Lue keskustelun säännöt.
Taas uusi perheväkivallan uhri, miten niin moni nainen voi sietää/kestää väkivaltaa?
24.04.2019 |
On vaan niin vaikea ymmärtää, onko se miehen tarve niin suuri, että on valmis kärsimään väkivaltaa ja usein jopa menettämään henkensä? Eikö mieluummin olisi yksin ja turvassa kuin peläten ja kärsien?
Jos sinulla on kokemusta, kerro ihmeessä, miksi siedät väkivaltaa?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Useimmat naista arjen sankareista uhkaavat t*ppaa naisen/taman sukulaisia/lapsen/jne jos nainen lahtee. Monilla ei ole paikkaa mihin menna, kun mies on eristanyt kaikista ystavista ja sukulaisista. Mutta pahin pelko lahtemisessa on se, etta mies loytaa ja kostaa.
Plus etta jotkut naiset oikeasti uskovat, kun mies katuu pahoinpitelyn jalkeen ja sanoo, ettei koskaan enaa lyo...
Oma lapsuus meni kivasti turpaan ottaessa, kun oma aiti uskoi miesta joka kerta. Saatiin viikottainen turpasauna kuusi vuotta putkeen, kunnes mutsi tajusi vihdoinkin lahtea.
Ovatko nämä naiset vähän tyhmiä, jos eivät itse huomaa, että eristäytyvät? Miksi he edes alkavat eristäytyä? Eikö hälytyskellot soi siinä vaiheessa yhtään? Vai ovatko he niin riippuvaisia miehestään, että mieluummin luopuvat kaikista muista ihmissuhteistaan ja tukiverkostoistaan? Miksi tilanne pitää päästää siihen asti, että ei ole enää paikkaa minne mennä? Eikö väkivaltaisesta suhteesta kannattaisi lähteä jo paljon aikaisemmin? Mieluiten heti ensimmäisestä kerrasta?
"Naiset ottavat valtaosan eroista ja ihan hyvistä miehistä ja turhaan! Naisen ikäkaudet ja ihanan kevyttä ja blaablaa!" Tätähän sitä on saatu tältäkin palstalta lukea päivät päästään. Ja seuraavassa hengenvedossa että "tyhmiäkö ne naiset in kun eivät älyä lähteä!!!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapaturma-asemalla nään näitä hakattuja naisia jatkuvasti. Siinä kiireessä ei ehdi paljon neuvomaan. Olen kuitenkin reilusti nevonut heitä, ja kertonut, miten moni on saanut uuden elämän eron jälkeen. Ja tiedoksi vain, niitä lapsia ei mikään laki pakota tapaamaan väkivaltaista ex -miestä. Jos äiti ei anna tavata, ei äiti joudu siitä vankilaan. Parempi ettei nykyisin mene naimisiin, pitää niitä lapsia kuin olisi yksinhuoltaja. Silloin selviää helpommin ongelmista AVO-puolison kanssa. Uusi keino miehillä on viedä naisen omaisuus ja rahat, nykytilanteessa kun naiset omistavat usein enemmän kuin miehet. Myös se eristäminen, kieltämällä sukulaisissa käymisen ja soittamisen on lisääntynyt. Siskolle voi soittaa vaan ulkona käydessään kävelyllä. Moni nuori nainen ei saa käydä lapsuudenkodissaan 2 kilometrin päässä. ??
Kyllä vaan avoliitossakin usein on yhteishuoltajuus. Jos äiti ei anna isän tavata lapsia, oikeus voi pahimmassa tapauksessa pitää sitä vieraannuttamisena ja määrätä lähivanhemmuuden tai yksinhuoltajuuden isälle. Ja vaikka äiti saisikin yksinhuoltajuudem tai lähivanhemmuuden, miehellä on tapaamisoikeus (tai teoriassa lapsilla). Jos äiti ei anna lapsia oikeuden määräämiin tapaamisiin, siitä voi seurata sakko äidille. Toki voi vaatia oikeudessa valvottuja tapaamisia lapsille ja hakea lähestymiskieltoa, mutta kumpikin vaatii sitä, että on vahvaa näyttöä isän väkivaltaisuudesta lapsia kohtaan. Lisäksi on sinniteltäv
jotenkin siihen oikeudenkäyntiin asti, mihin menee pahimmillaan kuukausia, eikä mikään estä isää hakemasta lapsia päiväkodista rai koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Useimmat naista arjen sankareista uhkaavat t*ppaa naisen/taman sukulaisia/lapsen/jne jos nainen lahtee. Monilla ei ole paikkaa mihin menna, kun mies on eristanyt kaikista ystavista ja sukulaisista. Mutta pahin pelko lahtemisessa on se, etta mies loytaa ja kostaa.
