Onko olemassa hengellistä älykkyyttä? Vai miksi seuraava asia on joillekin vaikeaa ymmärtää...?

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.

Shamaanit?

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

MMS85 kirjoitti:

Shamaanit?

Nyt minä taas en ymmärtänyt miten shamaanit liittyvät tähän.

Ap

Vastaamatta suoraan kysymykseesi, minusta on myös mielenkiintoista, kuinka ihmiskeskeisenä ja inhimillisenä me pidämme maailmaa ja sen tapahtumia. Hyvin harva asia maailmassa tapahtuu, koska ihminen niin haluaa. Kukat kukkivat, tuuli voimistuu ja heikkenee, ihmiset syntyvät ja kuolevat, saavat sydänkohtauksen tai syövän. Kameleontit vaihtavat väriä, toukat kehittyvät perhosiksi ja muuttolinnut siirtyvät leveysasteilta toisille. Elämä maapallolla jatkuu jossakin muodossa maapallon tuhoutumiseen saakka, meidän tahdostamme riippumatta.

Eri tieteenalat tarkastelevat ilmiöitä omasta perspektiivistään. Pystymme selittämään erilaisin teorioin kausaalisuhteita tai ennustaa sääennustemallein, onko vappuna poutaa. Pohjimmaista syytä asioiden ja ilmiöiden olemassaololle emme kuitenkaan tiedä, vaikka sitä on yritetty varsinkin filosofian kautta ymmärtää sivistyksen historiasta lähtien. Alkuräjähdystäkin ennen saattoi olla jotain, mutta emme voi mitenkään tietää oliko ja mitä.

Silti ihminen - kuin pisara meressä tässä kosmoksessa ja kaaoksessa - kuvittelee ymmärtävänsä tämän kokonaisuuden niin hyvin, että voi väittää, ettei esimerkiksi minkäänlaista luojaa, jumalaa tai korkeampaa voimaa ole olemassa. En puhu tässä mistään nimenomaisesta uskonnosta, enkä itse ole varsinaisesti uskonnollinen, mutta tunnustan ilman muuta tietämättömyyteni. En ole tietämätön siksi, etten saisi käsiini asiaa käsittelevää kirjallisuutta, vaan siksi, ettei ihminen yksinkertaisesti voi ymmärtää tätä kokonaisuutta täysin. Hahmotamme paloja tuolta ja täältä, mutta koko ajan historia, avaruus kaikkine aurinkokuntineen ja maapallon historia (puhumattakaan ihmiskunnan lyhyestä historiasta) on ja tulee olemaan meille kokonaisuutena käsittämätön. 

Mikäli ihminen väittää tietävänsä, ettei mitään korkeampaa voimaa ole, on kyseessä ylivertausvinouma (Danning-Kruger-vaikutus). Myöntäminen, ettemme voi tietää asiaa, ei ole takertumista johonkin tiettyyn uskontoon tai maailmankuvaan, vaan yksinkertaisesti tosiasioiden tunnustamista.  

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.

Ei sille mitään voi jos ymmärryksesi ja älyllinen kapasiteettisi on rajallinen.

Eihän meistä kukaan ole täydellinen.

Jumalan olemassa/olemattaoloa on molempia yhtä vaikea tieteellisesti todistaa. Miksi Usko toiseen näistä olisi sen kummallisempaa, kuin toiseenkaan? Usko on uskoa siihen mitä ei voi tieteellisesti selittää. 

Voi hyvää huomenta. Useimmat ateistit eivät usko, että elämällä olisi mitään erityistä tarkoitusta. Kukin toki omassa elämässään voi kokea arvokkaaksi esimerkiksi huolehtia lapsistaan tms. mutta se on eri asia.

Ihmisen moraali taas tulee siitä, että olemme laumaeläimiä. Yleensä se, mikä koetaan oikeaksi, on lauman selviämisen kannalta hyvä. Esimerkiksi lauman jäsenten tappaminen ja heiltä varastaminen koituu lopulta lauman tuhoksi. Ei siihen jumalaa tarvita.

Tutkimusten mukaan tosin rankaisevat jumalat ilmestyivät kulttuuriin, kun yhteisöt alkoivat olla yli miljoonan hengen kokoisia. Silloin ihmisen on vaikea pitää mielessä yleistä etua, kun he eivät tunne kaikkia lauman jäseniä. Silloin keksittiin helvetit ynnä muut pelotteeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä rankaiseva jumala olisi totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".

Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.

Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.

Määrittele "ns. älykäs"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

Tavallaanhan moraalin voisi myös ymmärtää lauma-ajattelun kannalta. Eli moraalisesti oikeita asioita olisi sellaiset, jotka edesauttavat lauman/lajin selviytymistä ja hyvinvointia. Toki siitä voi olla poikkeavia mielipiteitä että mitkä asiat näitä ovat, mutta tuollainen ajattelu kuitenkin loisi sen pohjan.

En ymmärrä ihmistä jonka mielestä oikean ja väärän taju tulisi vain ulkopuolisen uskonnon pykälien opettelusta. Ja onko ne pykälät jokaisessa asiassa oikeassa? Kuten että naisella ei ole samaa arvoa kuin miehellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.

Ei sille mitään voi jos ymmärryksesi ja älyllinen kapasiteettisi on rajallinen.

Eihän meistä kukaan ole täydellinen.

Niinpä. Sulla on ap varmasti muita vahvuuksia, keskity niihin...

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää huomenta. Useimmat ateistit eivät usko, että elämällä olisi mitään erityistä tarkoitusta. Kukin toki omassa elämässään voi kokea arvokkaaksi esimerkiksi huolehtia lapsistaan tms. mutta se on eri asia.

Ihmisen moraali taas tulee siitä, että olemme laumaeläimiä. Yleensä se, mikä koetaan oikeaksi, on lauman selviämisen kannalta hyvä. Esimerkiksi lauman jäsenten tappaminen ja heiltä varastaminen koituu lopulta lauman tuhoksi. Ei siihen jumalaa tarvita.

Tutkimusten mukaan tosin rankaisevat jumalat ilmestyivät kulttuuriin, kun yhteisöt alkoivat olla yli miljoonan hengen kokoisia. Silloin ihmisen on vaikea pitää mielessä yleistä etua, kun he eivät tunne kaikkia lauman jäseniä. Silloin keksittiin helvetit ynnä muut pelotteeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä rankaiseva jumala olisi totta.

Ai katsos, sähän tämän selititkin jo, ja hyvinkikn vielä:)

12

Totta kai on. Suurin osa kristityistä ei ymmärrä lainkaan Raamattua ja sen sanomaa, vaikka he pitävät itseään uskovina. Näiden joukkooon kuuluu myös pappeja, piispoja ja arkkipiispoja. Raamatun perussanoma on yksinkertainen, jos sen ymmärtää. Se on tiivistetty Jeesuksen sanoissa, "Minä olen tie, totuus ja elämä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

Minun moraali on ihan omaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".

Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.

Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.

Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?

Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.

Ap

Minun moraali on ihan omaani.

Menepä asumaan ihmissyöjien pariin vähäksi aikaa ja mieti olisiko moraalisi sittenkin suurelta osin suomalaista kulttuuria.

Tunsin miehen, joka oli hyvin älykäs ja taitava monessa asiassa. (Ammatiltaan arkkitehti.) Uskon asioita hänen oli kuitenkin vaikea ymmärtää, vaikka oli kiinnostunut niistä ja yritti kovasti lukea teologiaa. En ole siis uskovainen itse, jäi vain mieleen että ei sekään mies ollut hyvä kaikessa.