Muita oikeasti rumia?
Onko muita naisia jotka ovat oikeasti todella epäviehättävän näköisiä? Vaikuttaako asia itsetuntoonne ja yleiseen olemiseen?
Olen kolmekymppinen, naimisissa oleva perheenäiti ja myöntää täytyy, että olen ulkonäöltäni ruma. Omaan sellaisia ulkoisia piirteitä joita yleisesti pidetään epäviehättävänä. Kengänkokoni on 42, olen muutenkin suurikokoinen ja kasvoissani on jo pari syvää ilmeryppyä. En jaksa juuri meikata, arkena pelkkä ripsiväri ja sävytetty päivävoide. Välillä olen yrittänyt kunnostautua tässä asiassa, mutta palaan yleensä tuohon koska tunnen oloni oudoksi meikeissä.
Olen harkinnut ripsienpidennyksiä ja muita muodikkaita ehostuksia, mutta olen lopulta liian mukavuudenhaluinen enkä halua liimoja silmiini tai muovia kynsiini, vaikka ne taitavasti tehtynä kauniilta näyttävätkin. Olen toisaalta myös liian pihi.
Ihmettelen että mieheni haluaa olla kanssani, vaikka varmasti saisi jonkun kauniimman. Hän on tavanomainen duunarimies, mutta sillä komealla tavalla jota naiset yleensä ihailevat. Mieheni on kaikinpuolin ihannekumppani, mutta en voi olla ihmettelemättä miksi hän on kanssani.
Hullua ajatella näin, tiedän.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä! Olen 158cm lyhyt ja lihava, reidet on valtavat enkä ole löytänyt sopivia farkkuja enää teini-iän jälkeen. Maha roikkuu legginsien kauluksen yli ällöttävästi. Kasvot ovat myös vastenmieliset, kolmoisleuka, pienet silmät, pieni suu, olemattomat kulmakarvat ja perunanenä. Niin ja pisamiakin vielä, olen punapää. Meikkaan kyllä joka päivä, en muuten kehtaisi mennä ulos ollenkaan. Sormet ovat lyhyet ja paksut, jalkaterät tosi leveät. Selluliittia löytyy vaikka kuinka. 🙄 olen vasta 26-vuotias. Tissitkin on todella roikkuvat ja selvästi erikokoiset. Julkisilla paikoilla yritän olla näkymätön ja luikkia piilossa, pyydellen anteeksi olemassaoloani.
Ihmettelen sitä, että jos rumuus on ns itse hankittua niin mikset laihduta? Ominaisuudet joista valitat katoaisi, jos pudotat painoa eivätkä ole mitään syntymärumuutta.
Olin ennen hoikka, mutta sairastuin hieman yli kaksi vuotta sitten masennukseen ja lopetin elämisen lähes kokonaan. Makasin vain sängyssä ja söin kassikaupalla lihottavia lääkkeitä. Esim. lääke nimeltä lito nosti painoa 12kg kuukaudessa. Sain kyllä lopettaa sen syömisen, koska se ei tehonnut, mutta kilot eivät ole lähteneet. Joudun edelleen syömään lääkkeitä, ja olen jokseenkin paremmassa kunnossa. Harrastan kyllä liikuntaa useamman kerran viikossa ja syön neljä kertaa päivässä terveellisesti. Paino ei vain laske. Ja ei se laihduttaminen rumaa naamaa korjaa, olin hoikkanakin todella ruma.
Vierailija kirjoitti:
Olen teini-ikäinen, todella ruma. Tuntemukseni eivät ole mitään harhakuvitelmia, vaan oikeasti naamataulu on karmiva.
Asialle en voi mitään, pitää vaan keskittyä muihin asioihin elämässä. Tavallaan tajusin vasta jokin aika sitten, että saan olla ihan minkänäköinen tahansa, minulla on samat oikeudet kuin muillakin.
Tämä. Ei ole järkevää keskittyä kokoajan pelkkään ulkonäköön. Toki itsestä kannattaa huolehtia hyvin, ihan terveyden kannalta, mutta kyllä ne elämän päämäärät kannattaa asettaa muihin arvoihin. Älyyn, taitoihin , luonteeseen. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen , olipa muuten minkänäköinen tahansa ,pärjää kyllä.