Plus etta jotkut naiset oikeasti uskovat, kun mies katuu pahoinpitelyn jalkeen ja sanoo, ettei koskaan enaa lyo...
Oma lapsuus meni kivasti turpaan ottaessa, kun oma aiti uskoi miesta joka kerta. Saatiin viikottainen turpasauna kuusi vuotta putkeen, kunnes mutsi tajusi vihdoinkin lahtea.
Mäkin sain viikottaisen turpasaunan mitta peräti 18v ajan kun nössö äiti ei tajunnut lähteä ja antoi psykopaattiukon hakata itseään ja lapsiaan. Äiti ei edes mitenkään puolustanut, kieltänyt tai tullut väliin kun isä halkas. Marttyyrinä voliso että tämä se on se naisen osa, pitää vaan kestää. On nyt 67v ja yhä ukon pieksettävänä.
Onneksi oon karkonut välit lapsuudenkotiini ja todellakaan en omaksunut mallia. Mua on yksi mies lyönyt, ja oli samalla sekunnilla ex. En ikinä astu tuohon paskaan missä lapsiuteni kärsin.Kannattaisiko sinun alkaa kunnioittaa itseäsi? Aina on väliä.
Olet lukenut huti? Se äiti on 67 ja pieksettävänä. Kirjoittaja ei sitä osaa itselleen ottanut.
Kyllä sen vanhemman pitää itse lähteä. Lapsi voi sanoa ja kehottaa lähtemään, mutta vanhempi tekee omat ratkaisut.
Se on niiiin turhaa olla uhrina ja luulla, että maailma kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole tarkoitus ketään syyllistää, mutta joka tapauksessa monella, jota mies pahoinpitelee, on kuitenkin jonkunlainen mahdollisuus yrittää muuttaa elämänsä. Miten edes on missään kohtaa halunnut olla alistavan miehen kanssa, jos väkivalta alkaa vasta kun nainen on jo niin alistettu!! Suorastaan kamalaa!
Siksi, että se alistaminen ja manipulointi tapahtuu niin vähitellen ja hienovaraisesti ja pahenee, kun uhri on saatu sidottua esimerkiksi naimisiinmenolla, yhteenmuutolla, lapsella. Ei kukaan ilmoita ensitreffeillä olevansa alistava ja väkivaltainen.
Eli sun mielestäsi asialle ei voi tehdä mitään eikä ole tarvetta yrittäkää tehdä mitään? Pitää vain yhteiskunnallisella tasolla hyväksyä, että tällaista tapahtuu, koska ei ole olemassa mitään keinoja ehkäistä tällaista? Tutkimustietoahan on vaikka kuinka paljon, mutta ei ole tarpeellista yrittää käyttää tietoa perheväkivallan ehkäisyyn?
Eikö kannattaisi mielummin yrittää vaikuttaa sinne tekijäpuolelle sen sijaan, että syyllistettäisiin uhreja?
Eli miksi joku lyö tai kohtelee kaltoin ja miten sen voisi estää? Eihän se vähennä ongelmaa mitenkään, että saadaan uhrit lähtemään näistä suhteista. Aina löytyy kyllä uusi uhri tilalle.
Eli narsistista tai luonnehäiriöistä pitäisi yrittää muuttaa? Missä? Päiväkodissa? Peruskoulussa? Ja miten tämä muuttaminen tapahtuisi? Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta millaisin keinoin toteuttaisit ehdotuksesi?
