Lue keskustelun säännöt.
Muita joilla perhehaaveet ei toteutuneet, kokemuksia?
23.04.2019 |
Kaipaisin vähän kokemuksia muilta jotka haaveili omasta perheestä, mutta haaveet ei toteutuneet syystä tai toisesta. Miten elämä on sujunut asian hyväksymisen jälkeen, oletteko "löytäneet" muuta sisältöä elämään vai murehditteko edelleen asiaa?
Kiinnostaisi kuulla miten muilla elämä edennyt. Itsellä melko paljon vaivaa asia tällä hetkellä. Pelkään, että katkeroidun yksiööni.
M36
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja ajatuksia näkyy monella olevan. Asiasta yli päässeitä ei näytä sen sijaan olevan :/
M36
No, itse toivon että vielä löydän jonkun. Miksi edes pitäisi "päästä yli" jostain parisuhdetoiveesta?
Minä voin vastata tähän vaikkei kysyttykää minulta:
parisuhdetoiveesta pitää päästä yli sen takia, että jos ei ole mahdollisuutta parisuhteeseen niin siitä toiveesta pitää päästä yli. Ilman yli pääsemisestä elämä on yhtä helvettiä.
Esim itse olen 28-v psyykkisesti vaikeasti sairas (olisin kuntoutettavissa, mutta ei ole rahaa kuntotutukseen) enkä ole koskaan seurustellut. Olen yrittänyt etsiä miestä, mutta esteeksi on noussut se, etten ole aiemmin seurustellut. En voi muuttaa menneisyyttä, joten mitään ei ole tehtävissä. Seksuaalisia tarpeita yritän eristää itsestäni pois, koska en tule saamaan enää seksuaalista tyydytystä tässä elämässä. N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sinulla ap on sellainen 10 vuotta aikaa vielä ja miesten arvo kasvaa kohisten juuri tuossa iässä, kun naisilla alkaa olla kiire lisääntyä.
Niin totta. tasan ei käy onnen lahjat
No jos nyt rehellisiä ollaan, niin pariutuminen ja lisääntyminen on se yksi asia, jossa naiset ovat ylivoimaisesti miehiä paremmassa asemassa. https://vaestotiede.files.wordpress.com/2015/01/lapsettomat-35-ja-49.gif
Mutta se ei tarkoita että kaikilla naisilla olisi helppoa pariutua.
Hankkikaa lemmikki ja leikkikää että se on lapsi.
Ei kannata luopua perhehaaveista. Itse kuulun niihin, jotka aina toivoivat löytävänsä "sen oikean" ja saavansa lapsia nuorena. Noh, kolmekymppiä kun tuli täyteen, alkoi pikkuhiljaa ymmärtämään, että se haave omasta perheestä ei välttämättä koskaan toteudu. Vaikka se oli vaikea hyväksyä,piti vaan ajatella, että elämä voi olla hyvää ja merkityksellistä yksinkin. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, elämä yllättää ja "se oikea" tuli vastaan ja nyt minulla on perhe, josta olen enemmän kuin kiitollinen. Mutta pointti on kai se, että asiat pitää hyväksyä ja elämässä pitää mennä eteenpäin, eikä jäädä vellomaan siihen omaan kaipuuseen. Koskaan ei kuitenkaan tiedä,mitä huomenna tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa lemmikki ja leikkikää että se on lapsi.
En ikimaailmassa huolisi mitään elukkaa kotiini. Vaikka en voi saada lapsia, ei se tarkoita, että elämäni pitää pilata vielä kaikilla muillakin mahdollisilla tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen 40 v nainen ja noin 35-38 oli pahin ahdistus kun KAIKKI kaverit sai lopulta ainakin sen yhden lapsen ja minä en. Olen sinkkuna ollut jo pitkään enkä halua edes ajatella yksin hankittua lasta, se ois vaan todella ankeaa. Sanotaan että 38v jälkeen on alkanut helpottaa ja oon useimmiten vain helpottunut että ei ole niitä muksuja pyörimässä. Välillä iskee pieni ankeus, etenkin jos joku muu kommentoi jollain tapaa asiaa. Mielestäni ei kuulu muille eikä tarvi käydä kommentoimaan. Enhän mäkään jakele mielipiteitäni muiden tilanteessa. Sanoisin siis että aika on auttanut omalla kohdallani ja faktojen tajuaminen. Toisaalta, kyllä oikein innolla katson juttuja missä puhutaan naisesta joka on saanut ekan vauvan 42 vuotiaana. Vähän siis ristiriitaista. Elän muutenkin nykyään aika yksin, vähän sosiaalisia kontakteja. Eli kuten joku muukin kommentoi, että ois kiva kun ois sosiaalista elämää enemmän.
