Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko olemassa hengellistä älykkyyttä? Vai miksi seuraava asia on joillekin vaikeaa ymmärtää...?
28.04.2019 |
Julkkisateistit kuten Sam Harris ja Richard Dawkins, kuten myös lukemattomat muut ateisit - ja jopa uskovaisetkin - ovat aivan pihalla silloin kun puhutaan abstraktista jumala-käsitteestä. Jos joku esim väittää että on olemassa moraalinen oikea ja väärä, silloin tämä ihminen uskoo jumalaan. Tai jos se sama joku sanoo, että kaikella on jokin tarkoitus, siinäkin tapauksessa jumalan täytyy olla olemassa. Joillekin nämä väitteet ovat ymmärrettäviä, kun taas useimpien(?) mielestä, korkeasta äo:sta huolimatta, puhuja puhuu täysin pehmoisia.
Miten jopa monille ns. älykkäillekin ihmisille nuo väitteet tuottavat niin suuria vaikeuksia? Tuntuu, että moni ateisti vaatii, että jumalan määritelmä vastaisi heidän omaa ahdasta käsitystä siitä. Nytkin moni ateisti varmaan vieläkin miettii, että miten nuo yllä olevat väitteet pitävät mukamas paikkansa. Uskonnon historia, runous ym. on täynnä esimerkkejä absraktista jumal-käsitteestä. Tämä sama ilmiö tulee hyvin esille Jordan Petersonin väittelyissä Harrisin ja Matt Dillahuntyn kanssa. Jälkimmäisten lähinnä nolatessa itsensä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Tunsin miehen, joka oli hyvin älykäs ja taitava monessa asiassa. (Ammatiltaan arkkitehti.) Uskon asioita hänen oli kuitenkin vaikea ymmärtää, vaikka oli kiinnostunut niistä ja yritti kovasti lukea teologiaa. En ole siis uskovainen itse, jäi vain mieleen että ei sekään mies ollut hyvä kaikessa.
Nykyisin suuri osa teologeista ei ole uskossa, vaan tutkivat asiaa ihan mielenkiinnosta. Samoin kuin antropologit eivät usko eri heimojen uskomuksiin, mutta silti tutkivat niitä ja ovat kiinnostuneita niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.
Minä taas ihmettelen miten joku voi olla niin tyhmä että on ”täysin varma” ettei mitään jumalaa tai yliluonnollista voi olla. Uskomattomampaa minusta olisi, jos ei olisi mitään muuta ulottuvuutta omamme lisäksi, näin suuressa universumissa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaamatta suoraan kysymykseesi, minusta on myös mielenkiintoista, kuinka ihmiskeskeisenä ja inhimillisenä me pidämme maailmaa ja sen tapahtumia. Hyvin harva asia maailmassa tapahtuu, koska ihminen niin haluaa. Kukat kukkivat, tuuli voimistuu ja heikkenee, ihmiset syntyvät ja kuolevat, saavat sydänkohtauksen tai syövän. Kameleontit vaihtavat väriä, toukat kehittyvät perhosiksi ja muuttolinnut siirtyvät leveysasteilta toisille. Elämä maapallolla jatkuu jossakin muodossa maapallon tuhoutumiseen saakka, meidän tahdostamme riippumatta.
Eri tieteenalat tarkastelevat ilmiöitä omasta perspektiivistään. Pystymme selittämään erilaisin teorioin kausaalisuhteita tai ennustaa sääennustemallein, onko vappuna poutaa. Pohjimmaista syytä asioiden ja ilmiöiden olemassaololle emme kuitenkaan tiedä, vaikka sitä on yritetty varsinkin filosofian kautta ymmärtää sivistyksen historiasta lähtien. Alkuräjähdystäkin ennen saattoi olla jotain, mutta emme voi mitenkään tietää oliko ja mitä.
