Muutin Yhdysvaltoihin "unelmatöihin", en kestänytkään täkäläistä työkulttuuria
Tilanne on nyt siis se, että joudun palaamaan maitojunalla Suomeen. Olen täysin poikki. Viimeisen vuoden ajan olen painanut 60-tuntista työviikkoa. Palkka on paljon parempi kuin Suomessa, työyhteisö ja työkaverit mukavia ja itse työ mielenkiintoista, mutta en vain JAKSA. Tuntuu tyhmältä valittaa kun minulle on tälläinen mahdollisuus annettu ja olen nuori ja terve, mutta en vain käsitä miten muut ihmiset täällä kykenevät uhraamaan käytännössä koko elämänsä työnteolle. Vielä hullummalta tuntuu valittaa siksi, että oikeasti jotkut kollegat painavat pitkiäkin aikoja jopa 80-tuntista viikkoa ja käytännössä asuvat työpaikalla - valittamatta. Pidin itseäni pirteänä ja ahkerana ihmisenä, mutta henkinen hyvinvointi alkaa mennä. Hävettää ja nolottaa palata Suomeen, mutta en usko että pystyn jäämäänkään. Tiesin toki työpaikkakulttuurien eroavan ja olin tähän valmistautunut, mutta nyt käytännössä en pystykään.
Onko täällä vertaistukea? Muita jotka tekevät pitkää työviikkoa, miten te sen teette? Itsellä on nyt ihan luuseriolo tämän takia.
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Vierailija kirjoitti:
Suomessa saa tehdä ylitöitä ihan ilmaiseksi, jos ajatellaan, että ylitöistä voi mennä jopa yli 60 % veroja. Suomessa verotus aiheuttaa sen, että työaika halutaan minimoida, kukaan ei halua maksaa eurostaan 60 senttiä veroja, kyllä ylitöiden pitäisi aina olla voitollista ja palkitsevaa tekijälleen. Muutenkin Suomi on himoverotuksen maa, mistäs täällä otettaisiin yhteiskunnan pyörittämiseen ja sosiaalitukiin maksettavat rahat jos ei verotuksesta. Norja on rikas öljyvaltio, siellä saa tienata ja tienaa monissa ammateissa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa ja silti työ on kannattavampaa kuin Suomessa vaikka melkein kaikki on hieman kalliimpaa kuin Suomessa.
Öö, tuota... niin se Norjan öljy juuri takaa hyvinvointiyhteiskunnan ilman samaa veropohjaa kuin Suomessa. Ne rahat on kaikkia varten, kuten Suomessa verot kun öljyä ei ole. Norjan työtahti on ihan sketsi verrattuna Suomeen, todella iso osa ihmisistätekee osa-aikaa jne. Jopa Kalastajan blogin pitäjä kertoo vuosien kokemuksella terveydenhoitoalalta, ja puolikkaalla työllä läpi ajan, kuinka siellä istuskellaan, kahvitellaa, höpötellään mukavia, palaveerataan..siis sairaanhoitajat! Joten kyllä keittää tämä sun tietämätön ja nolo suomalaisen työmoraalin mollaus! Annamunkaikkikestää 🙄
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Ihan oikeastiko väität, että Suomessa on HELPPOA ja HYVÄKSYTTÄVÄÄ heittäytyä yhteiskunnan elätiksi, kaiken tämän työttömiin kohdistuneen ajojahdin aikana? :D
Ihan samalla tavalla täälläkin saa ponnistella, että pääsee ylipäätään opiskelemaan, eikä senkään rahoitus ole itsestäänselvää. Suomessa työkulttuuri on kuitenkin aika pitkälti sitä, että työpaikalle on tultu tekemään töitä, vaikka sieltä lähdetäänkin silloin kun työaika ja palkanmaksu loppuu. Eteneminen ja ns. palkitseminen on varmasti erilaista, mutta se taitaa olla sitten vähän arvovalinta kumpaan suuntaan halutaan mennä; vain parhaat porskuttaa ja pärjää, muut vikisee, vai että yritetään pitää mahdollisimman suuri osa kyydissä mukana. Tästähän tietenkin voi kiistellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Joko niille ostetaan tutkinto niinkuin viimeaikoin on tullut ilmi tai vaihtoehtoisesti koko valtio on asutettu imbesilleillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa saa tehdä ylitöitä ihan ilmaiseksi, jos ajatellaan, että ylitöistä voi mennä jopa yli 60 % veroja. Suomessa verotus aiheuttaa sen, että työaika halutaan minimoida, kukaan ei halua maksaa eurostaan 60 senttiä veroja, kyllä ylitöiden pitäisi aina olla voitollista ja palkitsevaa tekijälleen. Muutenkin Suomi on himoverotuksen maa, mistäs täällä otettaisiin yhteiskunnan pyörittämiseen ja sosiaalitukiin maksettavat rahat jos ei verotuksesta. Norja on rikas öljyvaltio, siellä saa tienata ja tienaa monissa ammateissa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa ja silti työ on kannattavampaa kuin Suomessa vaikka melkein kaikki on hieman kalliimpaa kuin Suomessa.
