Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

Vierailija
02.05.2019 |

Kuusikko valtaa elintilan muilta lajikkeilta kunnes ihminen tai metsäpalo tai myrsky aukkohakkaa metsän. Vasta sitten metsän aluskasvillisuus saa taas valoa ja muut puulajit elintilaa. Myös pölyttäjät ja kukat ja marjat ja perhoset ja linnut saa at elintilaa.

Kommentit (164)

Vierailija
81/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?

Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen,  koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.

Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.

Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.

juuri niin. Luonnosta vieraantuneet helsinkiläiset cityvihreät "luonnonsuojelijanuoret" alapeukuttavat. Heidän mielestään kaikki metsän hyötykäyttö ihmisen hyväksi pitää lailla kieltää, eikä metsänomistaja saisi kaataa puitaan. Hassua muuten, että puu-kasvia ei saisi kaataa, mutta sen sijaan vegaanit surutta tappavat ja ahnehtivat suuhunsa monta muuta kasvia. Onko kyse kasveihin kohdistuvasta ikä-rasismista vai mistä?

Voisitteko lopettaa tuon öyhötyksen "cityvihreistä"? Aika monet vastakommentit vaikuttaisivat tulevan henkilöiltä, joilla on jonkinlaista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa asiasta. Maalaisuus ei taas anna sinun mutuilullesi minkäänlaista uskottavuutta. Itse olen maalta kotoisin oleva metsänomistaja ja totean aloituksen hev0np*skaksi, ihan vain koska olen opiskellut aihetta useamman vuoden ja hankkinut jonkinlaisen ymmärryksen metsien ekologiasta ja toiminnasta. Suosittelen sinullekin tarkempaa perehtymistä aiheeseen.

Öyhötän cityvihreistä ja olen itse asunut Helsingissä neljäkymmentä vuotta.

Ammattini biologi. Oppilaani ovat juuri näitä cityvihreitä, joista öyhötän ja joiden tietämättömyyden hyvin tunnen.

Ja sinä olet samaa mieltä aloituksen kanssa? Ja väität biologina, että Suomen metsiä hoidetaan ekologisesti kestävällä tavalla? Selkeästi tietämättömyyden tunnet hyvin, joo.

Vierailija
82/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?

Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen,  koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.

Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.

Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.

juuri niin. Luonnosta vieraantuneet helsinkiläiset cityvihreät "luonnonsuojelijanuoret" alapeukuttavat. Heidän mielestään kaikki metsän hyötykäyttö ihmisen hyväksi pitää lailla kieltää, eikä metsänomistaja saisi kaataa puitaan. Hassua muuten, että puu-kasvia ei saisi kaataa, mutta sen sijaan vegaanit surutta tappavat ja ahnehtivat suuhunsa monta muuta kasvia. Onko kyse kasveihin kohdistuvasta ikä-rasismista vai mistä?

Voisitteko lopettaa tuon öyhötyksen "cityvihreistä"? Aika monet vastakommentit vaikuttaisivat tulevan henkilöiltä, joilla on jonkinlaista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa asiasta. Maalaisuus ei taas anna sinun mutuilullesi minkäänlaista uskottavuutta. Itse olen maalta kotoisin oleva metsänomistaja ja totean aloituksen hev0np*skaksi, ihan vain koska olen opiskellut aihetta useamman vuoden ja hankkinut jonkinlaisen ymmärryksen metsien ekologiasta ja toiminnasta. Suosittelen sinullekin tarkempaa perehtymistä aiheeseen.

Öyhötän cityvihreistä ja olen itse asunut Helsingissä neljäkymmentä vuotta.

Ammattini biologi. Oppilaani ovat juuri näitä cityvihreitä, joista öyhötän ja joiden tietämättömyyden hyvin tunnen.

Sinä et mikään biologi ole. Korkeasti koulutetun suusta ei tule tuollaista törkyä.

T. biologi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palstan uusi lisäys: AVOHAKKUUHULLU

Vierailija
84/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi emme vaadi, että Helsinki entistetään metsäksi? Eli mikä ihmeen kamaluus se avohakuu on, kun samaan aikaan rakentamisen tai vaikka junaradan takia hakataan puita nurin eikä kukaan ole siellä vieressä itkemässä, että tästä nyt katosi potentiaalinen ikimetsä. On farisealaista ajattelumallia toisaalta valittaa sitä, että meillä ei ole vanhoja metsiä ja toisaalta olla ihan hiljaa, kun metsää hakataan ihmisen mukavuuden takia.