Mutta sanoisin aplle että 36 mies ei ole vielä mikään ikäloppu lapsenteon suhteen. Ellei sitten ole joku vika ettei lasta voi saada. Toivoa on!
Mulla taas on päinvastainen tilanne kuin kirjoittajalla 47. Olen 36-vuotias ja kukaan ystävistäni ei ole hankkimassa lapsia tänäkään vuonna. Tunnen äkkiä laskettuna 10+ 35-40-vuotiasta sinkkunaista, joissa ei ole mitään vikaa, mutta puolisoa ei tunnu löytyvän eikä lapsihaaveetkaan ole päivän puheenaihe.
Itselläni siis se tilanne että endometrioosi on tuhonnut aika tehokkaasti tämän osan elämästä. Ensinnäkin se vaikeuttaisi raskaaksi tuloa, toisekseen se vaikuttaa hormoneihin aika pahasti. Joko olen ilman hoitoja - masentunut, kivulias, haluton. Tai hoitojen kanssa - masentunut, lihava, aknenaamainen, haluton. Eipä kukaan sellaista halua puolisoksi.
Tuntuu siltä kuin katselisin elokuvaa, kun näen tuolla ulkona pariskuntia lapsineen. Ei sitä näin ikisinkkuna edes tajua kuinka se tapahtuu - että oikeasti tuo on joidenkin normaalia elämää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
36-vuotias mies on vielä nuori. Sinulla on 20 vuotta aikaa hankkia perhe ja lapsia. Puolison voi löytää vaikka miten kypsällä iällä. Tiedän monia naisia (25-35v), joita viehättää vanhemmat (yli 40v) miehet.
Tuon ikäinen nainen taas on jo kurjemmassa asemassa, koska naisen lisääntymiskyky loppuu niin paljon miestä aikaisemmin. Mutta sinulla ap ei ole vielä mitään hätää. Onhan sinulla harrastuksia ja sosiaalisia kuvioita muuten elämässäsi? Jos sinulla on koira, niin koiraharrastuksissahan 99% on naisia. Itsekin olen koiraharrastaja, joten tiedän sen, meidän treeniporukassa on 18 naista ja 1 mies. Aloita vaikka agility tai rallytoko (koiran rodusta riippuen) niin taatusti alkaa naisia löytymään kaveripiiristä enemmänkin ja ehkä sitä kautta myös kumppani.
Katkeroitua ei kannata, sen voit säästää sinne 50+ ikään jos sinnekään. Valoisa elämänasenne ja aktiivinen elämä ylipäätään tuo hyvät mahdollisuudet puolison löytämiseen. Ei kannata luovuttaa.
Tiedätkö, että 40v miehistä enää erittäin harva tulee ensimmäistä kertaa isäksi. 43v ei käytännössä enää ei juuri kukaan. Ihan siis tilastojen mukaan.
Olen edelleen sinkku, kohta 37v ja tässä tuskin tulee lähiaikoinakaan muutosta asiaan. Voit varmaan laskea mikä todennäköisyys siis on OIKEASTI olemassa.
Muutenkin ihmettelen miten tänne on tullut vihamielisiä kommentteja.
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap, kun sun tilanne ei ole mikään surkea millään tavalla, niin ei tee mieli jakaa kokemuksia. Sun kuuluisi miettiä miten päästä yli eron aiheuttamasta surusta ja saada haluamasi elintaso, eikä sitä miten sopeutua perheettömyyteen. Tämä sun aihevalinta vaan pilkkaa niitä, joilla ei oikeasti ole enää mahdollisuuksia.
Samaa mieltä. Joku pitkästä parisuhteesta eronnut alle 40v mies valittamassa tällaisesta aiheesta naisvaltaisella palstalla tuntuu puhtaalta víttuilulta.
Kuten on mainittu, mies voi perustaa perheen vielä 30v (oikeastaan vaikka 50v...) sen jälkeen kun naisena olisi eräpäivä mennyt.
Tilastojen valossa tuollainen on kuitenkin käytännössä todella epätodennäköistä.
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina tuo sama jenkkitutkimus, joka ei Suomeen sovellu, kun Suomessa naiset elättävät ihan itse itsensä.
