Taas uusi perheväkivallan uhri, miten niin moni nainen voi sietää/kestää väkivaltaa?
On vaan niin vaikea ymmärtää, onko se miehen tarve niin suuri, että on valmis kärsimään väkivaltaa ja usein jopa menettämään henkensä? Eikö mieluummin olisi yksin ja turvassa kuin peläten ja kärsien?
Jos sinulla on kokemusta, kerro ihmeessä, miksi siedät väkivaltaa?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin
Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. Perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.
https://yle.fi/uutiset/3-5487134
Tutkija Venla Salmi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa, että perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.
- Ehkä taustalla on se, että naisen ajatellaan olevan haavoittuvampi uhri ja sillä tavalla halutaan korostaa naisuhrin asemaa, Salmi arvioi.
- Silloin kun miehet ottavat meihin yhteyttä, he saattavat sanoa, että poliisilta on tullut vähätteleviä kommentteja tai heille on jopa naureskeltu. Miehiä ei välttämättä oteta vakavasti, kun he pyytävät apua, turvakodin kriisityöntekijä Hanna Mikkonen kuvaa.Elämme väkivaltaisen hirviönaisten maassa.
Elämme maassa, jonka miehistä osa on surkeita väkivaltaisia raukkoja, ja osa ilmeisesti täysiä nössöjä, ja jossa kaikki on aina naisten syytä, vaikka meitä on vähemmistö päättävissä asemissa ja olemme fyysisesti heikompia. Tämä on jännä juttu. Miten voi sekin olla naisten syy, että isät eivät opeta poikiaan lukemaan?
Mitenhän moni noista "vakavista miehiin kohdistuvista väkivallanteoista" on oikeasti vuosikausia hakatun naisen viimeinen puolustautumisyritys, kun sitä nyrkkiä vain on jo saatu tarpeeksi ja käteen osuu leipäveitsi?
Suurin osa naisten tekemistä henkirikoksista tapahtuu nimenomaan itsepuolustustilanteissa. Miehet taas tappavat aseettomia, pieniä naisia kotona ja puutarhassa ja vieläpä toisiaankin. Miehillä on enimmäkseen tappokoulutus, meillä naisilla enimmäkseen ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Ja https://en.wikipedia.org/wiki/Sorites_paradox . Eli kun käytös muuttuu pikku hiljaa, missä kohtaa pitäisi tulla älynväläys että rakastava mies onkin yhtäkkiä pahoinpitelevä hirviö?
Vierailija kirjoitti:
Korostan, että tarkoitukseni EI ole syyllistää uhreja, mutta haluaisin tietää, että millaista se manipulointi ja henkinen nujertaminen on silloin alussa jos se saa jatkua? Huutamista, haukkumista, vähättelyä, rahojen ja ihmissuhteiden kontrollointia? Eivätkö jo nuo ole isoja hälytysmerkkejä, joiden jälkeen kannattaisi lähteä tai ainakin keskustella vakavasti? Vai onko siinä vaiheessa jo niin koukussa? Kuinka kauan mies jaksaa lirkutella ja esittää mukavaa?
Kirjoituksestani varmaan näkee, että en itse ole ollut väkivaltaisessa suhteessa (paitsi perheväkivallan uhrina lapsena), joten todella haluaisin ymmärtää.