Se on vanhempien tehtävä katsoa ettei lapsesta kasva luonnehäiriöistä, tai sitten yhteiskunnan toimesta mikäli vanhemmat ovat ongelmaisia. Enemmän rahaa ja resursseja mielenterveystyöhön. Päiväkodissa ja viimeistään koulussa pitäisi alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja puuttua ongelmiin jos sellaisia ilmenee. Kovemmat rangaistukset rikosten tekijöille antaisi myös tietynlaisen viestin. Yleinen paheksunta myös eli uhrien syyllistämisen tulisi loppua. Enemmin pitäisi moittia tekijää; miksi joku on tyhmä/ääliö/hullu/outo että lyö, eikä miksi joku on niin tyhmä/ääliö/hullu/outo että jää!
Uhrin varovaisuus ei poista tekijän syyllisyyttä. Otetaan yksinkertaisempi esimerkki. Jalankulkujoita jää suojatiellä auton alle, vaikka he ylittävätkin suojatien vasta sitten, kun valo jalankulkijoille on vihreä. Kuka on syyllinen? Tietenkin autoilija, joka ajoi punaisia päin. Hänen toimintaansa paheksutaan ja hän saa teostaan myös rangaistuksen.
Onko siis niin, että jalankulkijan on järkevintä astua suojatielle välittömästi, kun valo vaihtuu hänelle vihreäksi? Ja luottaa siihen, että jokainen autoilija kyllä pysähtyy ja jos ei pysähdy, autoilija on syyllinen, häntä paheksutaan ja hän saa rangaistuksen? Vai olisiko järkevämpää, että ennenkuin jalankulkija astuu suojatielle, hän katsoo, onko tulossa autoja, millaisella nopeudella mahdollinen auto on tulossa ja onko keli liukas, jolloin autoilija ei ehkä saakaan pysäytettyä autoaan ajoissa? Ts kannattaako yrittää tunnistaa vaaranmerkkejä vai ei?
Näissä parisuhdeväkivaltatilanteissa hyvin monet uhrit ovat jälkeenpäin kertoneet, että vaaran merkit olivat jo olemassa ennenkuin pahin tapahtui. Ja niitä erilaisia merkkejä oli ollut jo pitkään. Ikävä kyllä uhri oli kykenemätön tunnistamaan niitä silloin, kun manipulointi, eristäminen, alistaminen jne oli vasta yritysvaiheessa. Tai ehkä tunnistikin, mutta ei halunnut uskoa. Tällaisissa suhteissa väkivaltainen osapuoli saa hankittua itselleen valtaa toiseen ihmiseen ja mitä enemmän häneen on valtaa, sitä tärkeämpää hänelle on saada pidettyä valtansa. Kun uhri on jo "kuristusotteessa", tilanteesta on paljon vaikeampi - ja vaarallisempi - lähteä pois kuin silloin, kun manipulointiyrityksen ensimmäiset merkit ilmaantuivat.
Autokoulussa opetetaan, että suojatietä ylittävien päälle ei ajeta eikä ajeta punaisia päin. Näitä tekoja paheksutaan ja niistä saa rangaistuksen. Silti on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät autoa ajaessaan noudata liikennesääntöjä ja/tai tilanteen vaatimaan varovaisuutta liikenteessä. He eivät välitä. Aivan samalla tavalla aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat parisuhteessa alistaa ja käyttää valtaa. Tietenkin pitää minimoida kasvatuksen, mt-työn yms näiden henkilöiden lukumäärä, mutta se ei mielestäni poista sitä, että potentiaalista uhria autettaisiin tunnistamaan oikein vaaranmerkkejä ja toimimaan sellaisia havaittuaan oikealla tavalla ja ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä moni on sitä mieltä että parisuhdeväkivaltaa ei kertakaikkiaan voi paeta, ja miehiä ei voi jättää yksin kun raiskaavat ja tappavat kumminkin, niin eipä siinä mitään, sitten pitää tyytyä asemaansa ja olla onnellisena pahoinpideltävänä. Ihmettelen, jos ei muka KUKAAN usko uhria kun turvakotejakin on nykyään kaikkialla!
Saanko veikata: olet ammatiltasi poliisi? Ei millään pahalla, mutta vaikutat juuri niiltä kyynistyneiltä poliiseilta, joita olen tavannut. t. sossu
En ole kyynistynyt, vaan järkyttynyt teidän vastauksista, jotka antavat näille ukoille luvan jatkaa hakkaamista ja väkivaltaa kun ei uskalla lähteä. Ilman se ei kumminkaan lopu ja piste.