Jep... Nuorempana luulin joskus olevani jopa hyvännäköinen, mutta ei se ihan niin mennytkään. Tuli vitiligo, eli iho on kuin lehmällä, nenä on vinossa, luomet roikkuu, rypyt lisääntyy päivä päivältä, hampaat on paskana, hiukset tippuu päästä, mutta muualla kropassa musta rehoittava karvoitus senkuin vahvistuu (tosin siitäkin karvoituksesta osa on valkoista, kiitos vitiligon) Kuinka hemmetissä kukaan haluaisi edes koskea muhun, kun en itse siedä edes katsoa peilikuvaani. Mulle riittäisi että olisin edes normaali.
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Täältä löytyy. Ruman muotoinen iso nenä, pieni leuka, todella ohuet hiukset, aknen vaurioittama iho. Ilman meikkiä en lähde mihinkään, sillä meikillä saa edes aavistuksen häivytettyä näitä joitakin piirteitä, esim korostamalla silmiä nenä ei ole niin pääosassa, hiusten laittamiseen menee aikaa, ettei ole ihan lehmännuolema. Kyllähän tää harmittaa, mutta teen parhaani, että keskityn muihin asioihin. Koitan elää terveellisesti ja harrastaa paljon liikuntaa, mistä tulee hyvä olo. Luonteeltani olen kuitenkin helposti lähestyttävä ja jollain ihmeen keinolla olen miehen saanut. Onneksi löytyy ihmisiä, kenelle se ulkonäkö ei ole tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Mun kengän koko on 44, vaatekoko 48 ja pituutta 180. Aina vähintään 1 finni naamassa. Hirveet pullistelevat verisuonet säärissä ja reisissä. Mutta silti koen olevani ihan ok näköinen, joskus jopa kaunis. Ei varmaan saisi?
Tottakai saat, ja varmasti oletkin. Nuo luokittelemasi viat eivät kuulosta siltä että luokittelisin sinua rumaksi, pitkät naiset ovat yleisesti ottaen upeita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei se pärstä ole pääasia vaan se, että on kunnolla tai edes kohtuullisesti tissiä ja persettä.
No sepä se, mutta kun ei ole niitäkään. Rasva kertyy täysin vääriin paikkoihin, eikä pakaratreenikään tuota tulosta. Jos olisin todella laiha, eivät nämä piirteet ehkä korostuisi näin paljon, mutta itsekuria laihdutukseen ei tunnu lopulta olevan vaan kahden kuukauden päästä tapahtuu repsahdus.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Ap:n todellisuudesta en tiedä, mutta olen yksi kommentoijista ja mulle on tultu ihan päin naamaa kadulla sanomaan, että ”hyi v*ttu” tai joskus joku äijä kommentoi, että pussi päässä voisin kelvata johonkin. Eli tuskin olisin saanut tällaisia kommentteja, ellen oikeasti olisi ruma.
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Miten ne lapset liittyy mihinkään? Ei kaikki edes halua lapsia? Taas joku olettamassa, että kaikki haluaa samoja asioita :’D
Vierailija kirjoitti:
Minä, naamassa on hyvää pelkästään kasvojen/pään muoto joka on sellaisen klassisen kaunis. Muuten kaikki piirteet ovat sellaisia ns. perinteisen rumia. Leveä nenä, ohuet huulet, raskaat silmäluomet. Olen kyllä alkanut säästämään yläluomileikkausta varten niin saisi edes "normaalit" silmät.
Sama! Niin vtuttavaa. Ja se että huulet ja silmät ovat pienet mutta tietenkin nenässä on sitten sitä kokoa mitä olisi pitänyt olla muissa kohdissa, huoh.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan, täällä ollaan: Minulla on iso, laatikkomainen kiiltävä naama, jota koristavat pottunokka, pienet hailakat tihrusilmät ja pieni suu. Ihon on valjun värinen ja täynnä suuria ihohuokoisia, silmän aluset aina tummat. Hampaat on sievästi rivissä kuin pienet kellertävät maissintähkät. Kroppa on luonnollisesti myös ruma, klassinen pitkä selkä ja lyhyet paksut jalat yhdistelmä, minkä lisäksi minulla laatikkomainen jättiperse ja pötkyläinen torso. Tissit totta kai mätsää kokonaisuuteen johdonmukaisesti, eli ovat pienet ja ruman muotoiset, kuinkas muuten. Kokonaisuuden kruunaa ohuet maantienväriset hiukset, epämääräisissä paikoissa tursottavat hajakarvat ja reilulla kädellä annosteltu kasa erivärisiä ja kokoisia luomia. Ai että, kylläpä on geenilotto suosinut.
