Olen erittäin huolissani pojastani (25v)
Hei!
Minä olen todella huolissani pojastani. Hän on 25v nuori mies. Pojalleni on tapahtunut viime- aikoina todella paljon. Hän erosi tyttöystävästään, menetti pappansa ja tekee aivan liikaa töitä.
Kaikkia asioista en viitsi kertoa. Pojallani on ollut aina korkeat tavoitteet. Hän on kolmesta pojistamme vanhin. Hänellä on aina ollut tarve olla parempi, kuin muut.
Olemme mieheni kanssa lääkäreitä. Me emme ole tietoisesti koskaan painostaneet häntä. Hänellä on ollut aina tarve miellyttää. En ole pitänyt siitä, koskaan.
Nyt hän on tehnyt työkseen jotain videoita nettiin vuodesta 2016, ammatikseen.
Tilanne on riistäytynyt käsistä. Lapseni tekee töitä 16h päivässä. Nukkuu 4h ja ja loput 4h urheilee tai miettii ja stressaa töitä.
Asian todellinen laita valkeni meille pääsiäisenä. Hän teki mökillä 14.5h töitä. Me teimme 2 tuntia mieheni kanssa.
Miten auttaisin lastani työnarkomanian kourissa? Kaipaisin muiden vanhempien neuvoja. Tiedän kyllä työnarkomanian haitat.
Lisäksi hän käsittelee eroaan tekemällä lisää töitä.
Kommentit (47)
Ammattilaisena osaat etsiä tietoa varhainen vuorovaikutus ja sen puute ja kuinka se korjataan
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
Jos olisit lääkäri, viestisi kirjoitusasu olisi jotain ihan muuta kuin se nyt on, etkä myöskään kyselisi vinkkejä vauva-palstalla, vaan verkostojesi kautta löytäisit tehokkaasti asiantuntevampaa apua sekä rakentavampaa keskustelua aiheesta. Lieneekö siis poikasi tai muukaan tilanne todellinen.
Tässä tulikin kaikki, mitä olin aikeissa kirjoittaa.
kysy kissalta. tai vau-va palstalta. tai jeesukselta.
vai että ihan golleegoilta.. no, mitäs golegalle vastasi?
Av-mammat taas.katteellisa kun palstalla on korkeadti koulutettu äiti
Aloittaja kirjoitti:
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
Vai oikein golleegoilta...just.
Aloittaja kirjoitti:
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
Vai oikein GOLLEEGOILTA olet kysynyt... vai oliko se COLLEGE vai LEGO..
Aloittaja kirjoitti:
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
Korjaa nyt edes nuo lihavoidut kohdat, niin joku hölmö saattaa uskoa lääkäriprovoiluusi.
Aloittaja kirjoitti:
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
kai sun golleegat on puketuneet golleegeasuihin? 0/5
Laihduta, vähennä alkoholinkäyttöä, lopeta tupakointi ja lisää liikuntaa.
Ka-BOOM!
Vierailija kirjoitti:
Av-mammat taas.katteellisa kun palstalla on korkeadti koulutettu äiti
Ei se ole kateellisuutta, kun huomaa jonkun keksivän tarinoita omasta päästään. Aloitus on nolon kömpelö, jossa on monta realiteettivirhettä.
Aloittaja kirjoitti:
Hei!
Valitettavasti monilla ihmisillä on erityisen stereotypinen kuva lääkäreistä.
Olen toki ammatiltani lääkäri. Valmistuin vuonna 90. Erikoistuin myöhemmin Ortopediaan.
Mielestäni kirjoitusasuni ei tässä ole se tärkein. Vaan poikani terveys.
En luokittele ammattiani identiteetiksi. Sen määrittää aivan muut asiat.
Olen toki kysellyt golleegoiltani neuvoja, mutta ne ovat olleet aika ympäri pyöreitä. Oikeastaan hain täältä vain vertaisukea. Poikani on todella addikti.
Psykologille varmasti pitää houkutella.
MOT
No et varmasti ap ole lääkäri... H h h a a a h a ah. Minä olen tehnyt viimeiset 10 vuotta töitä lääkärin työparina hoitajana ja suurinpiirtein tiedän lääkärien tyylin kirjoittaa.
Anna pojan tehdä töitä, kyllä hän jossain vaiheessa tilanteensa tajuaa.
Ja toiseksi, onneksi tekee töitä eikä ole syrjäytyneenä pummina loisimassa kotona.
14,5 tuntia töitä mökillä? Ja lääkäri-äiti kellotti tämän. Pappa ja tyttöystävä menetetty? Ainoana maailmassa.
Tähän on helppo ohje: Laita silmät kiinni ja hups - mielikuvituspoika, -pappa, -ammatti, -pojan tyttöystävä, -14 tuntia töitä ja mielikuvitus neljän tunnin urheilu on poissa.
Olet noin 50v ikäinen ja silti pilkutat ennen kuin-sanaa kuin parikymppiset. Ei lääkärit sinun iässäsi tee tuota virhettä, se tuli muotiin vasta 2000-luvun alussa.
Hei,
Jos olisit lääkäri, viestisi kirjoitusasu olisi jotain ihan muuta kuin se nyt on, etkä myöskään kyselisi vinkkejä vauva-palstalla, vaan verkostojesi kautta löytäisit tehokkaasti asiantuntevampaa apua sekä rakentavampaa keskustelua aiheesta. Lieneekö siis poikasi tai muukaan tilanne todellinen.