Tervetuloa naisten todellisuuteen Suomessa vuonna 2019! Kylläpä naiset itsekin tietävät, että väkivalta ei jäämällä lopu. Mutta kuka voi taata, että väkivalta loppuu eroon? Rehellisesti sanottuna: ei kukaan. Siksi ymmärrän naisia, jotka valitsevat jäämisen. Parhaimmassa tapauksissa väkivalta voi vähentyä tai loppua (hetkellisesti), kun tekijää miellytetään eikä provosoida. Kyllä jokainen näistä naisista on laskenut moneen kertaan jäämisen ja eron hyöty-haittasuhteen.
HÄH?
ai, että uhraamalla oman elämäsi väkivaltaisen ihmisen halujen ja alistamisen alle...se on hyvä valinta?
Kyllä olisi paras opetella tuntemaan ihmismieltä ja käytöstä ja lähteä ennen ensimäistä iskua ja viimeistään ekasta...ihan niin kuin yksi tässä ketjussa kirjoitti.
Ei siinä uhrautumiset ja uhriutumiset auta. Lähtee ajoissa ja hakee APUA.
Mun on helppo toki kirjoitella. Mulla on hyvä mies.
Lapsuudessa kuuntelin ja pelkäsin, kun isä löi äitiä. Sitä en halua toistaa omille lapsilleni.
Se pelko on hirveää... Jatkuva pelkääminen. se on takuulla vaikuttanut minun psyykeeseeni.
Äiti lähti siitä kuusikymppisenä.
Nyt kun ovat erillään, niin ei tarvi kenekää pelätä eikä ahdistua. Paremmin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaturma-asemalla nään näitä hakattuja naisia jatkuvasti. Siinä kiireessä ei ehdi paljon neuvomaan. Olen kuitenkin reilusti nevonut heitä, ja kertonut, miten moni on saanut uuden elämän eron jälkeen. Ja tiedoksi vain, niitä lapsia ei mikään laki pakota tapaamaan väkivaltaista ex -miestä. Jos äiti ei anna tavata, ei äiti joudu siitä vankilaan. Parempi ettei nykyisin mene naimisiin, pitää niitä lapsia kuin olisi yksinhuoltaja. Silloin selviää helpommin ongelmista AVO-puolison kanssa. Uusi keino miehillä on viedä naisen omaisuus ja rahat, nykytilanteessa kun naiset omistavat usein enemmän kuin miehet. Myös se eristäminen, kieltämällä sukulaisissa käymisen ja soittamisen on lisääntynyt. Siskolle voi soittaa vaan ulkona käydessään kävelyllä. Moni nuori nainen ei saa käydä lapsuudenkodissaan 2 kilometrin päässä. ??
Kyllä vaan avoliitossakin usein on yhteishuoltajuus. Jos äiti ei anna isän tavata lapsia, oikeus voi pahimmassa tapauksessa pitää sitä vieraannuttamisena ja määrätä lähivanhemmuuden tai yksinhuoltajuuden isälle. Ja vaikka äiti saisikin yksinhuoltajuudem tai lähivanhemmuuden, miehellä on tapaamisoikeus (tai teoriassa lapsilla). Jos äiti ei anna lapsia oikeuden määräämiin tapaamisiin, siitä voi seurata sakko äidille. Toki voi vaatia oikeudessa valvottuja tapaamisia lapsille ja hakea lähestymiskieltoa, mutta kumpikin vaatii sitä, että on vahvaa näyttöä isän väkivaltaisuudesta lapsia kohtaan. Lisäksi on sinniteltäv
jotenkin siihen oikeudenkäyntiin asti, mihin menee pahimmillaan kuukausia, eikä mikään estä isää hakemasta lapsia päiväkodista rai koulusta.
