Mun kesä menee aina pilalle noiden pörisevien ja lentävien hyönteisten kanssa, miten voisin päästä pelosta eroon?
Menen ihan paniikkiin jo siitä äänestä. Ampiaiset, mehiläiset, jopa ne ”kiltit” kimalaiset yms . herhiläiset on vaan liikaa mulle. Tekis mieli olla sisällä vaan koko kesä, mutta on pakko olla ulkona lasten takia ja jopa pitää ikkunoita ja ovea välillä auki.
Miten tästä voisi päästä eroon? Mua ei ole edes pistänyt koskaan mikään noista mutta pelkään vaan niiiin paljon 😭
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Huom! Aiempien pistojen perusteella EI voi päätellä olevansa turvassa allergiselta reaktiolta, vaan sellainen voi kehittyä milloin vaan. Vaikka sadan harmittoman piston jälkeen.
Nimim. Epipen 48 -vuotiaana
Päätit sitten alkaa lietsoa paniikkia. Eikä nämä edes erota ampiaista muista lentävistä ötököitä.
Mäkin pelkäsin ennen sekopäisesti. On pari kertaa pistänytkin joku niistä, en ehtinyt nähdä mikä, mutta sattui aivan sikana. Ja jos sisälle sattui amppari lentämään, niin lukittauduin huoneeseen, enkä suostunut ulos tulemaan, ennen kuin pirulainen oli jonkun toisen toimesta tapettu tai toimitettu ulos.
Sitten kerran, ollessani yh, lensi ampiainen sisään. Koska olin äiti ja minun piti suojella ensisijaisesti lastani, sain sen verran rohkeutta kerättyä, että nappasin sen verhojen ja ikkunan välistä purkin ja paperin avulla ja heitin partsilta ulos.
Sen jälkeen näin on joutunut toimimaan useammankin kerran, eikä kyllä enää pelota. En tykkää, mutta en myöskään juokse kirkuen karkuun.
Mäkin pelkää ja olen mies. Siedätyshoito tehoaa niin että tekee ulkona töitä ja niihin vaan tottuu jossain vaiheessa, ei tietenkään töysin. Jos lymyilee sisätiloissa koko kesän pelästyy varmasti kun näkeekin ampiaisen. Esim mökillä ollessa on vähän pakko tottua lentäviin ötököihin.
Vierailija kirjoitti:
Älkää missään nimessä tappako hyönteisiä, esim. mehiläiset ovat vähentyneet siihen malliin että se on pian katastrofi ja ihmisenkin sukupuutto.
Jos amppareita tai muita kavereita eksyy sisälle, ne on helppo ohjata poistumaan omatoimisesti takaisin ulos.
Välttääksesi ulkona ötököitä, huolehdi hygienastasi, älä käytä hajustettua kosmetiikkaa, shampoita yms. eikä hajuvesiä, äläkä haise hielle. Älä käytä kukkamekkoja tai vastaavia, valkea väri ja muut neutraalit (ei kukkavärit) ovat ilmeisesti okei. Älä pidä ulkona makeita juomia tai ruokia, ampparit pitävät lihasta ja makeasta. Ne myös rakastavat olutta. Jos on pakko syödä ulkona, pidä mukana hajusteettomia kosteuspyyhkeitä, joilla pyyhit jätskit suupielistäsi ja sulje huolella ruokapurkit. Vältä ulkonaolemista keskipäivällä, jolloin ötökät ovat vilkkaimmillaan. Älä tapa amppareita, koska ne kutsuvat paikalle kaverinsa. Äläkä heiluta käsiäsi ja huuda, se suututtaa ampparit.
Tuo boldattu lause tuntui loppuvan ikään kuin kesken. Eli voisitko ystävällisesti kertoa, miten ne on helppo ohjata poistumaan omatoimisesti takaisin ulos? Mielelläni jättäisin pörriäiset eloon, mutta koska olen todella allerginen, mitkään kupilla ja postikortilla ym. siirtelyt eivät tule kyseeseen.
No muuta pohjosee, siellä niitä on vähemmän!
Minä pelkään kuollakseni jyrsijöitä, vaikkei ne ole vaarallisia. Esim. lemmikkihamsteria en voi koskea, vaikka lapsena minulla oli sellaisia, enkä silloin niitä pelännyt. Ihme juttuja nää pelot, mutta vaikea niistä on päästä.. siedättyminen pelon kohteelle jollain tavalla varmasti auttaisi.
Itseasiassa hyönteiskammo johtuu kontrolloimisen tarpeesta ympäristöön nähden. Niitä ei voi mitenkään kontrolloida ja siksi ne uhkaavat. Itse otuksista ei ole edes kyse. Tämä on persoonallisuushäiriö ei pelkkä fobia, se häiriö ilmenee tässä vaan fobiana. Aika vaikea häiriö hoitaa, jos fobian poistaa se siirtyy muuksi kontrolloinniksi ellei alkusyihin päästä.
Mua inhottaa myös, mutta pitkälle pääsen jo sillä että olen verkottanut tuuletusikkunat (parveketta ei ole). Ja sitten jos silti sisälle tulee jotain niin se on pakko itse tappaa tai viedä ulos. Asun nimittäin yksin. Nykyään pystyn siihen jo aika helposti.
Huom! Aiempien pistojen perusteella EI voi päätellä olevansa turvassa allergiselta reaktiolta, vaan sellainen voi kehittyä milloin vaan. Vaikka sadan harmittoman piston jälkeen.
Nimim. Epipen 48 -vuotiaana