Silti ihminen - kuin pisara meressä tässä kosmoksessa ja kaaoksessa - kuvittelee ymmärtävänsä tämän kokonaisuuden niin hyvin, että voi väittää, ettei esimerkiksi minkäänlaista luojaa, jumalaa tai korkeampaa voimaa ole olemassa. En puhu tässä mistään nimenomaisesta uskonnosta, enkä itse ole varsinaisesti uskonnollinen, mutta tunnustan ilman muuta tietämättömyyteni. En ole tietämätön siksi, etten saisi käsiini asiaa käsittelevää kirjallisuutta, vaan siksi, ettei ihminen yksinkertaisesti voi ymmärtää tätä kokonaisuutta täysin. Hahmotamme paloja tuolta ja täältä, mutta koko ajan historia, avaruus kaikkine aurinkokuntineen ja maapallon historia (puhumattakaan ihmiskunnan lyhyestä historiasta) on ja tulee olemaan meille kokonaisuutena käsittämätön.
Mikäli ihminen väittää tietävänsä, ettei mitään korkeampaa voimaa ole, on kyseessä ylivertausvinouma (Danning-Kruger-vaikutus). Myöntäminen, ettemme voi tietää asiaa, ei ole takertumista johonkin tiettyyn uskontoon tai maailmankuvaan, vaan yksinkertaisesti tosiasioiden tunnustamista.
Tunnustuksellisena luterilaisena sanon tähän amen!
Jokainen, joka väittää tietävänsä, miten maailma on tarkalleen saanut alkunsa, oli sitten suuntaan tai toiseen, ei oikeasti ymmärrä omaa ymmärtämättömyyttään. Nöyränä tunnustettava, että kaikkea en sentään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.
Tuo viimeinen kappaleesi on ristiriitainen. Miksi tuo ristiriita on olemassa? Uskot yhtä ja toimit toisin? Luotanko sanoihisi vai tekoihisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.
Minä taas ihmettelen miten joku voi olla niin tyhmä että on ”täysin varma” ettei mitään jumalaa tai yliluonnollista voi olla. Uskomattomampaa minusta olisi, jos ei olisi mitään muuta ulottuvuutta omamme lisäksi, näin suuressa universumissa.
Olen kohdannut tiedepiireissä tällaisia ihmisiä. Tuovat kantansa myös selvästi esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Entäs Vatikaani, ym missä uskon varjolla tehdään pahaa, tai narsistiset evankelistat ym. Tutustu esim uskontojen uhrien tukeen.
Kiva että pohdiskelet mutta eipä taida olla Jumala sama kuin moraali. Siihen suuntaan.
Myöskin "kaikella on tarkoitus'" ei esim hyväksikäytettyjä lapsia lohduta.
Jos et ole ollut kivun ytimessä, kannattaisiko sinun vain keskittyä konkreettisempiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Mä olen ateisti ja seuraan tarkasti omaa moraalista koodiani, joka on toki osittain oman pohdiskeluni sekä toisaalta kasvuympäristöni vaikutusten varaan rakennettu. En lähtökohtaisesti varasta, sillä varastaminen on anarkiaa ja anarkia tuhoaisi yhteiskuntajärjestyksen. Toisaalta, jos olisin nälkäkuoleman partaalla, niin voisin varastaa yltäkylläisyydessä elävältä ruokaa ilman tunnontuksia. Tai varastaa auton ja vaikka jopa ajaa sillä humalassa, jos siten pelastaisin ystäväni hengen. Tosiaalta moraalikäsitykseni poikkeaa kristillisestä esim. siten, että en näe homoliitoissa mitään väärää, sillä en näe niissä mitään uhkaa yhteiskuntamme hyvinvoinnille (eli ei edes kuulu minulle). En tapa, sillä yhteiskunnassa, jossa kuka vaan saa tappaa kenet vain, olisin itse koko ajan vaarassa. En harrasta seksiä sukulaisteni kanssa, sillä se on sisäänrakennetusti vastenmielistä. Johtuen sisäsiittoisuuden aiheuttamista ongelmista. En tuomitse avioeroja, eikä mielestäni aviorikoksesta tarvi esim. kivittää ketään.