Esimerkiksi metsittämällä kaikki metsäautotiet aiheutetaan se, että mökille ei enää pääse. Ei maalainen eikä kaupunkilainen. Vai onko se tien levyinen avohakkuu jotenkin ekosysteemille vaaraton?

Vierailija
85/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi emme vaadi, että Helsinki entistetään metsäksi? Eli mikä ihmeen kamaluus se avohakuu on, kun samaan aikaan rakentamisen tai vaikka junaradan takia hakataan puita nurin eikä kukaan ole siellä vieressä itkemässä, että tästä nyt katosi potentiaalinen ikimetsä. On farisealaista ajattelumallia toisaalta valittaa sitä, että meillä ei ole vanhoja metsiä ja toisaalta olla ihan hiljaa, kun metsää hakataan ihmisen mukavuuden takia.

Esimerkiksi metsittämällä kaikki metsäautotiet aiheutetaan se, että mökille ei enää pääse. Ei maalainen eikä kaupunkilainen. Vai onko se tien levyinen avohakkuu jotenkin ekosysteemille vaaraton?

Nämä on kyllä nerokkaista vastaiskuja nämä tällaiset kommentit, että ei näihin viitsi enää edes kommentoida mitään vastaan kun kuinka tällaiselle ihmiselle edes yrität selittää mitään? Mistä tässäkin alottaisi? Ei auta kuin haudata kasvot kämmeniin, pitää hiljainen hetki ihmisten typeryydelle ja mennä kotiin vetämään kalsarikännit.

Vierailija
86/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi emme vaadi, että Helsinki entistetään metsäksi? Eli mikä ihmeen kamaluus se avohakuu on, kun samaan aikaan rakentamisen tai vaikka junaradan takia hakataan puita nurin eikä kukaan ole siellä vieressä itkemässä, että tästä nyt katosi potentiaalinen ikimetsä. On farisealaista ajattelumallia toisaalta valittaa sitä, että meillä ei ole vanhoja metsiä ja toisaalta olla ihan hiljaa, kun metsää hakataan ihmisen mukavuuden takia.

Esimerkiksi metsittämällä kaikki metsäautotiet aiheutetaan se, että mökille ei enää pääse. Ei maalainen eikä kaupunkilainen. Vai onko se tien levyinen avohakkuu jotenkin ekosysteemille vaaraton?

Nämä on kyllä nerokkaista vastaiskuja nämä tällaiset kommentit, että ei näihin viitsi enää edes kommentoida mitään vastaan kun kuinka tällaiselle ihmiselle edes yrität selittää mitään? Mistä tässäkin alottaisi? Ei auta kuin haudata kasvot kämmeniin, pitää hiljainen hetki ihmisten typeryydelle ja mennä kotiin vetämään kalsarikännit.

Miksi et vastaa? Koska et osaa? Koska et kykene edes itsellesi selittämään, miksi jonkun tietyn metsälön saa hakata aukoksi, jotain toista ei. Ekosysteeminä ne ovat samanlaiset, joten ei ole olemassa mitään järkevää perustelua sille, että rakentamisen takia saa puut hakata pois, ei metsäteollisuuden tarpeisiin. Ainoa ongelma on se, että rakennusmaalle ei tule enää uutta metsää, metsitettävälle avohakkuualueelle tulee. Jostain syystä betoniphan ekosysteemi on hyväksytympi kuin taimikon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi emme vaadi, että Helsinki entistetään metsäksi? Eli mikä ihmeen kamaluus se avohakuu on, kun samaan aikaan rakentamisen tai vaikka junaradan takia hakataan puita nurin eikä kukaan ole siellä vieressä itkemässä, että tästä nyt katosi potentiaalinen ikimetsä. On farisealaista ajattelumallia toisaalta valittaa sitä, että meillä ei ole vanhoja metsiä ja toisaalta olla ihan hiljaa, kun metsää hakataan ihmisen mukavuuden takia.

Esimerkiksi metsittämällä kaikki metsäautotiet aiheutetaan se, että mökille ei enää pääse. Ei maalainen eikä kaupunkilainen. Vai onko se tien levyinen avohakkuu jotenkin ekosysteemille vaaraton?