Kannattaa lukea sellainen kirja kuin Kaikki anteeksi. Siinä kuvataan tosi hyvin, miten pikkuhiljaa kaikki alkaa väkivaltaisessa suhteessa. Aluksi on ihanaa ja auvoista, sitten tilanne lähtee vääristymään. Vähä vähältä se tunnistettava raja hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän välillä siirtyy ja häilyy, niin että kaikenlaiset teot ja sanomiset ovat vielä seliteltävissä parhain päin, kunnes sitä on jo korviaan myöten siinä suossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
No nyt oli mielenkiintoinen tulkinta. Tavoitteenani oli lähinnä valottaa sitä, miksi uhrit päätyvät ja jäävät väkivaltaisiin suhteisiin. Tietenkin pitää tiedottaa enemmän, että uhrit huomaisivat helpommin ne huomaamattomimmatkin manipulointikeinot ja toisaalta kertoa väkivallan tekijöille, että se on yksiselitteisesti väärin. Myös henkinen väkivalta, joka nykyisellään tunnistetaan todella huonosti, mutta joka on avainasemassa, sillä ilman henkistä väkivaltaa ei ole myöskään fyysistä (parisuhteissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
No nyt oli mielenkiintoinen tulkinta. Tavoitteenani oli lähinnä valottaa sitä, miksi uhrit päätyvät ja jäävät väkivaltaisiin suhteisiin. Tietenkin pitää tiedottaa enemmän, että uhrit huomaisivat helpommin ne huomaamattomimmatkin manipulointikeinot ja toisaalta kertoa väkivallan tekijöille, että se on yksiselitteisesti väärin. Myös henkinen väkivalta, joka nykyisellään tunnistetaan todella huonosti, mutta joka on avainasemassa, sillä ilman henkistä väkivaltaa ei ole myöskään fyysistä (parisuhteissa).
Ja mun tavoitteeni taas oli pohtia, voisiko asialle tehdä jotain. Kuitenkin sain vastaukseksi, että uhri ei pysty mitenkään tajuamaan, mitä hänelle tapahtuu. Ts ei ole olemassa mitään keinoa ennakoida tulevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Useimmat naista arjen sankareista uhkaavat t*ppaa naisen/taman sukulaisia/lapsen/jne jos nainen lahtee. Monilla ei ole paikkaa mihin menna, kun mies on eristanyt kaikista ystavista ja sukulaisista. Mutta pahin pelko lahtemisessa on se, etta mies loytaa ja kostaa.
Plus etta jotkut naiset oikeasti uskovat, kun mies katuu pahoinpitelyn jalkeen ja sanoo, ettei koskaan enaa lyo...
Oma lapsuus meni kivasti turpaan ottaessa, kun oma aiti uskoi miesta joka kerta. Saatiin viikottainen turpasauna kuusi vuotta putkeen, kunnes mutsi tajusi vihdoinkin lahtea.
Ovatko nämä naiset vähän tyhmiä, jos eivät itse huomaa, että eristäytyvät? Miksi he edes alkavat eristäytyä? Eikö hälytyskellot soi siinä vaiheessa yhtään? Vai ovatko he niin riippuvaisia miehestään, että mieluummin luopuvat kaikista muista ihmissuhteistaan ja tukiverkostoistaan? Miksi tilanne pitää päästää siihen asti, että ei ole enää paikkaa minne mennä? Eikö väkivaltaisesta suhteesta kannattaisi lähteä jo paljon aikaisemmin? Mieluiten heti ensimmäisestä kerrasta?
T Ä M Ä!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kyllä nyt hyvänen aika hälytyskellojen pitäisi soida jos ystävät jää, perhe jää, kaikki jää, paitsi MIES.
Läheskään kaikissa väkivaltaisissa suhteissa ystävät ja perhe eivät jää. Lähipiiristä eristäminen on varmastikin yksi tunnetuimmista hälytysmerkeistä, ja se saattaa jopa johtaa harhaan. Omalla kohdallani mies ei rajoittanut yhteydenpitoa perheeseeni tai ystäviini millään tavoin, vaan jopa kannusti siihen. Hän ei myöskään ollut pätkääkään mustasukkainen tai rajoittanut menemisiäni millään tavoin. Se toki helpotti lähtemistä, mutta teki tilanteen tunnistamisesta paljon vaikeampaa, koska yleinen kuvitelma tosiaan on, että väkivaltaan liittyy aina mustasukkaisuus ja ystävistä ja perheestä eristäminen.
Lisäksi läheskään kaikilla ei ole sellaista perhettä tai ystäviä, jotka auttaisivat. Väkivaltainen henkilö on usein todella taitava esittämään hurmaavaa, joten läheiset saattavat jopa tuomita lähtöyritykset tai siirtyä toisen puolelle.