Suurin osa moraalisista säännöistä on ihan loogisia, sillä ilman niitä olisimme itsekin vaarassa ja vaikeuksissa. Ei niillä useinkaan ole taustalla niinkään uskonnollisuus, vaan ihan puhdas maalaisjärki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.
Minä taas ihmettelen miten joku voi olla niin tyhmä että on ”täysin varma” ettei mitään jumalaa tai yliluonnollista voi olla. Uskomattomampaa minusta olisi, jos ei olisi mitään muuta ulottuvuutta omamme lisäksi, näin suuressa universumissa.
Olen kohdannut tiedepiireissä tällaisia ihmisiä. Tuovat kantansa myös selvästi esiin.
Juu ja haukkuvat avoimesti tyhmäksi ihmisiä jotka uskovat tai ovat avoimia uskon mahdollisuudelle. Minusta suurinta viisautta on antaa ihmisten elää niinkuin he ovat onnellisia ja kenties tekevät hyvää ”uskossaan”. Mitä sillä on edes merkitystä mikä on se totuus, kun sitä ei ikinä voi todistaa puoleen eikä toiseen.
Ei välttämättä liity kovinkaan paljon sinuun viestiisi, mutta henkinen älykkyys eli spiritual intelligence on ihan tunnettu käsite. Määritelmät vaihtelevat jonkin verran kylläkin. Joidenkin mielestä tärkein ja merkittävin älykkyyden muoto, koska kattaa kaikkein laajimman kentän ihmisyydestä ja maailmasta. Sitä tarvitaan myös eniten, jos me aiomme pelastaa tämän Telluksen tuhoutumiselta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Spiritual_intelligence
https://sqi.co/definition-of-spiritual-intelligence/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.
Minä taas ihmettelen miten joku voi olla niin tyhmä että on ”täysin varma” ettei mitään jumalaa tai yliluonnollista voi olla. Uskomattomampaa minusta olisi, jos ei olisi mitään muuta ulottuvuutta omamme lisäksi, näin suuressa universumissa.
Olen kohdannut tiedepiireissä tällaisia ihmisiä. Tuovat kantansa myös selvästi esiin.
Juu ja haukkuvat avoimesti tyhmäksi ihmisiä jotka uskovat tai ovat avoimia uskon mahdollisuudelle. Minusta suurinta viisautta on antaa ihmisten elää niinkuin he ovat onnellisia ja kenties tekevät hyvää ”uskossaan”. Mitä sillä on edes merkitystä mikä on se totuus, kun sitä ei ikinä voi todistaa puoleen eikä toiseen.
No mä esimerkiksi annan uskovaisten uskoa mihin haluavat paljon suvaitsevammin kuin uskovaiset ovat lähtökohtaisesti historiassa antaneet ihmisten olla uskomatta mihin haluavat. Mä en esimerkiksi ole lyönyt ketään miekalla tai polttanut elävältä tai ruoskinut tms. Välillä verbaalisesti ilmaisen mielipiteeni, mutta se on vielä aika pientä verrattuna vaikka ristiretkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.
Tuo viimeinen kappaleesi on ristiriitainen. Miksi tuo ristiriita on olemassa? Uskot yhtä ja toimit toisin? Luotanko sanoihisi vai tekoihisi?
Jos et ymmärrä tuota selitystäni, en tiedä osaanko paremmin selittää.
Oman moraalin vastainen toiminta saa ihmisen olemaan surullinen, ahdistunut, tuntemaan syyllisyyttä, ym. joten ihmiset välttävät tälläistä toimintaa. Evoluutio on saanut ihmiset näiden tunteiden avulla välttämään tietynlaista toimintaa, eli saanut aikaan moraalin tajun.