Mene töihin sinä köyhä u-l-i, joka jaksat sitä aina joka keskusteluun linkata. Jos kerran rahalla saa naisia, niin mikset vaan mene töihin?
Ja sitten tämä u-l-i jonka "omaisuus meni erossa", minkälainen avioehtosopimus tuli tehtyä? Ilmeisesti sellainen, jossa nainen saa kaiken eikä mies mitään, kun tavallisesti ei ole avioehtoa, ja omaisuus vaan puolitetaan. Tavallisessa tilanteessa molemmat ovat käyneet töissä tai on hoidettu yhteisiä lapsia, mutta mies katsoo kaiken omaisuuden kuuluvan silti hänelle? Miksi? Vai miten se vaimo vei erossa miehenkin omaisuuden?
Ei siihen kuule muuta tarvita kuin, että menet omaa tyhmyyttäsi laittamaan nimen toisen nostamaan lainaan. Maksumieheksi pääsin puoliksi. Minulla ei mitään omaisuutta ole koskaan ollutkaan. Ei kannattaisi tehdä omia johtopäätöksiä kun et tiedä.
M36
Vierailija kirjoitti:
Aina tuo sama jenkkitutkimus, joka ei Suomeen sovellu, kun Suomessa naiset elättävät ihan itse itsensä.
Mene töihin sinä köyhä u-l-i, joka jaksat sitä aina joka keskusteluun linkata. Jos kerran rahalla saa naisia, niin mikset vaan mene töihin?
Ja sitten tämä u-l-i jonka "omaisuus meni erossa", minkälainen avioehtosopimus tuli tehtyä? Ilmeisesti sellainen, jossa nainen saa kaiken eikä mies mitään, kun tavallisesti ei ole avioehtoa, ja omaisuus vaan puolitetaan. Tavallisessa tilanteessa molemmat ovat käyneet töissä tai on hoidettu yhteisiä lapsia, mutta mies katsoo kaiken omaisuuden kuuluvan silti hänelle? Miksi? Vai miten se vaimo vei erossa miehenkin omaisuuden?
Luitko edes tuota? vaikka naiset käyvät töissä niin silti vanhemmat miehet kiinnostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap, kun sun tilanne ei ole mikään surkea millään tavalla, niin ei tee mieli jakaa kokemuksia. Sun kuuluisi miettiä miten päästä yli eron aiheuttamasta surusta ja saada haluamasi elintaso, eikä sitä miten sopeutua perheettömyyteen. Tämä sun aihevalinta vaan pilkkaa niitä, joilla ei oikeasti ole enää mahdollisuuksia.
Samaa mieltä. Joku pitkästä parisuhteesta eronnut alle 40v mies valittamassa tällaisesta aiheesta naisvaltaisella palstalla tuntuu puhtaalta víttuilulta.
Kuten on mainittu, mies voi perustaa perheen vielä 30v (oikeastaan vaikka 50v...) sen jälkeen kun naisena olisi eräpäivä mennyt.
Tilastojen valossa tuollainen on kuitenkin käytännössä todella epätodennäköistä.
M36
Tuosta olen eri mieltä. Tutut jotka on eronneet ovat kaikki ottaneet huomattavasti nuoremman uuden puolison. Itse ovat ~+50v. Toki luulen, että heidän tasonsa ehkä on korkeampi verrattuna niihin, jotka eivät ole löytäneet puolisoa, vaan ovat eläneet pitkään tai aina sinkkuna.
mies50v
Jos niitä pätkiä kuitenkin saa, saa myös asuntolainan. Eli elämään vaan sitä elämäänsä.
Ei muuten saa. Ja jos laina irtoaakin (esim joku takaa), niin se summa jonka yksin elävä pienituloinen voi saada, mahdollistaa kopin jostain pahimmasta slummista. Sitähän sitten maksat vaihtelevilla tuloilla.
Terv. Tuntiopettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36-vuotias mies on vielä nuori. Sinulla on 20 vuotta aikaa hankkia perhe ja lapsia. Puolison voi löytää vaikka miten kypsällä iällä. Tiedän monia naisia (25-35v), joita viehättää vanhemmat (yli 40v) miehet.
Tuon ikäinen nainen taas on jo kurjemmassa asemassa, koska naisen lisääntymiskyky loppuu niin paljon miestä aikaisemmin. Mutta sinulla ap ei ole vielä mitään hätää. Onhan sinulla harrastuksia ja sosiaalisia kuvioita muuten elämässäsi? Jos sinulla on koira, niin koiraharrastuksissahan 99% on naisia. Itsekin olen koiraharrastaja, joten tiedän sen, meidän treeniporukassa on 18 naista ja 1 mies. Aloita vaikka agility tai rallytoko (koiran rodusta riippuen) niin taatusti alkaa naisia löytymään kaveripiiristä enemmänkin ja ehkä sitä kautta myös kumppani.