Juuri näin tapahtuu. Läheiset syyllistävät sinut, eivätkä usko puoliakaan. Sen lisäksi tulevat poliisit, sosiaalipuolen koko henkilökunta ja oikeuslaitos. Sinua ei uskota, vaan syyllistetään ja kun alat esittää todistusaineistoa, olet vielä sairaampi. Kukaan normaali ihminen ei säästä mitään todisteita mistään kauheasta vaan ainoastaa sellaiset, jotka suunnitelmallisesti yrittävät mustamaalata kilttejä miesuhreja (joiksi nämä vallankäyttäjät muiden silmissä poikkeuksetta muuttuvat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Eikö kannattaisi mielummin yrittää vaikuttaa sinne tekijäpuolelle sen sijaan, että syyllistettäisiin uhreja?
Eli miksi joku lyö tai kohtelee kaltoin ja miten sen voisi estää? Eihän se vähennä ongelmaa mitenkään, että saadaan uhrit lähtemään näistä suhteista. Aina löytyy kyllä uusi uhri tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Se tieto itsessään ja uhrien syyllistäminen sen sovellettamattomuudesta ei auta, kun vika on yhteiskunnan rakenteissa: lähestymiskielto on pelkkä paperin pala jonka noudattamista ei valvota, sen rikkomisesta ei saa käytännössä minkäänlaista rangaistusta, maamme väkivalta-, seksuaali- ja henkirikosten rangaistukset ovat olemattomia ja rikollinen päästetään jopa m urhissa vapaalle muutaman vuoden istumisen jälkeen vainoamaan uhrejaan, suojeleva vanhempi onkin vieraannuttaja, hyvin häiriintyneille vanhemmille annetaan tapaamisoikeuksia lapsiin, uhrin pitää paeta ja piiloutua sen sijaan että rikollista edes rajoitetaan ja valvontaan... Sellainen kulttuuri meillä.
Kurjia juttuja.
Parempi kysymys kuitenkin olisi se että miten niin moni nainen voi alkaa seukkaamaan miehen kanssa joka on väkivaltainen, kusipäinen, päihderiippuvainen, mielenterveysongelmainen, omaa rikosrekisterin jne.?
Pakko sanoa etten vaan ymmärrä. Onko kyse jostain hoivavietistä, halusta omalla olemuksellaan "parantaa" tuollainen mies kunnolliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Eikö kannattaisi mielummin yrittää vaikuttaa sinne tekijäpuolelle sen sijaan, että syyllistettäisiin uhreja?
Eli miksi joku lyö tai kohtelee kaltoin ja miten sen voisi estää? Eihän se vähennä ongelmaa mitenkään, että saadaan uhrit lähtemään näistä suhteista. Aina löytyy kyllä uusi uhri tilalle.
Eli narsistista tai luonnehäiriöistä pitäisi yrittää muuttaa? Missä? Päiväkodissa? Peruskoulussa? Ja miten tämä muuttaminen tapahtuisi? Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta millaisin keinoin toteuttaisit ehdotuksesi?
Oma syy kun jää tuollaiseen suhteeseen.
No minä en ainakaan keksi miten se parisuhdeväkivalta voitaisiin muuten kitkeä kun jättämällä tämmöset ukot yksin!!! Ei siinä pään silittely tai ennakointi auta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Eikö kannattaisi mielummin yrittää vaikuttaa sinne tekijäpuolelle sen sijaan, että syyllistettäisiin uhreja?
Eli miksi joku lyö tai kohtelee kaltoin ja miten sen voisi estää? Eihän se vähennä ongelmaa mitenkään, että saadaan uhrit lähtemään näistä suhteista. Aina löytyy kyllä uusi uhri tilalle.