Voi tietenkin olla, etteivät uskovaiset tunne näin, vaan ovat murhaamatta, syömättä vauvoja, huijaamatta, ja varastamatta vain koska uskovat jumalan suuttuvan ja muuten tekisivät kammottavia asioita aamusta iltaan vailla iloisin mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä liity kovinkaan paljon sinuun viestiisi, mutta henkinen älykkyys eli spiritual intelligence on ihan tunnettu käsite. Määritelmät vaihtelevat jonkin verran kylläkin. Joidenkin mielestä tärkein ja merkittävin älykkyyden muoto, koska kattaa kaikkein laajimman kentän ihmisyydestä ja maailmasta. Sitä tarvitaan myös eniten, jos me aiomme pelastaa tämän Telluksen tuhoutumiselta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Spiritual_intelligence
https://sqi.co/definition-of-spiritual-intelligence/
Kiitos näistä, täytyypä perehtyä tarkemmin.
Hengellinen "älykkyys" tai kokemus sijaitsee tietyssä osassa aivoja. Joillakin ihmisillä kuten Dawkinsilla tuo osa on tutkitusti epäaktiivinen. Itselläni on kyllä uskonnollisia tunteita, mutta ap:n väitteet moraalista ym. osoittavat minusta siitä huolimatta kaikenlaisen älykkyyden puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen jokaista ns. älykästä ihmistä, joka tunnustaa olevansa uskossa. En voi ymmärtää.
Minä taas ihmettelen miten joku voi olla niin tyhmä että on ”täysin varma” ettei mitään jumalaa tai yliluonnollista voi olla. Uskomattomampaa minusta olisi, jos ei olisi mitään muuta ulottuvuutta omamme lisäksi, näin suuressa universumissa.
Voi olla mitä vain mistä emme tiedä, mutta kristinuskon jumala tai allah eivät tule ensimmäiseksi, toiseksi tai kymmenenneksikään mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.
Tuo viimeinen kappaleesi on ristiriitainen. Miksi tuo ristiriita on olemassa? Uskot yhtä ja toimit toisin? Luotanko sanoihisi vai tekoihisi?
Jos et ymmärrä tuota selitystäni, en tiedä osaanko paremmin selittää.
Oman moraalin vastainen toiminta saa ihmisen olemaan surullinen, ahdistunut, tuntemaan syyllisyyttä, ym. joten ihmiset välttävät tälläistä toimintaa. Evoluutio on saanut ihmiset näiden tunteiden avulla välttämään tietynlaista toimintaa, eli saanut aikaan moraalin tajun.
Voi tietenkin olla, etteivät uskovaiset tunne näin, vaan ovat murhaamatta, syömättä vauvoja, huijaamatta, ja varastamatta vain koska uskovat jumalan suuttuvan ja muuten tekisivät kammottavia asioita aamusta iltaan vailla iloisin mielin.
Evoluutioko nuo tunteet on saanut aikaiseksi? Miksi sitten joissain kulttuureissa ihmiset eivät ahdistu samoista asioista? Miksi kannibaaliyhteisöissä ei ahdistuta ihmisen syömisestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.
Tuo viimeinen kappaleesi on ristiriitainen. Miksi tuo ristiriita on olemassa? Uskot yhtä ja toimit toisin? Luotanko sanoihisi vai tekoihisi?
Jos et ymmärrä tuota selitystäni, en tiedä osaanko paremmin selittää.
Oman moraalin vastainen toiminta saa ihmisen olemaan surullinen, ahdistunut, tuntemaan syyllisyyttä, ym. joten ihmiset välttävät tälläistä toimintaa. Evoluutio on saanut ihmiset näiden tunteiden avulla välttämään tietynlaista toimintaa, eli saanut aikaan moraalin tajun.
Voi tietenkin olla, etteivät uskovaiset tunne näin, vaan ovat murhaamatta, syömättä vauvoja, huijaamatta, ja varastamatta vain koska uskovat jumalan suuttuvan ja muuten tekisivät kammottavia asioita aamusta iltaan vailla iloisin mielin.