Huumorin kukka se on kaunehin kukka. Ainakin kirjoittaa osaat. Sitä paitsi sisäinen kauneus on lopulta tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, naamassa on hyvää pelkästään kasvojen/pään muoto joka on sellaisen klassisen kaunis. Muuten kaikki piirteet ovat sellaisia ns. perinteisen rumia. Leveä nenä, ohuet huulet, raskaat silmäluomet. Olen kyllä alkanut säästämään yläluomileikkausta varten niin saisi edes "normaalit" silmät.
Sama! Niin vtuttavaa. Ja se että huulet ja silmät ovat pienet mutta tietenkin nenässä on sitten sitä kokoa mitä olisi pitänyt olla muissa kohdissa, huoh.
Jos mun ongelmat olisivat nuo, vaihtaisin oitis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Miten ne lapset liittyy mihinkään? Ei kaikki edes halua lapsia? Taas joku olettamassa, että kaikki haluaa samoja asioita :’D
Onhan tuo todella törkeää "yyh nyyh olen niin ruma mutta on aviopuoliso ja lapset" kun monet oikeasti rumat toivoisivat omaa perhettä yli kaiken mutta rumuuden vuoksi se on mahdoton haave.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
No nyt täytyy kyllä sanoa että en ole kyseisen ketjun kirjoittaja. Suomessa on yli 5 miljoonaa ihmistä, eiköhän meitä samasta "vaivasta" kärsiviä ole useampi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jep... Nuorempana luulin joskus olevani jopa hyvännäköinen, mutta ei se ihan niin mennytkään. Tuli vitiligo, eli iho on kuin lehmällä, nenä on vinossa, luomet roikkuu, rypyt lisääntyy päivä päivältä, hampaat on paskana, hiukset tippuu päästä, mutta muualla kropassa musta rehoittava karvoitus senkuin vahvistuu (tosin siitäkin karvoituksesta osa on valkoista, kiitos vitiligon) Kuinka hemmetissä kukaan haluaisi edes koskea muhun, kun en itse siedä edes katsoa peilikuvaani. Mulle riittäisi että olisin edes normaali.
Minusta vitiligo näyttää nätiltä. Mun miehellä on sitä myös.
Minä olen kai muiden mielestä ruma, jos miettii yleisiä kauneusihanteita. Pääni on mallia laatikko, sillä omaan erittäin vahvan leuan jota lisäksi koristaa leukakuoppa. Silmät ovat aika pienet ja kulmakarvat todella matalalla, poskiluut erottuu vahvasti. Minulla on siis maskuliiniset kasvot, MUTTA itse pidän ulkonäöstäni enkä kyllä vaihtaisi sitä mistään hinnasta. Koska en meikkaa, monet luulevat minua ensin mieheksi. Asia ei kyllä häiritse itseäni ollenkaan, muut saattaa mennä hämilleen - ihan turhaan.
Kroppani on myös mallia H, omaan myös lihasta joka varmaan korostaa vartaloni poikamaisuutta (kun tosiaan muotoja ei ole lähes yhtään). Joskus teininä olin erittäin arka ja epävarma muiden mielipiteiden takia, vaikka olen aina pitänyt kropastani erittäin paljon. Käytän myös miesten ja naisten vaatteita sekaisin, sillä koen oloni parhaimmaksi kun olen puketunut ns. tomboy tyyliin. Osan mielestä tämä on "rumaa".
Haluaisin sanoa kaikille, ettei omaa ulkonäköä kannata stressata. Kaikki me ollaan erikokoisia ja -näköisiä, se siitä. :) Eihän sillä oikeasti ole mitään merkitystä, millaisen nenän tai leuan omistaa. Tai että onko punertava iho tai paljon luomia. Itse en ainakaan harrasta muiden ulkonäön arvostelua.
Kysy siltä mieheltä, et miks se haluaa olla sinun kanssa, että eikö kannattas vähän parempaa naista etsiä?
Musta on just parasta kun näkee niin kaikennäköisiä ihmisiä, eikä kukaan oikeasti ole ruma. Kaikista löytyy silti joku mukava piirre ulkoisesti ja pitää vaan lakata mököttämästä ja suoristaa ryhti. Mukava kampaus itselle sopiva, roikkuva maha tukeviin alkkareihin ja housuihin, leggarit ei ehkä ihan parhaat tuolloin, tai ainakin pidempi paita päälle. Kyllä me kaikki ollaan hyviä hei, asenteella mennään jo pitkälle ja ryhdillä.