös raivokas keskustelu ns vieraslajeja vastaan. Satoja vuosia Suomeen juurtunut lupiini pitääkin nyt yhtäkkiä tappaa sukupuuttoon.

Minusta Suomessa liikaa metsää Ikävää synkkää ja pimeää metsää joka puolella. Hakatkaa aukkoja jotta kaunis avara maisema näkyy. Tulin juuri Islannista jossa metsiä ei lainkaan. Silmä näkee kauas kumpuilevaan maastoon ja sielu lepää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta Suomessa liikaa metsää Ikävää synkkää ja pimeää metsää joka puolella. Hakatkaa aukkoja jotta kaunis avara maisema näkyy. Tulin juuri Islannista jossa metsiä ei lainkaan. Silmä näkee kauas kumpuilevaan maastoon ja sielu lepää.

Ja siellä onkin miljoona poikineen palanut, kun on turhaan yritetty saada sitä metsää taas kasvamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Suomessa liikaa metsää Ikävää synkkää ja pimeää metsää joka puolella. Hakatkaa aukkoja jotta kaunis avara maisema näkyy. Tulin juuri Islannista jossa metsiä ei lainkaan. Silmä näkee kauas kumpuilevaan maastoon ja sielu lepää.

Ja siellä onkin miljoona poikineen palanut, kun on turhaan yritetty saada sitä metsää taas kasvamaan.

Suomessa on todella vähän sellaisia avohakkuualueita, joille ei ole saatu kasvamaan mitään. Hakkuutulot ovat aina suuremmat kuin viljelykustannukset, paitsi niillä harvoilla hehtaareilla. Tämä on varma tieto, olen käynyt niitä mittaamassa.

Turha tehdä liian suuria aukkoja, kyllä jo 5 ha riittää vatukolle ja lintupoikueelle.