Öö, tuota... niin se Norjan öljy juuri takaa hyvinvointiyhteiskunnan ilman samaa veropohjaa kuin Suomessa. Ne rahat on kaikkia varten, kuten Suomessa verot kun öljyä ei ole. Norjan työtahti on ihan sketsi verrattuna Suomeen, todella iso osa ihmisistätekee osa-aikaa jne. Jopa Kalastajan blogin pitäjä kertoo vuosien kokemuksella terveydenhoitoalalta, ja puolikkaalla työllä läpi ajan, kuinka siellä istuskellaan, kahvitellaa, höpötellään mukavia, palaveerataan..siis sairaanhoitajat! Joten kyllä keittää tämä sun tietämätön ja nolo suomalaisen työmoraalin mollaus! Annamunkaikkikestää 🙄
Niin, Norjassa on tajuttu jakaa öljyn tuomaa hyvinvointia koko kansalle. Jos sitä olisi Suomessa, olisi se luultavasti myyty pilkkahintaan juurikin norjalaisille. Maksaisimme nyt vuokraa siitä, että norjalaiset pitävät sen turvin muutaman työpaikan Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Joko niille ostetaan tutkinto niinkuin viimeaikoin on tullut ilmi tai vaihtoehtoisesti koko valtio on asutettu imbesilleillä?
Varmaan ne on imbesillejä kaikki, tosin puolet maailman huippuyliopistoissa on USA:ssa, enemmänkin jos suhteutetaan opiskelijamääriin. mutta se on varmaan valedataa. No on ne kuitenkin vähemmän tyhmiä kuin ruotsalaiset, kun puhutaan PISA-pisteistä siis ainakin tieteissä, tosin se ei ole mikään saavutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Joko niille ostetaan tutkinto niinkuin viimeaikoin on tullut ilmi tai vaihtoehtoisesti koko valtio on asutettu imbesilleillä?
Levitat vahan vaaraa tietoa. Ei viimeaikoina ostettu yliopistotutkintoja vaan jotkut vanhemmat yrittivat saada jalkikasvunsa eliittiyliopisoihin vilpillisin keinoin. Vanhempia odottaa oikeuskaynti, sakot ja/tai vankilatuomio. Opiskelijat on potkittu pois yliopistoista.
Youtubesta ei kannata ammentaa "tietoa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Joko niille ostetaan tutkinto niinkuin viimeaikoin on tullut ilmi tai vaihtoehtoisesti koko valtio on asutettu imbesilleillä?
Levitat vahan vaaraa tietoa. Ei viimeaikoina ostettu yliopistotutkintoja vaan jotkut vanhemmat yrittivat saada jalkikasvunsa eliittiyliopisoihin vilpillisin keinoin. Vanhempia odottaa oikeuskaynti, sakot ja/tai vankilatuomio. Opiskelijat on potkittu pois yliopistoista.
Youtubesta ei kannata ammentaa "tietoa".
https://nypost.com/2013/10/08/us-adults-are-dumber-than-the-average-hum…
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.02001…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat tottuneet jonkinlaiseen helppoon ja valmiiksi ohjattuun elämään, jossa ei tarvitse paljon ponnistella. Opiskellaan verkkaisesti jokin ammatti, ja sitten ajaudutaan johonkin työpaikkaan, jossa sitten roikutaan kynsin hampain, koska työ on niin tärkeä. Sittenkin, vaikka ei ole etenemismahdollisuuksia, palkka on pieni, työ on lähes orjatyötä tarkkoine sääntöineen ja määräyksineen (palkat, lomat jne.). Helppoa on myös heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, ja se on ihan hyväksyttävää. Tästä näyttää syntyneen jonkinlainen asetelma, että työ on elämässä se ikävin asia. Amerikassa meininkin on toisenlainen, ja siellä näkyy työn kunnioitus ihan eri tavalla, ja siellä näkyy yritteliäisyys ja eteenpäin menemisen meininki. Yksilön on todella helppo edetä ja kehittyä työssään ja ammatissaan, sillä osaamista arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Hyva analyysi ja jarkeva kirjoitus. Yliopistokoulutuskin menee USAssa ihan eri tahtia kuin Suomessa. Varmasti kammotus suomalaisopiskelijalle kun pitaa olla joka luennolla lasna. Jos ei pysy tahdissa mukana niin osoitetaan ovea. Parikymppisina ollaan valmiita tyomarkkinoille
Joko niille ostetaan tutkinto niinkuin viimeaikoin on tullut ilmi tai vaihtoehtoisesti koko valtio on asutettu imbesilleillä?