Nämä on kyllä nerokkaista vastaiskuja nämä tällaiset kommentit, että ei näihin viitsi enää edes kommentoida mitään vastaan kun kuinka tällaiselle ihmiselle edes yrität selittää mitään? Mistä tässäkin alottaisi? Ei auta kuin haudata kasvot kämmeniin, pitää hiljainen hetki ihmisten typeryydelle ja mennä kotiin vetämään kalsarikännit.

Miksi et vastaa? Koska et osaa? Koska et kykene edes itsellesi selittämään, miksi jonkun tietyn metsälön saa hakata aukoksi, jotain toista ei. Ekosysteeminä ne ovat samanlaiset, joten ei ole olemassa mitään järkevää perustelua sille, että rakentamisen takia saa puut hakata pois, ei metsäteollisuuden tarpeisiin. Ainoa ongelma on se, että rakennusmaalle ei tule enää uutta metsää, metsitettävälle avohakkuualueelle tulee. Jostain syystä betoniphan ekosysteemi on hyväksytympi kuin taimikon.

Rakentaminen vaikuttaa huomattavasti pienempään pinta-alaan maata kuin metsätalous. Siinä vaiheessa jos Suomen pinta-alasta huomattavan iso osa olisi jäämässä infan alle (tyyliin Luxemburg), niin se olisi hyvinkin ongelmallista ja tuhoisaa. Ja kyllähän elinympäristöjen pirstaloitumisen aiheuttamat ongelmat osittain johtuvat myös teistä ja kaupungeista. Niihinkin pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja (mm. vihersillat), jotta erilaiset alueet saaataisiin kytkettyä toisiinsa. Ymmärrä hyvä ihminen se, että minä en ole kieltämässä avohakkuita kokonaan, mutta nykyisellään metsätalous on aiheuttanut monien lajien vaaraantumisen ja uhanalaisuuden. Kyllähän metsätaloutta harrastetaan myös Kanadassa ja Siperiassa, mutta niissä on myös laajoja vanhojen metsien alueita. Suomen metsien rakennetta tulisi saada heterogeenisemmaksi. Se taas vaatii nykyiseen verrattuna hieman erilaista lähetymistapaa metsänhoidossa.

Vierailija
88/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan vaan tiedoksi jos joku ei vielä tiennyt, että ei se liito-oravan löytyminen estä hakkuita tekemästä. Hakkuu vaan suunnitellaan hieman toisella tavalla. Oravan pesäpuut ja ruokapuut säästetään, ja lisäksi jätetään normaalia enemmän säästöpuita pystyyn, jotta oravalle jää "reittejä" eli pystyy liidellä puusta puuhun. Muut puut saa hakata.

Ja tuntuu myös oudolta tämä koko vouhotus täällä. Suomessa on tosi tarkat lait minkä mukaan metsiä hakataan ja löytyneet arvokkaat elinympäristöt suojellaan, ja Suomessa jopa noudatetaan niitä lakeja. Monessa muussa maassa on asiat huomattavasti huonommin. Se onkin yksi syy miksi suomalaista puutavaraa arvostetaan myös maailmalla.

Ja infopläjäyksenä: ei se vanha, puoliksi lahonnut metsä enää sido mitään hiiltä. Nuoret, kasvavat metsät sitovat hiiltä eniten!

Jokainen metsänomistaja voi halutessaan esim suojella osan metsästään, tai päättää vaikkapa että hakkuut tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti pienaukkohakkuilla. Saa myös kulottaa alueita, jos haluaa, ja tarjota sitä kautta monimuotoisempaa elinympäristöä ötököille. Muutenkin Suomessa metsät kasvavat edelleen joka vuosi enemmän kuin niitä ehditään hakata, eli ei täältä metsät ole loppumassa.

Terveisin metsäalan insinööri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on muutama prosentti enää normaalia metsää. Pelkkää metsätalous symmetriaa kaikki metsät. Lisäksi Suomessa eläimet näkee nälkää metsässä, koska normaaleja metsiä eläinkantoineen ei ole. Hirvien vaellusreitit täynnä hirvitorneja. Metsän luontainen ekosysteemi täysin tuhottu. Järvet kesäisin vihreänä levästä. Missään muuallapäin maailmaa tuho ei ole näin voimakas ja systemaattinen, mitä täällä.

Vierailija
90/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan tiedoksi jos joku ei vielä tiennyt, että ei se liito-oravan löytyminen estä hakkuita tekemästä. Hakkuu vaan suunnitellaan hieman toisella tavalla. Oravan pesäpuut ja ruokapuut säästetään, ja lisäksi jätetään normaalia enemmän säästöpuita pystyyn, jotta oravalle jää "reittejä" eli pystyy liidellä puusta puuhun. Muut puut saa hakata.