Eli narsistista tai luonnehäiriöistä pitäisi yrittää muuttaa? Missä? Päiväkodissa? Peruskoulussa? Ja miten tämä muuttaminen tapahtuisi? Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta millaisin keinoin toteuttaisit ehdotuksesi?
Se on vanhempien tehtävä katsoa ettei lapsesta kasva luonnehäiriöistä, tai sitten yhteiskunnan toimesta mikäli vanhemmat ovat ongelmaisia. Enemmän rahaa ja resursseja mielenterveystyöhön. Päiväkodissa ja viimeistään koulussa pitäisi alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja puuttua ongelmiin jos sellaisia ilmenee. Kovemmat rangaistukset rikosten tekijöille antaisi myös tietynlaisen viestin. Yleinen paheksunta myös eli uhrien syyllistämisen tulisi loppua. Enemmin pitäisi moittia tekijää; miksi joku on tyhmä/ääliö/hullu/outo että lyö, eikä miksi joku on niin tyhmä/ääliö/hullu/outo että jää!
Vierailija kirjoitti:
No minä en ainakaan keksi miten se parisuhdeväkivalta voitaisiin muuten kitkeä kun jättämällä tämmöset ukot yksin!!! Ei siinä pään silittely tai ennakointi auta?
Siitähän se niiden riemu vasta repeäisikin! Raiskaustilastot varmaan ainakin nousisi kohisten! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Eikö kannattaisi mielummin yrittää vaikuttaa sinne tekijäpuolelle sen sijaan, että syyllistettäisiin uhreja?
Eli miksi joku lyö tai kohtelee kaltoin ja miten sen voisi estää? Eihän se vähennä ongelmaa mitenkään, että saadaan uhrit lähtemään näistä suhteista. Aina löytyy kyllä uusi uhri tilalle.
Eli narsistista tai luonnehäiriöistä pitäisi yrittää muuttaa? Missä? Päiväkodissa? Peruskoulussa? Ja miten tämä muuttaminen tapahtuisi? Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta millaisin keinoin toteuttaisit ehdotuksesi?
Ei kukaan synny pahana. Suurin osa näistä tekijöistä on kokeneet lapsuudessaan väkivaltaa ja/tai muuta kaltoinkohtelua, joka on muuttanut heidän persoonaansa. Perheiden hyvinvoinnista täytyisi pitää huolta. Ennaltaehkäisy on paras keino. Ja jos tukitoimet ei riitä niin huostaanotto tarpeeksi ajoissa voi vielä katkaista kierteen.
Mä itse olen tällaisen lapsuuden kokenut nainen ja vaikka inhoan väkivaltaa yli kaiken ja olen aina ollut ns. kiltti tyttö niin minulla on yhä aikuisena välillä aggressiivisia ajatuksia ja vaikeuksia hillitä tunteitani, vaikka olen käynyt vuosia terapiassa. Onneksi en ole mies, koska minkälainen hirviö sitten olisin :(
Vierailija kirjoitti:
Ei sellasesta miehestä niin vaan erota, jos henkikulta on kallis. Pitää olla todella hyvä suunnitelma ja paikka josta sellanen mies ei koskaan löydä. Ja miten helppoa se sitten on, sitä voi moni miettiä.
Ei kannata ajatella tuollaista, "kai hän kuitenkin löytää", toivottomassa mielessä, osoite melko mahdotonta salata, koska juoruakkoja on. Mutta yhteydenpito voidaan estää, kun on kaksi puhelinta, toista numeroa ei anneta kellekään.
Hallitsevat puheet lienevät tyypillisiä, mutta juuri tuo, että salainenkin osoite saadaan selville, ei tarkoita, että kohde löydetään.
Vierailija kirjoitti:
Korostan, että tarkoitukseni EI ole syyllistää uhreja, mutta haluaisin tietää, että millaista se manipulointi ja henkinen nujertaminen on silloin alussa jos se saa jatkua? Huutamista, haukkumista, vähättelyä, rahojen ja ihmissuhteiden kontrollointia? Eivätkö jo nuo ole isoja hälytysmerkkejä, joiden jälkeen kannattaisi lähteä tai ainakin keskustella vakavasti? Vai onko siinä vaiheessa jo niin koukussa? Kuinka kauan mies jaksaa lirkutella ja esittää mukavaa?