Levitat vahan vaaraa tietoa. Ei viimeaikoina ostettu yliopistotutkintoja vaan jotkut vanhemmat yrittivat saada jalkikasvunsa eliittiyliopisoihin vilpillisin keinoin. Vanhempia odottaa oikeuskaynti, sakot ja/tai vankilatuomio. Opiskelijat on potkittu pois yliopistoista.
Youtubesta ei kannata ammentaa "tietoa".
https://nypost.com/2013/10/08/us-adults-are-dumber-than-the-average-hum…
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.02001…
https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/mar/12/us-college-admiss…
USA ei pärjää Kiinalle alkuunkaan. Valtio on Kiinalle velkaa 1130 miljardia ja kauppataseen alijäämä oli 2018 891 miljardia dollaria.
Minä työpaikkani ainoa osa-aikalainen ja saan päivässä enemmän aikaan kun yksikään kokoaikainen. Jaksan hyvin kun ei stressaa tekemättömät työt. Osa-aikaisena jaksaa painaa menemään paljon tehokkaammin kun 8h laiskottelun.
Monelle suomalaiselle tulee ulkomailla usein ikävänä yllätyksenä, että työpaikalla tehdäänkin töitä - ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Poikani on menestyvä asianajaja ja osakas Helsingissä. Tekee töitä noin 80 h/vk. Aina pitää olla tavoitettavissa.
Syntymäpäiväjuhlat sunnuntaina, hänelle soitettiin, että poliisi tekee kotietsinnän asiakkaan luo juuri nyt, joten oli lähdettävä paikalle. Osingot satoja tuhansia euroja vuodessa, viime vuodelta 400 tuhatta. Kaikki sijoitettu. Jatkuvasti väsynyt ja kireä.
Eli kyllä näitä on Suomessakin.
Ottaisin heti tuollaisen työn ja jäisin eläkkeelle 5 vuoden päästä.
Yksi tuttuni on työskennellyt koko työuransa USAssa, ja näkemäni ja tietämykseni mukaan on saavuttanut hyvän elintason. Sellaisen, jota Suomessa ei voi saada. Hän näyttää myös hyvin onnelliselta, tyytyväiseltä ja henkisesti tasapainoiselta, eikä taloudelliset huolet paina. Hän on kertonut, että USAssa on hyvä olla säästöjä, jotta jos joutuu irtisanotuksi, niin voi normaalisti jatkaa elämää kunnes uusi työ löytyy. Hän on kertonut, että amerikkalaisille ei ole kovin stressaavaa tulla irtisanotuksi, koska uusi työ löytyy helposti. Joten työn menettämisestä ei tarvitse suurta huolta kantaa. Amerikkalaiset ovat myös halukkaita ja innostuneita jopa vaihtamaan osavaltiotakin työn perässä.
Itse olen ollut jenkeissä vain työharjoittelussa, ja silloin tein noin 50-tuntista viikkoa. Ärsytti juuri se, että siellä osa ajasta menee turhaan työpaikalla notkumiseen. Nyt olen töissä Ranskassa, jossa joka päivä olemme töissä 10-20. Tuntuu ettei viikolla ehdi mitään iltaisin, kuin mennä kotiin, syödä ja ehkä katsoa vähän telkkaria. Kaikki liikunta, kotihommat yms, mitä Suomessa pystyi työpäivien jälkeen vielä tekemään, ovat jääneet pois. Ärsyttää myös tuo myöhäinen aloitus. Jos aloittaisimme edes yhdeksältä, päättyisi päivä edes klo 19. Toisaalta on tämäkin vähemmän kuin 80h viikossa. Siihen en ehkä vaan pystyisi, sillä en rakasta työntekoa niin paljon.
Onhan tämä haastavaa suomalaiselle ainakin ajatuksissa, kun on tottunut siihen että vapaa-aikaakin on. Ulkomailla olen toisaalta oppinut myös, että suomalaiset kyllä valittavat liikaa elämästään Suomessa. Palkat on kuitenkin tehtyyn työmäärään ihan ok, on vapaa-aikaa, asiat toimii ja esimerkiksi asunnot ovat poikkeuksetta mukavia.