Katkeroitua ei kannata, sen voit säästää sinne 50+ ikään jos sinnekään. Valoisa elämänasenne ja aktiivinen elämä ylipäätään tuo hyvät mahdollisuudet puolison löytämiseen. Ei kannata luovuttaa.
Tiedätkö, että 40v miehistä enää erittäin harva tulee ensimmäistä kertaa isäksi. 43v ei käytännössä enää ei juuri kukaan. Ihan siis tilastojen mukaan.
Olen edelleen sinkku, kohta 37v ja tässä tuskin tulee lähiaikoinakaan muutosta asiaan. Voit varmaan laskea mikä todennäköisyys siis on OIKEASTI olemassa.
Muutenkin ihmettelen miten tänne on tullut vihamielisiä kommentteja.
M36
Sä olet saanut hyviä kommentteja.
Täällä on moni oikeasti ikävässä tilanteessa syyttään. Sä vaan iniset tilastoista ja valitat tyhjää. En ihmettele että avioliittosi päättyi eroon. Eihän tuollaista kukaan jaksa kuunnella.
Kerro nyt yleisölle, millainen avioehto antaa erossa toiselle osapuolelle koko omaisuuden ja miten urpo moisen sopimuksen tekee.
Seurustelin synkän rutisijan kanssa nuorena.
Kundi oli 21, ja puhui kuin elämänsä ehtoossa oleva vaari. 3 kk.n päästä lähdin au pairiksi Lontooseen. Kotiin palattuani pyrin opiskelemaan enkä enää muistanutkaan koko marttyyria, muuta kuin kiitollisena siitä että tiesin mitä miestyyppiä karttaa vastaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap, kun sun tilanne ei ole mikään surkea millään tavalla, niin ei tee mieli jakaa kokemuksia. Sun kuuluisi miettiä miten päästä yli eron aiheuttamasta surusta ja saada haluamasi elintaso, eikä sitä miten sopeutua perheettömyyteen. Tämä sun aihevalinta vaan pilkkaa niitä, joilla ei oikeasti ole enää mahdollisuuksia.
Samaa mieltä. Joku pitkästä parisuhteesta eronnut alle 40v mies valittamassa tällaisesta aiheesta naisvaltaisella palstalla tuntuu puhtaalta víttuilulta.
Kuten on mainittu, mies voi perustaa perheen vielä 30v (oikeastaan vaikka 50v...) sen jälkeen kun naisena olisi eräpäivä mennyt.
Tilastojen valossa tuollainen on kuitenkin käytännössä todella epätodennäköistä.
M36
Tuosta olen eri mieltä. Tutut jotka on eronneet ovat kaikki ottaneet huomattavasti nuoremman uuden puolison. Itse ovat ~+50v. Toki luulen, että heidän tasonsa ehkä on korkeampi verrattuna niihin, jotka eivät ole löytäneet puolisoa, vaan ovat eläneet pitkään tai aina sinkkuna.
mies50v
Ei sinulla tarvitse olla samaa mieltä kun asia on tilastollinen fakta. Ei puhuttu pariutumisesta vaan isäksi tulemisesta.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005272613.html
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36-vuotias mies on vielä nuori. Sinulla on 20 vuotta aikaa hankkia perhe ja lapsia. Puolison voi löytää vaikka miten kypsällä iällä. Tiedän monia naisia (25-35v), joita viehättää vanhemmat (yli 40v) miehet.
Tuon ikäinen nainen taas on jo kurjemmassa asemassa, koska naisen lisääntymiskyky loppuu niin paljon miestä aikaisemmin. Mutta sinulla ap ei ole vielä mitään hätää. Onhan sinulla harrastuksia ja sosiaalisia kuvioita muuten elämässäsi? Jos sinulla on koira, niin koiraharrastuksissahan 99% on naisia. Itsekin olen koiraharrastaja, joten tiedän sen, meidän treeniporukassa on 18 naista ja 1 mies. Aloita vaikka agility tai rallytoko (koiran rodusta riippuen) niin taatusti alkaa naisia löytymään kaveripiiristä enemmänkin ja ehkä sitä kautta myös kumppani.