Kirjoituksestani varmaan näkee, että en itse ole ollut väkivaltaisessa suhteessa (paitsi perheväkivallan uhrina lapsena), joten todella haluaisin ymmärtää.
Mies jaksaa esittää mukavaa ihan loppuun asti ja varsinkin silloin, kun nainen on lähdössä. Eiköhän väkivaltaisissakin suhteissa suuri osa ajasta ole mukavaa, ehkä jopa erityisen mukavaa, koska toinen heittää hurmausvaihteen päälle aina halutessaan.
En osaa vielä jälkeenpäinkään sanoa, mistä olisin voinut tunnistaa väkivaltaisen suhteen alkuvaiheissa. Meillä oli todella ihanaa, mikä sai minut epäilemään, että asiassa voisi olla jotain pielessä. Yritin löytää merkkejä huonosta kohtelusta, mutta en havainnut sellaisia, joten muutimme yhteen. Ensimmäinen asuntomme oli pieni, sillä olimme molemmat opiskelijoita, ja siitä aiheutui välillä riitoja, kun omaa rauhaa ei ollut. Enimmäkseen meillä kuitenkin oli todella hauskaa yhdessä.
Jos riitoja oli, mies lähti usein pois tilanteesta ja meni esimerkiksi kävelylle eikä suostunut puhumaan asioista heti. Tämäkin muuttui, kun sanoin, että minulle erimielisyyksistä keskusteleminen ja sopiminen ovat niin tärkeitä asioita, että olen valmis eroamaan, jos sitä ei saada toimimaan. Mies kehittyi ihan valtavasti, ja hänestä tuli minuakin rakentavampi riitelijä, ja hän pyysi usein oma-aloitteisesti anteeksi, jos loukkasi minua tai vaikka riita olisi ollut molemmnipuolinen.
Muutimme jonkin ajan päästä isompaan lähemmäs kummankin kavereita ja perheitä. Elämä sujui hienosti, tavattiin perheitä ja kavereita ja puuhattiin kaikenlaista kivaa yhdessä. Mies ei ollut yhtään mustasukkainen eikä rajoittanut menojani tai läheisten tapaamisia. Raha-asiat hoidettiin sovussa, samoin kotityöt. Mistään tärkeistä asioista ei ollut riitoja, joitain erimielisyyksiä tosin välillä oli, kuten kaikissa parisuhteissa. Aloimme haaveilla perheestä ja omasta asunnosta ja säästimme niihin.
Tulin aikanaan raskaaksi ja löysimme raskausaikana unelmiemme talon. Muuton jälkeen mies muuttui täysin. Hän vetäytyi lähinnä autotalliin eikä jaksanut tehdä talossa mitään eikä auttanut minua edes muuttolaatikoiden purkamisessa, vaikka olin jo pitkällä raskaana. Jos pyysin apua, hän tiuski ja huusi ja häipyi autotalliin.
Sama jatkui lapsen synnyttyä. Hoidin vaativan ja itkuisen vauvan lähes yksin, koska miestä väsytti aina enemmän, vaikka hän nukkui yönsä rauhassa, ja koska autotallissa oli aina tärkeämpää tekemistä. Mies oli jopa hoitovapaalla, jolloin hän hoiti lasta työpäivieni ajan, mutta sai minut tuntemaan syyllisyyttä siitä, että tein töitä, vaikka niin oli yhdessä sovittu ja vaikka hoidin lasta illat ja yöt yksin. Muutenkin mies teki, mitä halusi, ja jos se ei sopinut minulle, hän huusi ja tiuski ja syyllisti ja väänteli sanojani ja käyttäytyi uhkaavasti ja häipyi aina lopulta autotalliin, ja jätti minut lapsen kanssa.
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.