Ei yksinhuoltajuuskaan suojele lasta, eikä lasta suojelemaan pyrkivää vanhempaa. Usein nämä väkivaltaiset miehet saavat täyden oikeusavun, joten oppiessaan käyttämään järjestelmää, he toistavat ja/tai pitkittävät oikeudenkäyntejä kiusaamistarkoituksessa. He pitävät siitä, kuinka saavat positiivista huomiota kertomalla, kuinka rankkaa heillä on syytösten vuoksi ja kun on lasta niin ikävä. Heidän ei tarvitse kuin valehdella hetkellisesti oikeudessa ja avustajalleen, niin kaikki ovat rakastavan isän puolella mustamaalaavaa, vieraannuttavaa äitiä vastaan. Lastakaan ei kuunnella, koska hänet on aivopesty.
Oikeudenkäynnit ovat äärimmäisen kuormittavia etenkin, koska tietää ja rehelliset lakimiehetkin sen myöntävät: huoltajuus- ja tapaamiskeissit ovat sattuman kauppaa. Ne ovat kuormittavia myös taloudellisten syiden vuoksi, mutta yleensä vain sille lasta suojelemaan pyrkivälle. Uudessa laissa tulee mahdolliseksi asettaa uhkasakkokin nopeammin. Ehdotettiin kyllä, että uhkasakosta luovuttaisiin ja muutettaisii se sellaiseksi, että lähi, joka "estää" tapaamiset suostuisi ei sakon uhalla vaan valvottuihin tapaamisiin. Jos hän suostuu, niin lapsella on turva ja tapaamiset kuitenkin mahdollistuvat (vallankäyttäjä saa mitä haluaa). Mutta tässäkin lähdettiin rankaisemaan uhria/uhreja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä moni on sitä mieltä että parisuhdeväkivaltaa ei kertakaikkiaan voi paeta, ja miehiä ei voi jättää yksin kun raiskaavat ja tappavat kumminkin, niin eipä siinä mitään, sitten pitää tyytyä asemaansa ja olla onnellisena pahoinpideltävänä. Ihmettelen, jos ei muka KUKAAN usko uhria kun turvakotejakin on nykyään kaikkialla!
Saanko veikata: olet ammatiltasi poliisi? Ei millään pahalla, mutta vaikutat juuri niiltä kyynistyneiltä poliiseilta, joita olen tavannut. t. sossu
En ole kyynistynyt, vaan järkyttynyt teidän vastauksista, jotka antavat näille ukoille luvan jatkaa hakkaamista ja väkivaltaa kun ei uskalla lähteä. Ilman se ei kumminkaan lopu ja piste.
Tervetuloa naisten todellisuuteen Suomessa vuonna 2019! Kylläpä naiset itsekin tietävät, että väkivalta ei jäämällä lopu. Mutta kuka voi taata, että väkivalta loppuu eroon? Rehellisesti sanottuna: ei kukaan. Siksi ymmärrän naisia, jotka valitsevat jäämisen. Parhaimmassa tapauksissa väkivalta voi vähentyä tai loppua (hetkellisesti), kun tekijää miellytetään eikä provosoida. Kyllä jokainen näistä naisista on laskenut moneen kertaan jäämisen ja eron hyöty-haittasuhteen.
HÄH?
ai, että uhraamalla oman elämäsi väkivaltaisen ihmisen halujen ja alistamisen alle...se on hyvä valinta?
Kyllä olisi paras opetella tuntemaan ihmismieltä ja käytöstä ja lähteä ennen ensimäistä iskua ja viimeistään ekasta...ihan niin kuin yksi tässä ketjussa kirjoitti.
Ei siinä uhrautumiset ja uhriutumiset auta. Lähtee ajoissa ja hakee APUA.
Mun on helppo toki kirjoitella. Mulla on hyvä mies.
Lapsuudessa kuuntelin ja pelkäsin, kun isä löi äitiä. Sitä en halua toistaa omille lapsilleni.
Se pelko on hirveää... Jatkuva pelkääminen. se on takuulla vaikuttanut minun psyykeeseeni.
Äiti lähti siitä kuusikymppisenä.
Nyt kun ovat erillään, niin ei tarvi kenekää pelätä eikä ahdistua. Paremmin menee.