Evoluutioko nuo tunteet on saanut aikaiseksi? Miksi sitten joissain kulttuureissa ihmiset eivät ahdistu samoista asioista? Miksi kannibaaliyhteisöissä ei ahdistuta ihmisen syömisestä?
Mitä kannibaaliyhteisöä mahdat tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen ja en tajua väitteitäsi. Miten oikean ja väärän tai elämän tarkoituksen olemassaolo tarkoittavat, että Jumala on olemassa?
Jos on olemassa moraali, silloin on olemassa myös taho joka sen moraalin antaa (eli jumala). Jos moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, silloin se on pelkkä subjektiivinen mielipide, ja siten vailla mitään pohjaa.
Ap
Moraali, oikea ja väärä ovat subjektiivisia mielipiteitä. Maailmalla ja elämällä ei ole mitään "tarkoitusta".
Ihan selviä juttuja jos jaksaa asiaa hieman miettiä.
Sitä paitsi moraali olisi subjektiivinen mielipide, vaikka jumala olisi olemassakin. Se olisi jumalan mielipide, joka on tietenkin subjektiivinen. Olkoon miten voimakas ja alfaolento tahansa.
Tuskin sinäkään sentään miten tahansa viitsit, edes salassa, käyttäytyä. Toiminta paljastaa mihin uskomme.
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.
Tuo viimeinen kappaleesi on ristiriitainen. Miksi tuo ristiriita on olemassa? Uskot yhtä ja toimit toisin? Luotanko sanoihisi vai tekoihisi?
Jos et ymmärrä tuota selitystäni, en tiedä osaanko paremmin selittää.
Oman moraalin vastainen toiminta saa ihmisen olemaan surullinen, ahdistunut, tuntemaan syyllisyyttä, ym. joten ihmiset välttävät tälläistä toimintaa. Evoluutio on saanut ihmiset näiden tunteiden avulla välttämään tietynlaista toimintaa, eli saanut aikaan moraalin tajun.
Voi tietenkin olla, etteivät uskovaiset tunne näin, vaan ovat murhaamatta, syömättä vauvoja, huijaamatta, ja varastamatta vain koska uskovat jumalan suuttuvan ja muuten tekisivät kammottavia asioita aamusta iltaan vailla iloisin mielin.
Evoluutioko nuo tunteet on saanut aikaiseksi? Miksi sitten joissain kulttuureissa ihmiset eivät ahdistu samoista asioista? Miksi kannibaaliyhteisöissä ei ahdistuta ihmisen syömisestä?
Mitä kannibaaliyhteisöä mahdat tarkoittaa?
Ihan mikä kannibaaliyhteisö vain? No, otetaan toinen esimerkki jos aukenisi enemmän. Miksi ihmiset eivät joissain kulttuureissa tunne henkistä tuskaa kun r aiskattu lapsi tapetaan perheen kunnian menettämisen vuoksi? Ei meillä ole mitään sisään rakennettua moraalia. Me olemme juuri niin hyviä kuin yhteiskunta sallii meidän olevan. N atsit tekivät hirveyksiä tuosta vain, ilman mitään pitkää väkivaltaperinnetttä, ihan vain koska jotkut ihmiset olivat heidän yhteisössä yhtäkkiä alempiarvoisia. Moraali ei ole mikään itsestäänselvyys.
Moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, mutta en sanoisi että vailla pohjaa. Jos vaikka minä ja sinä muutamme yhteen, sovimme asuntoomme yhteiset pelisäännöt, koska se on meille kummallekin kannattavaa. Meidän ei tarvitse uskoa kenenkään meidän ulkopuolisen määräävän mitään. Kun meitä on vain kaksi, niin tiedämme kuka on syyllinen, jos jotain ei ole tehty oikein, joten toimimme sääntöjen mukaan. Mutta kun asukkaita alkaa olla enemmän, osa pystyy pakenemaan sääntöjä kuitenkin nauttien sääntöjen olemassaolosta sen ansiosta, että suurin osa noudattaa niitä.
