Lue keskustelun säännöt.
Anoppi kutsui vain poikansa äitienpäivälounaalle
30.04.2019 |
Miehelleni tuli juuri viesti äidiltään, jossa kutsui hänet äitienpäivälounaalle :) Ei siis edes lapsenlapsiaan.
Meillä ei koskaan ole olleet mitenkään läheiset tai lämpimät välit, anoppi ei ole lastenlapsista välittänyt vaan ilmoitti lasten ollessa pieniä, että hänellä on oma elämä.
Ei siinä mitään, mummi on nyt aika vieras ihminen lapsille (13- ja 11- vuotiaat). Äitienpäivää ei olla koskaan hänen kanssaan vietetty, nyt sitten halusi poikansa kanssa syömään :)
Mites teillä äitienpäivän vietto menee?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä täytyy taas tapella tällä palstalla? Ihan tuli paha mieli. Ajattelin nyt tulevana viikonloppuna jo valmistella meidän perheen äitienpäiväbrunssin ja tehdä molempien poikien lempiherkkuja. Toinen poika tykkäsi pienenä ihan hirveästi kinkkuhyrristä ja toiselle piti aina leipoa pasteijoita ja korvapuusteja. Nyt on mummosta ihanaa kuunnella kun omat pojat kertovat lapsuuden tärkeistä lempijutuista omille pojilleen ja sitten yhdessä katsotaan mistä tämä uusi sukupolvi keksii omat lempijuttunsa.
Ihan tulee poikien pikkulapsiajat mieleen kun pöydässä on vaari, pojat ja pojanpojat, kaikissa ne tutut rakkaat kasvonpiirteet ja pikkumiehillä jo omat luonteenpiirteensä mutta se yhteinen oleminen. Pidetään perinteistä kiinni eikä kinastella, lapsille suku on rikkaus!
Ei suku valitettavasti kaikille ole rikkaus, vaan taakka.
Missä pojanpoikien äiti on? Eikö hän kuulu joukkoon?
No antaa brunssimummon pitää brunssinsa, kyllähän siinä on sitten vielä koko loppupäivä aikaa viettää äitienpäivää perheen kesken :)
Mielummin noin, että saa rentoutua rauhassa aamupäivän ja valmistautua rauhassa äitienpäivä-päivälliselle kuin, että pitäisi juosta anoppilassakin ja kiirehtiä paikasta toiseen.Millainen perinne teillä on äitienpäivän päivälliselle? Onko kuuden aikaan hyvä? Brunssit on usein klo 10-15 välillä niin menee varmaan 3-4 tuntia aamupäivän brunssin sulatteluun. Ainakin meillä menisi.
Kuudelta olisi meillä oikein hyvä :)
Mutta uskoisin, että brunssimummon aviossa oleva poika osaa (aivan niinkuin kuka tahansa täysjärkinen mies) tarvittaessa lähteä kotia kohti hyvissä ajoin ja olla olla syömättä itseään ähkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä täytyy taas tapella tällä palstalla? Ihan tuli paha mieli. Ajattelin nyt tulevana viikonloppuna jo valmistella meidän perheen äitienpäiväbrunssin ja tehdä molempien poikien lempiherkkuja. Toinen poika tykkäsi pienenä ihan hirveästi kinkkuhyrristä ja toiselle piti aina leipoa pasteijoita ja korvapuusteja. Nyt on mummosta ihanaa kuunnella kun omat pojat kertovat lapsuuden tärkeistä lempijutuista omille pojilleen ja sitten yhdessä katsotaan mistä tämä uusi sukupolvi keksii omat lempijuttunsa.
Ihan tulee poikien pikkulapsiajat mieleen kun pöydässä on vaari, pojat ja pojanpojat, kaikissa ne tutut rakkaat kasvonpiirteet ja pikkumiehillä jo omat luonteenpiirteensä mutta se yhteinen oleminen. Pidetään perinteistä kiinni eikä kinastella, lapsille suku on rikkaus!
Ei suku valitettavasti kaikille ole rikkaus, vaan taakka.
Missä pojanpoikien äiti on? Eikö hän kuulu joukkoon?
No antaa brunssimummon pitää brunssinsa, kyllähän siinä on sitten vielä koko loppupäivä aikaa viettää äitienpäivää perheen kesken :)
Mielummin noin, että saa rentoutua rauhassa aamupäivän ja valmistautua rauhassa äitienpäivä-päivälliselle kuin, että pitäisi juosta anoppilassakin ja kiirehtiä paikasta toiseen.Millainen perinne teillä on äitienpäivän päivälliselle? Onko kuuden aikaan hyvä? Brunssit on usein klo 10-15 välillä niin menee varmaan 3-4 tuntia aamupäivän brunssin sulatteluun. Ainakin meillä menisi.
Kuudelta olisi meillä oikein hyvä :)
Mutta uskoisin, että brunssimummon aviossa oleva poika osaa (aivan niinkuin kuka tahansa täysjärkinen mies) tarvittaessa lähteä kotia kohti hyvissä ajoin ja olla olla syömättä itseään ähkyyn.
Kyllä, ellei äitinsä ole miestä opettanut niin viisas vaimo on tuonut sellaisen mielikuvan miehensä mieleen, että itsensä ähkyyn syöminen jäi sinne 80-luvun ruotsinlaivoille.
Ihan alun perinkin äitienpäivänä juhlittiin äitejä ja äitiyttä yleisesti. Ei pelkkää omaa äitimuoria.
Kyllä se menee niin. Vain omat lapset ovat kontaktissa ja muunlainen aktiviteetti on ehdottomasti kielletty koska ydinperhe ja sitä suojellaan viimeiseen hengenvetoon saakka. Talo on suojattu hiekkasäkeillä ja yhtäkään lasten tekemää korttia ei taloon tuoda ellei sitä ole askarrellut 45-vuotias oma poika.