Isäs ei sitten ollutkaan sellainen tyypillinen väkivaltainen mies, joka jatkaa piinaamista turbovaihteella eron jälkeen. Tosin voihan olla niinkin, että hän nyt ihan rauhassa kerää raivoa, ja sitten tuleekin jo ruumiita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä moni on sitä mieltä että parisuhdeväkivaltaa ei kertakaikkiaan voi paeta, ja miehiä ei voi jättää yksin kun raiskaavat ja tappavat kumminkin, niin eipä siinä mitään, sitten pitää tyytyä asemaansa ja olla onnellisena pahoinpideltävänä. Ihmettelen, jos ei muka KUKAAN usko uhria kun turvakotejakin on nykyään kaikkialla!
Saanko veikata: olet ammatiltasi poliisi? Ei millään pahalla, mutta vaikutat juuri niiltä kyynistyneiltä poliiseilta, joita olen tavannut. t. sossu
En ole kyynistynyt, vaan järkyttynyt teidän vastauksista, jotka antavat näille ukoille luvan jatkaa hakkaamista ja väkivaltaa kun ei uskalla lähteä. Ilman se ei kumminkaan lopu ja piste.
Tervetuloa naisten todellisuuteen Suomessa vuonna 2019! Kylläpä naiset itsekin tietävät, että väkivalta ei jäämällä lopu. Mutta kuka voi taata, että väkivalta loppuu eroon? Rehellisesti sanottuna: ei kukaan. Siksi ymmärrän naisia, jotka valitsevat jäämisen. Parhaimmassa tapauksissa väkivalta voi vähentyä tai loppua (hetkellisesti), kun tekijää miellytetään eikä provosoida. Kyllä jokainen näistä naisista on laskenut moneen kertaan jäämisen ja eron hyöty-haittasuhteen.
Ainakaan meidän kotona syy jäämiseen ei ollut pelko vainoamisesta jälkeenpäin vaan raha. Ei haluttu menettää tiettyä elintasoa, vaikka vähemmälläkin rahalla olisi pärjätty. Mä olisin mielummin ottanut sen turvallisen kodin.
Väkivaltaiseen suhteeseen jäämisen syitä on yhtä monta kuin tapauksiakin. Se ei ole niin yksinkertaista, että jokainen vaan jää vainoamisen pelosta. Toki pahimmat tapaukset on sellaisia, etteivät he lopeta vainoamista ikinä ja se on kamalaa, koska lähestymiskiellot ei tehoa.
Eikö huivi olekaan vapaa valinta? Eikö suhde mieheen olekaan suurta vapautta jossa nainen itse haluaa olla alisteinen?
Sen siitä saa kun haluaa olla alistuva. se maksaa henkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehän aina sanotte miten on naisen omaa tahtoa olla alempiarvoinen suhteessa. Tätä se sitten teettää. Ja itkette vielä kun teidän alistuvia valintojanne kritisoi. Jos valitsee olla esine, sinua saa kohdella kuten esinettä. Aviomiehen omaisuutta olevien kohtalo on tämä, ja ihan oikein. Itseään oikein raivolla puollatte miehelle alistumista. Oma vika :)
Iloitsen jokaisesta perinteisestä naisesta joka epäonnistuu. Oma vika. Oma vika. Kannattiko valita?
Nainen on taloudellisesti riippuvainen miehestä,pienwt lapset, mies on alistanut naisen henkisesti ja "kasvanut" väkivaltaan.Lisäksi häpeä on suuri.... Suomessa koti on naiselle vaarallinen paikka.Joka viides nainen joutuu kokemaan lähisuhdeväkivaltaa, eniten Länsi-Euroopassa....hyvä kysymys, että miksi suomalaiset miehet on näin väkivaltaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin
Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. Perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.
https://yle.fi/uutiset/3-5487134
Tutkija Venla Salmi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa, että perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.
- Ehkä taustalla on se, että naisen ajatellaan olevan haavoittuvampi uhri ja sillä tavalla halutaan korostaa naisuhrin asemaa, Salmi arvioi.
- Silloin kun miehet ottavat meihin yhteyttä, he saattavat sanoa, että poliisilta on tullut vähätteleviä kommentteja tai heille on jopa naureskeltu. Miehiä ei välttämättä oteta vakavasti, kun he pyytävät apua, turvakodin kriisityöntekijä Hanna Mikkonen kuvaa.Elämme väkivaltaisen hirviönaisten maassa.