Katkeroitua ei kannata, sen voit säästää sinne 50+ ikään jos sinnekään. Valoisa elämänasenne ja aktiivinen elämä ylipäätään tuo hyvät mahdollisuudet puolison löytämiseen. Ei kannata luovuttaa.
Tiedätkö, että 40v miehistä enää erittäin harva tulee ensimmäistä kertaa isäksi. 43v ei käytännössä enää ei juuri kukaan. Ihan siis tilastojen mukaan.
Olen edelleen sinkku, kohta 37v ja tässä tuskin tulee lähiaikoinakaan muutosta asiaan. Voit varmaan laskea mikä todennäköisyys siis on OIKEASTI olemassa.
Muutenkin ihmettelen miten tänne on tullut vihamielisiä kommentteja.
M36
Sä olet saanut hyviä kommentteja.
Täällä on moni oikeasti ikävässä tilanteessa syyttään. Sä vaan iniset tilastoista ja valitat tyhjää. En ihmettele että avioliittosi päättyi eroon. Eihän tuollaista kukaan jaksa kuunnella.
Kerro nyt yleisölle, millainen avioehto antaa erossa toiselle osapuolelle koko omaisuuden ja miten urpo moisen sopimuksen tekee.Seurustelin synkän rutisijan kanssa nuorena.
Kundi oli 21, ja puhui kuin elämänsä ehtoossa oleva vaari. 3 kk.n päästä lähdin au pairiksi Lontooseen. Kotiin palattuani pyrin opiskelemaan enkä enää muistanutkaan koko marttyyria, muuta kuin kiitollisena siitä että tiesin mitä miestyyppiä karttaa vastaisuudessa.
En ole maininnut missään, että minulla olisi omaisuutta ollutkaan. Velkaa kyllä on. Kerroim jo asiasta tänne.
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sinulla ap on sellainen 10 vuotta aikaa vielä ja miesten arvo kasvaa kohisten juuri tuossa iässä, kun naisilla alkaa olla kiire lisääntyä.
Niin totta. tasan ei käy onnen lahjat
No jos nyt rehellisiä ollaan, niin pariutuminen ja lisääntyminen on se yksi asia, jossa naiset ovat ylivoimaisesti miehiä paremmassa asemassaif
Ai, oletkin erikoinen mies, sulla on kuukautiskierto. Yleensä se on naisilla.
Ja loppuu n. 50-vuotiaana. Hedelmällisyys loppuu n 10 vuotta aikaisemmin. Ellei sairasta esim. endometrioosia, jonka yleinen seuraus on hedelmättömyys.
No mun mies on tullut isäksi 40, 42 ja 46-vuotiaana ja ihan sama mitä tilastot sanoo, yksittäiselle ihmiselle kaikki on mahdollista. Jos haluaa pilata elämänsä tilastoja tuijottamalla niin siitä vaan.
tv ekaa kertaa äidiksi 39-vuotiaana tullut (miehen löysin 38-vuotiaana)
Vierailija kirjoitti:
No mun mies on tullut isäksi 40, 42 ja 46-vuotiaana ja ihan sama mitä tilastot sanoo, yksittäiselle ihmiselle kaikki on mahdollista. Jos haluaa pilata elämänsä tilastoja tuijottamalla niin siitä vaan.
tv ekaa kertaa äidiksi 39-vuotiaana tullut (miehen löysin 38-vuotiaana)
Onnea teille. Mun taloudellinen tilanne tulee olemaan vuosia sellainen ettei perheen perustaminen ole mahdollista vaikka olisi puolisokin. Toisekseen kuka perheen haluava nainen edes haluaisi kaltaiseni miehen joka on varaton..
M36
Aina tuo sama jenkkitutkimus, joka ei Suomeen sovellu, kun Suomessa naiset elättävät ihan itse itsensä.
Mene töihin sinä köyhä u-l-i, joka jaksat sitä aina joka keskusteluun linkata. Jos kerran rahalla saa naisia, niin mikset vaan mene töihin?
Ja sitten tämä u-l-i jonka "omaisuus meni erossa", minkälainen avioehtosopimus tuli tehtyä? Ilmeisesti sellainen, jossa nainen saa kaiken eikä mies mitään, kun tavallisesti ei ole avioehtoa, ja omaisuus vaan puolitetaan. Tavallisessa tilanteessa molemmat ovat käyneet töissä tai on hoidettu yhteisiä lapsia, mutta mies katsoo kaiken omaisuuden kuuluvan silti hänelle? Miksi? Vai miten se vaimo vei erossa miehenkin omaisuuden?