Yhteisiä sääntöjä noudatetaan paremmin, jos niistä voi jäädä kiinni ja todella saada seurauksia. Tässä tulee avuksi uskonto. Ilman uskontoakin moni noudattaisi yhteisiä sääntöjä, mutta tilaisuuden tullen moni myös jättäisi noudattamatta. Ne joilla moraali ei pelaa ilman uskontoa, tuottaisivat ilman uskontoa enemmän harmia muille.
Kun yhteisössä on todistettu haitallista käytöstä, niin kaikkiin ei tehoa se, että sanotaan "lopettakaa tai muut kärsivät", mutta kun sanotaan "lopettakaa tai kärsitte itse", niin se tehoaakin.
Uskonnon tarve vähenee, kun ihmisiä voidaan tarkkailla enemmän muilla tavoilla kuin väitetyllä jumalalla. Ja kun ihmisellä on jotain menetettävää - kuten hyvinvointiyhteiskunnasta saadut edut -, niin hän tekee vähemmän rikoksia. Uskontoa ei tarvitse käyttää rangaistuspelotteluun, jos muut rangaistukset riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Moraali on puhtaasti ihmisen keksintö, mutta en sanoisi että vailla pohjaa. Jos vaikka minä ja sinä muutamme yhteen, sovimme asuntoomme yhteiset pelisäännöt, koska se on meille kummallekin kannattavaa. Meidän ei tarvitse uskoa kenenkään meidän ulkopuolisen määräävän mitään. Kun meitä on vain kaksi, niin tiedämme kuka on syyllinen, jos jotain ei ole tehty oikein, joten toimimme sääntöjen mukaan. Mutta kun asukkaita alkaa olla enemmän, osa pystyy pakenemaan sääntöjä kuitenkin nauttien sääntöjen olemassaolosta sen ansiosta, että suurin osa noudattaa niitä.
Yhteisiä sääntöjä noudatetaan paremmin, jos niistä voi jäädä kiinni ja todella saada seurauksia. Tässä tulee avuksi uskonto. Ilman uskontoakin moni noudattaisi yhteisiä sääntöjä, mutta tilaisuuden tullen moni myös jättäisi noudattamatta. Ne joilla moraali ei pelaa ilman uskontoa, tuottaisivat ilman uskontoa enemmän harmia muille.
Kun yhteisössä on todistettu haitallista käytöstä, niin kaikkiin ei tehoa se, että sanotaan "lopettakaa tai muut kärsivät", mutta kun sanotaan "lopettakaa tai kärsitte itse", niin se tehoaakin.
Uskonnon tarve vähenee, kun ihmisiä voidaan tarkkailla enemmän muilla tavoilla kuin väitetyllä jumalalla. Ja kun ihmisellä on jotain menetettävää - kuten hyvinvointiyhteiskunnasta saadut edut -, niin hän tekee vähemmän rikoksia. Uskontoa ei tarvitse käyttää rangaistuspelotteluun, jos muut rangaistukset riittävät.
*jos niiden rikkomisesta voi jäädä kiinni
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmeessä käyttäytyisin "miten tahansa", mitä se sitten tarkoittaakaan?
Se että tietää moraalin, oikean ja väärän olevan vain evoluution meihin rakentamia käyttäytymissääntöjä joissa on yksilöllisiä variaatioita, ei mitenkään poista sitä, että minulla on käsitys siitä mikä on hyvää ja pahaa.
Nälän tunne on evoluution aikaansaama tunne. Tiedän sen, mutta se ei estä minua syömästä silloin kun tunnen nälkää. "Hahah, pelkkä biologinen tunne joka ei ole oikea eikä väärä, enpä välitä siitä."
Samoin en tee moraalintajun vastaisia asioita, enkä niitä hyväksy, vaikka tiedän sen olevan silkka biologinen ominaisuus. Yksinkertaista.