"Henkirikoksissa nainen on yhä miestä useammin parisuhdeväkivallan uhri. Vuosittain yli 20 naista kuolee nykyisen tai entisen puolisonsa surmaamina. Myös lievissä pahoinpitelyissä nainen on uhrina useammin kuin mies.
Nainen syyllistyy sen sijaan puolisonsa törkeään pahoinpitelyyn tai henkirikoksen yritykseen vähintään yhtä usein kuin mies. Tilastokeskuksen mukaan mies on uhrina jopa hieman useammin kuin nainen, vaikka luvut ovatkin lähellä toisiaan."
Tästähän taannoin eräs vankilanjohtaja kertoi että naisten tekemät törkeät väkivallanteot eroavat miesten vastaavista siinä, että yleensä mies on hakannut, uhkaillut yms. vaikka kuinka pitkään ja kun nainen lopulta on niin selkä seinää vasten, että puolustautuu, se jälki on rumaa. Näissä tapauksissa siis puhutaan yleensä vuosien henkisestä ja fyysisestä kidutuksesta sen miehen tekemänä.
Eikö olisi ihan reilua hyväksyä, että myös miehiin kohdistuu väkivaltaa ja alistamista. Niille miehille se on ihan todellista ja ihan samalla tavalla traumatisoivaa. Naiset esimerkiksi puukottavat miehiä, koska fyysiset voimat ei usein riitä. On miehiä, jotka ovat niin alistuneita, että ottavat vaimoltaan puukoniskun vastustamatta. On myös paljon samanlaisia naisia.
Kaikki väkivalta on VÄÄRIN. Ei ole huonompaa ja parempaa väkivaltaa eikä ole väliä kumpaan sukupuoleen se kohdistuu.
Tämähän oli vastaus tämän yhden ulvontaan miten kamalan paljon väkivaltaisempia naiset on. Ei kukaan ole puhunut paremmasta väkivallasta. Älä vääristele.
Ei tainnut mies taaskaan ihan arvostaa naisen itsemääräämisoikeutta! Hassua, kun te itkette naisasiaa ajaville miten he sortavat kun haluavat lopettaa naista esineellistävät tavat, miehiä ette tietenkään koskaan kritisoi tai vaadi heiltä mitään.
Miehet ne teitä vihaa. Miehet ne kääntää tekonne teitä vastaan. Miehet ne tietä riistää ja sortaa sekä estää vapautenne.
Sitä se teettää kun itse valitsee olla alisteinen. :) Jos ei kunnioita itseää, ei kunnioita kukaan muukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se miehen tehtaama väkivalta on pahempaa. Ottakaa oikeasti vastuuta. Nainen on kaikessa huonommassa asemassa. Miehiä ei ole koskaan pakotettu seksiin,vaihtamaan nimiä tai pukeutumaan huiviin. Naisiin kohdistuva väkivalta on paljon pahempi asia. Ette te miehetkään salli naisille irtosuhteita vaikka sallitte ne itsellenne. Aina miehen kohdalla vaaditaan tasajakoa, naisia saa alistaa.
Vierailija kirjoitti:
Nainen on taloudellisesti riippuvainen miehestä,pienwt lapset, mies on alistanut naisen henkisesti ja "kasvanut" väkivaltaan.Lisäksi häpeä on suuri.... Suomessa koti on naiselle vaarallinen paikka.Joka viides nainen joutuu kokemaan lähisuhdeväkivaltaa, eniten Länsi-Euroopassa....hyvä kysymys, että miksi suomalaiset miehet on näin väkivaltaisia?
Miksi? Mä en ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka ihan täysin vapaaehtoisesti suostuvat olemaan taloudellisesti riippuvaisia miehistään. Tämä on yksi niistä ansoista, joihin naiset lankeavat.
Vierailija kirjoitti:
Tehän aina sanotte miten on naisen omaa tahtoa olla alempiarvoinen suhteessa. Tätä se sitten teettää. Ja itkette vielä kun teidän alistuvia valintojanne kritisoi. Jos valitsee olla esine, sinua saa kohdella kuten esinettä. Aviomiehen omaisuutta olevien kohtalo on tämä, ja ihan oikein. Itseään oikein raivolla puollatte miehelle alistumista. Oma vika :)
Iloitsen jokaisesta perinteisestä naisesta joka epäonnistuu. Oma vika. Oma vika. Kannattiko valita?