Ja tuntuu myös oudolta tämä koko vouhotus täällä. Suomessa on tosi tarkat lait minkä mukaan metsiä hakataan ja löytyneet arvokkaat elinympäristöt suojellaan, ja Suomessa jopa noudatetaan niitä lakeja. Monessa muussa maassa on asiat huomattavasti huonommin. Se onkin yksi syy miksi suomalaista puutavaraa arvostetaan myös maailmalla.

Ja infopläjäyksenä: ei se vanha, puoliksi lahonnut metsä enää sido mitään hiiltä. Nuoret, kasvavat metsät sitovat hiiltä eniten!

Jokainen metsänomistaja voi halutessaan esim suojella osan metsästään, tai päättää vaikkapa että hakkuut tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti pienaukkohakkuilla. Saa myös kulottaa alueita, jos haluaa, ja tarjota sitä kautta monimuotoisempaa elinympäristöä ötököille. Muutenkin Suomessa metsät kasvavat edelleen joka vuosi enemmän kuin niitä ehditään hakata, eli ei täältä metsät ole loppumassa.

Terveisin metsäalan insinööri.

En ole huomannut, että täällä yksikään olisi pelännyt metsien (vai mottien) loppumista Suomesta. Ollaan vain eri mieltä Ap:n väittämästä, että parasta metsien hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden turvaamista on se, että se vedetään sileäksi 60-80v iässä.

Ja infopläjäyksenä sulle: Ei se 80v metsä ole todellakaan lähiaikoina muuttumassa hiilen lähteeksi. Eikä se taimikon suhteessa nopea kasvu tee siitä parempaa hiilensidontaa, että kannattaisi hakata 60v järeytyvä metsä vessapaperiksi ja pahviksi (eli samantien hiilidioksina ilmaan) jonain ilmastotekona.

t. MMK

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/164 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on muutama prosentti enää normaalia metsää. Pelkkää metsätalous symmetriaa kaikki metsät. Lisäksi Suomessa eläimet näkee nälkää metsässä, koska normaaleja metsiä eläinkantoineen ei ole. Hirvien vaellusreitit täynnä hirvitorneja. Metsän luontainen ekosysteemi täysin tuhottu. Järvet kesäisin vihreänä levästä. Missään muuallapäin maailmaa tuho ei ole näin voimakas ja systemaattinen, mitä täällä.

Tämäpä ehkä ketjun kaikkein huvittavin ja lapsellisin kommentti.  Hellanlettas sentään.

"Suomessa eläimet näkee nälkää metsässä"

"Hirvien vaellusreitit täynnä hirvitorneja"

"Metsän luontainen ekosysteemi täysin tuhottu"

"Missään muuallapäin maailmaa tuho ei ole niin voimakas ja systemaattinen, mitä täällä"

Vierailija
92/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luojan kiitos täällä on myös järkeviä kommentteja! Ja väitteeseen, että avohakkuu jäljittelisi metsäpaloa, vastaan että ei hitossa jäljittele! Metsäpalossa jää usein puuta seisomaan metsään enemmän kuin edes säästöpuita päätehakkuun jälkeen, ja se palanut orgaaninen aines jää metsään, sitä ei kanneta (usein risuja myöten) pois sieltä. Tämä on ravinteiden kannalta aivan oleellinen ero. Lisäksi hyvin harvalla paikalla on ollut luontaista, että metsää palaa monta hehtaaria kerralla aina alle 100 vuoden välein. 

Ongelma avohakkuiden, ja muun intensiivisen metsänhoidon kanssa on se, että meidän metsälajistomme on evolutiivisen historiansa aikana sopeutunut siihen luonnontilaiseen metsään. Metsänhoito muuttaa metsää rakenteellisesti, suurin osa talousmetsästä on mm. tasaikäistä, sisältää hyvin vähän erikokoista lahopuuta (vertaa luonnontilaisen metsän 100 kuutota per ha, ja talousmetsän keskimäärin 2-5 kuutiota per ha), ja vanhoja isoja lehtipuita on vähemmän. Ja ne usein toistuvat hakkuuaukot. Tämä on johtanut siihen, että metsälajien uhanalaistuminen lisääntyy jatkuvasti (lähde: Suomen lajien uhanalaisuusselvitys, 2019). Nykyisellään luonnonhoitotoimet ovat olleet riittämättömiä. Esim. säästöpuut, niitä ei jätetä riittävästi, jos suositus on 5 puuta per ha. Lisäksi, kuinka usein ne samat säästöpuut ovat vielä seuraavissa (monikossa) kierroissa ja päätehakkuissa säästöpuita?

