Muita joilla perhehaaveet ei toteutuneet, kokemuksia?
Kaipaisin vähän kokemuksia muilta jotka haaveili omasta perheestä, mutta haaveet ei toteutuneet syystä tai toisesta. Miten elämä on sujunut asian hyväksymisen jälkeen, oletteko "löytäneet" muuta sisältöä elämään vai murehditteko edelleen asiaa?
Kiinnostaisi kuulla miten muilla elämä edennyt. Itsellä melko paljon vaivaa asia tällä hetkellä. Pelkään, että katkeroidun yksiööni.
M36
Kommentit (69)
Olen katkeroitunut ja varmasti pian myös masentunut. Ei huvita mikään.
N42
No kertokaa nyt miehet muutakin kuin että oletta katkeroituneet / katkeroitumassa!
Millaiset elämän arvot teillä on? Minkälaisen naisen kanssa olisitten halunneet perheen perustaa?
Mitä odotuksia avioliitolle?
t. se kohta 29-v lapseton nainen
Kyllä se yksiö aina uusperhekuviot voittaa. Itse tein sen virheen, että sotkeuduin uusperhepelleilyyn. Kymmenen vuoden päästä helpottaa, jos pää ei räjähdä ennen sitä..
M32
Ei se lapsi välttämättä onnea ja autuutta tuo. Pariutua ehtii aina hautaan asti.
Facebookissa on sivu, jossa lapsia hankitaan kumppanuusvanhemmuuden kautta. Liity siihen sivustoon, jos haluat oman lapsen.
Minä olen kerran aviossa ollut useamman vuoden ja ennen sitä avoliitossa lähes 10v. Vaimo ei halunnutkaan enää jatkaa ja sen jälkeen olen ollut sinkkuna monta vuotta. Avioerossa meni rahat ja nyt olen persaukinen ja yritän päästä takaisin pinnalle. Sen myötä olen kuopannut perhehaaveetkin, ei olisi edes varaa lapsiin.
Empä osaa odotuksiin vastata mitään kun ei ole käytännössä mitään realiteettejä asiaan.
M36 Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kerran aviossa ollut useamman vuoden ja ennen sitä avoliitossa lähes 10v. Vaimo ei halunnutkaan enää jatkaa ja sen jälkeen olen ollut sinkkuna monta vuotta. Avioerossa meni rahat ja nyt olen persaukinen ja yritän päästä takaisin pinnalle. Sen myötä olen kuopannut perhehaaveetkin, ei olisi edes varaa lapsiin.
Empä osaa odotuksiin vastata mitään kun ei ole käytännössä mitään realiteettejä asiaan.
M36 Ap
Säähän oot vielä nuori ja voit hyvinkin kohdata elämäsi rakkauden. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa on sivu, jossa lapsia hankitaan kumppanuusvanhemmuuden kautta. Liity siihen sivustoon, jos haluat oman lapsen.
Millähän nimellä tuo löytyy kun en löydä?
Ota ap joku vanhempi nainen, jolla on viimeiset lapsentekovuodet edessä. Älä ole luutunut ikärasisti vaan keskity siihen, että kumppani on hyvä ja sovitte yhteen.
Olen myöskin katkera ja vihainen, ylipäätään sosiaalisen elämän puutteesta. Haluaisin perheen, sen ei tarvitse sisältää lapsia, mutta en voi ottaa edes koiraa kun ei ole rahaa. N35
Kiitos vaan, mutta en halunnut vinkkejä naisten etsintään vaan kokemuksia elämästä ilman perhettä niiltä jotka perheen olisi halunneet.
M36 Ap
en sano että lemmikki olisi mikään lapsenkorvike, mutta jos hommaisit kissan/koiran/tms niin se mahdollisesti voisi piristää, kun sitten olisi kumminkin asunnossa jokin muukin elävä olento kuin sinä itse
Minulla on koira, unohdin kertoa.
M36 Ap
No itse en ole päässyt siitä yli, etten saa koskaan avioliittoa ja perhettä.
Vauvojen näkeminen itkettää. Jatkuva paha olo.
N28
Täällä yksi. Lapset on ihan järjettömiä riiviöitä. Itsellä meni hermo koko porukkaan ja päädyin haistattamaan heille p*skat ja jätin lapsoset isälle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. Lapset on ihan järjettömiä riiviöitä. Itsellä meni hermo koko porukkaan ja päädyin haistattamaan heille p*skat ja jätin lapsoset isälle.
Tämä nyt ei varsinaisesti liittynyt kyllä aiheeseen
Täällä yksi 34-vuotias nainen. Olen alkanut ymmärtää, että oma perhe jää haaveeksi. Vielä 10 vuotta sitten perheen perustaminen tulevaisuudessa tuntui itsestäänselvältä. Jopa 5 vuotta sitten olin vielä optimistinen.
Masentaa lapsettomuus todella paljon ja välillä tunnen katkeruuttakin. Toisaalta haaveesta on tullut koko ajan kaukaisempi.
Tämän ikäisten naisten oletetaan saavan lapsia, joten töissä en tule saamaan vakituista paikkaa. Tympäisee kaiken muun lisäksi kitkuttaa menemään pätkäsopimuksilla. Edes asuntolainasta ei voi haaveilla. Elämässäni ei ole oikein mitään varmaa ja pysyvää.
Tsemppiä teille kohtalontovereille.
Sama ongelma. En ole hyväksynyt ja masentaa ja ahdistaa.
Mutta hei, minkälainen mies olet noin muuten?
t. katkeroitumisvaarassa oleva kohta 29-v nainen.