Tästä on vaikea ymmärtää mistä iloitset. Iloitsetko ihan vaan pahuuttasi toisten epäonnesta. Iloitsetko, koska et ymmärrä ihmisyyttä. Vai ihan vaan haluat osoittaa olevasi parempi. Vai onko sinulla vaan paha olla omassa elämässäsi. Vai ihan vaan haluat riidellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on taloudellisesti riippuvainen miehestä,pienwt lapset, mies on alistanut naisen henkisesti ja "kasvanut" väkivaltaan.Lisäksi häpeä on suuri.... Suomessa koti on naiselle vaarallinen paikka.Joka viides nainen joutuu kokemaan lähisuhdeväkivaltaa, eniten Länsi-Euroopassa....hyvä kysymys, että miksi suomalaiset miehet on näin väkivaltaisia?
Miksi? Mä en ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka ihan täysin vapaaehtoisesti suostuvat olemaan taloudellisesti riippuvaisia miehistään. Tämä on yksi niistä ansoista, joihin naiset lankeavat.
Äitihullu on jankannut tässä jo monta viestiä peräkkäin. Ihan vain koska oma elämä on niin kuralla ja pieni mieli tahtoo kokea edes hiukan paremmuutta. Kun ei ole vähääkään kykyä asettua kenenkään asemaan
Miksi nainen ei sitten osaa ajoissa tulkita niitä vaaran merkkejä? Voi olla, että on lapsuudenkodissa niin tottunut vähintään henkisesti väkivaltaiseen isään, ettei tajua miten normaalit ihmiset toimii.
Yleensä nämä väkivaltaiset miehet ei aloita sitä lyömistä heti, vaan se kontrolli ja manipulointi lähtee vähä vähältä. Itsetuntoa murennetaan ja yritetään saada uhri epäilemään omaa mielenterveyttään. Samalla mustamaalataan uhria kaikille läheisille, pyritään saamaan aikaan kuva henkisesti tasapainottomasta naisesta ja ihanan hoivaavasta miehestä. Sitten kun alkaa nyrkki viuhua, uhri on jo valmiiksi heikennetty ja jos ei ole koskaan väkivaltaa kokenut, ei voi tajuta miten vakavasti se vaurioittaa psyykeä. Ihmisen mieli ei toimi silloin kirkkaasti ja selkeästi.
Sen sijaan, että uhreja syyllistetään miten ovat tyhmiä ja miksi eivät lähde, pitäisi kehittää ympäristön kykyä tukea siinä irtautumisessa ja toivottavasti myös ennaltaehkäisyssä. Oletteko te tyhmäksi kutsuvat ikinä miettineet että teidän sisko, ystävä, tai lapsi voi olla joskus samassa tilanteessa, mutta eivät kehtaa pyytää sinulta apua, koska olet isoon ääneen julistanut miten typeriä vässyköitä väkivallan uhrit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Tehän aina sanotte miten on naisen omaa tahtoa olla alempiarvoinen suhteessa. Tätä se sitten teettää. Ja itkette vielä kun teidän alistuvia valintojanne kritisoi. Jos valitsee olla esine, sinua saa kohdella kuten esinettä. Aviomiehen omaisuutta olevien kohtalo on tämä, ja ihan oikein. Itseään oikein raivolla puollatte miehelle alistumista. Oma vika :)
Iloitsen jokaisesta perinteisestä naisesta joka epäonnistuu. Oma vika. Oma vika. Kannattiko valita?
Eli nautit siitä että on runsaasti alistavia, hakkaavia miehiä?
Lapset ovat näissä perheissä pahimpia kärsijöitä.
Mä jouduin hoitamaan äitiäni aina kun häntä hakattiin ja rukoilin että lähdettäisiin pois. Ei lähdetty koskaan eikä eroa edes yritetty tehdä. Kumpikaan vanhemmista ei ajatellut meitä lapsia. Vanhempien ainoa oikea tehtävä on viedä lapset pois tuosta tilanteesta tai sitten luopua lapsistaan. Ei ole paljon pahempaa kuin joutua pelkäämään oman äitinsä puolesta ja se jättää loppuiän pelot ja ahdistuksen.