Itselleni biologina ja metsäasioiden parissa työsentelevälle nämä asiat ovat päivänselviä ja niitä tukee tieteellinen tutkimus ja tieto, mutta ymmärrän että kaikilla ei ole näin. Siksi esim. virheellinen uutisointi (pahimpana Maaseudun Tulevaisuus..) ja tutkijoiden ja tutkitun tiedon vähättely on erittäin vahingollista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

War Is Peace, Freedom Is Slavery, Ignorance Is Strength, and Avohakkuu Is Ekoteko, sanoo näemmä vanha av-palstalainen sananlasku.

Vierailija
94/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhoja isoja lehtipuita ei luonnontilaisissa metsissä ole koska Suomen luonto toimii siten että kuusikko valtaa luonnontilaiset metsät ja paljon valoa tarvitsevat lehtipuut surkastuvat ennen pitkää. Vanhoja jykeviä lehtipuita on vain ihmisen hoitamissa metsissä tai puistoissa.

Juuri siksi ns talousmetsät ovat useimmiten monimuotoisempia kuin aarniometsät jotka kuusikoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erilaiset eläinlajit tarvitsevat erilaisia metsiä, avohakkuut ei auta ketään. Kelot täytyy säilyttää AINA. Puut eivät kasva tarpeeksi nopeasti tähän hakkuutahtiin. Jos on pakko hakata niin niitä puita jätetään myös sinne pystyyn juurikin eläimien ja ötököiden takia. Katsokaapa huviksenne mitkä linnut ovat uhanalaisia ja miettikää seurauksia. Luonnon monimuotoisuus täytyy säilyttää.

Vierailija
96/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Metsään lahoamaan jätetty puu on hyvin haitallinen ilmastolle.

Lahoaminen on palamisprosessi jossa hiilidioksidia vapautuu aivan samalla tavalla kuin jos puuta poltettaisiin takassa.

Siinä mielessä talousmetsä on ilmastoteko, verrattuna suojelumetsään.

Nuori kiivaasti kasvava puu toimii myös hiilinieluna, ikivanha puu taas ei enää kasva yhtä kiivaasti eikä myöskään samalla tavalla toimi hiilinieluna.

Vierailija
97/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmaston kannalta on järkevää korjata täyteen mittaansa kasvaneet puut hyötykäyttöön ja istuttaa tilalle uusia.

Ilmaston kannalta puita ei saisi jättää metsään lahoamaan ja lisäämään ilman hiilidioksidikuormaa, joka haitallista.

Vierailija
98/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

tahna kirjoitti:

Erilaiset eläinlajit tarvitsevat erilaisia metsiä, avohakkuut ei auta ketään. Kelot täytyy säilyttää AINA. Puut eivät kasva tarpeeksi nopeasti tähän hakkuutahtiin. Jos on pakko hakata niin niitä puita jätetään myös sinne pystyyn juurikin eläimien ja ötököiden takia. Katsokaapa huviksenne mitkä linnut ovat uhanalaisia ja miettikää seurauksia. Luonnon monimuotoisuus täytyy säilyttää.

Juuri niin, erilaiset eläinlajit tarvitsevat erilaisia metsiä. Juuri siihen tarvitaan ihmistä ja avohakkuuta. Tai aukkohakkuuta, miten vain.

Ilman ihmistä metsistä tulee synkkiä oi.eitä tiheitä kuusikoita, jotka ei suinkaan ole ns monimuotoisia. Koska siellä pärjää vain yksi laji, kuusi. Havumetsärajan yläpuolella pärjää tunturikoivukin 😊

Vierailija
99/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lakatkaa jo ratsastamasta jollain ilmastohuolella, selluhullut. Kukaan täysjärkinen ei ota teitä tosissaan.

Vierailija
100/164 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiemmin todettiin jo että hakkuualueilla viihtyvät YLEISET lajit. Aarniometsissä viihtyvät UHANALAISET lajit. Kumpi täten on luonnolle tärkeämpi?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kuusi viisi