Sveitsissä kansainvälisissä organisaatioissa( tiedän kokemuksesta)
Kiva kuulla tarinasi.. Tule pois jos siltä tuntuu tai sitten olet vielä hetken. Jännä kuulla, että USA:ssa menee noin. En itse haluaisi ollenkaan, missään nimessä tuollaista elämää. Arvostan ihmisiä, joilla on elämässä muutakin kuin työ ja jotka kohetevat toisia ihmisiä hyvin.. Ei ole sen arvoista pilata terveyttään. Voi olla ahkera, vaikka ei tekisi 60 tuntista työviikkoa.. Ei se kerro siitä vielä mitenkään. Koskahan amerikkalaiset ehtivät harrastamaan tai on aikaa vaikka perheelle? Aika liki silti Suomessakin arvostetaan vaan ulkonäköä, tilipussia ja materiaalisia saavutuksia ja asemaa.. Tämähän on maailman amerikkalaisin maa😉. Tilipussi ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa.. Raha ei saisi muuttaa ihmistä kusipäiseen suuntaan. Niin vaan olen monille nähnyt käyvän.. Luullaan olevan parempia kuin muut, kun on Audi, Porche tai molemmat. Sääli!
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttuni on työskennellyt koko työuransa USAssa, ja näkemäni ja tietämykseni mukaan on saavuttanut hyvän elintason. Sellaisen, jota Suomessa ei voi saada. Hän näyttää myös hyvin onnelliselta, tyytyväiseltä ja henkisesti tasapainoiselta, eikä taloudelliset huolet paina. Hän on kertonut, että USAssa on hyvä olla säästöjä, jotta jos joutuu irtisanotuksi, niin voi normaalisti jatkaa elämää kunnes uusi työ löytyy. Hän on kertonut, että amerikkalaisille ei ole kovin stressaavaa tulla irtisanotuksi, koska uusi työ löytyy helposti. Joten työn menettämisestä ei tarvitse suurta huolta kantaa. Amerikkalaiset ovat myös halukkaita ja innostuneita jopa vaihtamaan osavaltiotakin työn perässä.
Niin, ja lomiakin hänellä näyttää riittävän, koska pitää viikkojen mökkilomia Suomessa, ja kotimaassaankin tuntuu matkustelevan milloin missäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on menestyvä asianajaja ja osakas Helsingissä. Tekee töitä noin 80 h/vk. Aina pitää olla tavoitettavissa.
Syntymäpäiväjuhlat sunnuntaina, hänelle soitettiin, että poliisi tekee kotietsinnän asiakkaan luo juuri nyt, joten oli lähdettävä paikalle. Osingot satoja tuhansia euroja vuodessa, viime vuodelta 400 tuhatta. Kaikki sijoitettu. Jatkuvasti väsynyt ja kireä.
Eli kyllä näitä on Suomessakin.Sekö tekee pojastasi paremman ihmisen, että hän on asianajaja Helsingissä?
Vierailija kirjoitti:
Eläköön oikeisto! kirjoitti:
Pullamössö suomalaiset - hahaa! Noin siinä käy kun oikeasti joutuu palkkansa eteen duunia tekemään.
Niin, niin toivoisin että tännekin saataisiin kunnon jenkkimeininki - joutuisivat ihmisetkin oikeasti maksamaan terveydenhuollossakin sen hinnan mitä kaikki oikeasti maksaa, kyllä olisi ihan oikein tälle pullomössö ja uusavuttomien nykykansalle. Vieläkin kuulee heittoja "minun verorahoillani..." - ne verorahat jotka sinä elämäsi aikana maksat eivät kata kuin murto-osan siitä mitä tämä maa ja yhteiskunta sinulle kustantaa puoli-ilmaiseksi syntymähetkestäsi lähtien.
Harvempi maksaa USASsa itse mitään. Sairaanhoito, leikkaukset ja synnytykset ovat monelle täysin ilmaisia. Suomessa et saa mitään ilmaiseksi, vaan kaikesta menee maksu.
Ei ole totta! Usa:ssa on vakuutuspohjainen sairaanhoito, Suomessa maksat maksimissaan n. 15 % sairaanhoidon kuluista julkisella puolella. Loput maksavat veronmaksajat. Esim. Terveyskeskusmaksu n. 18 e on oikeasti n. 100 e.. Loput maksaa yhteiskunta.. Tämän pitäisi jokaisen tajuta.
Luultavasti sellaista, jossa ei tarvita suomen kielen oikeinkirjoitusta. :)