”Raskaus ei ole sairaus” ja laskeva syntyvyys
Olen alkanut ymmärtää tätäkin ilmiötä paremmin vasta ensimmäisen oman raskauden myötä.
Koko alkupuolen elämästäni olen kuullut näitä erilaisia mielipiteitä siitä, millaista on olla raskaana ja miten siihen pitäisi suhtautua, ja muodostanut sellaisen käsityksen että totuus on jossain siellä mielipiteiden ääripäiden välillä. Olen olettanut, että raskaana oleminen aiheuttaa ehkä jossain vaiheessa vähän turvotusta ja alkupuolella muutaman kerran ehkä huvittavaa pahoinvointia. Muuten sitten on itsestä kiinni että meneekö mammamoodiin ja ”unohtaako” vauvahuumassa aikaisemmat liikuntaharrastukset tai ammatilliset intohimot. Pidinkin ihan itsestään selvänä, että minulla ainakin elämä jatkuu normaalisti lapsesta huolimatta kun kerran tahtoa on.
Todellisuus on jotain ihan muuta. Voin ihan rehellisesti sanoa, että minulla oli 3 kuukautta alussa samanlainen olo kuin norovirustartunnan toisena päivänä. Olisin voinut nukkua melkein kellon ympäri ja jatkuvasti oksetti. Lisäksi minuun tarttuivat kaikki kiertävät kausiflunssat, vaikka normaalisti en sairasta. Mutta koska en ollut sairaana, töihin piti mennä joka päivä. Väsymyksestä ja huonosta olosta johtuen töiden tekeminen vaati noin 1,5 kertaa sen panoksen mitä terveenä. Neuvolassa kehuttiin että vointini vaikuttaa ihan normaalilta, ja että minun kannattaisi pyrkiä lisäämään liikuntaa niin mieliala paranisi. Tuossa vaiheessa siis pelkkä portaiden nouseminen sai sydämen hakkaamaan ja silmissä mustenemaan. (Ennen raskautta juoksin 5 km lenkkejä 3-4 krt/vko).
Kun pahoinvointi viimein loppui, alkoikin allergiakausi. Raskaana ei saa käyttää kaikkia niitä lääkkeitä mitä normaalisti. En ole nukkunut yhtäkään yötä kunnolla sen jälkeen kun pähkinäpuun kukinta alkoi vaikka kaikki apukonstit käytössä. Väsymys alkaa tehdä hulluksi. Töistä suoriutuminen alkaa olla vaikeaa, en vain jaksa ajatella ja suunnitella kunnolla nukkumatta. Neuvolassa kehotetaan kuuntelemaan omaa kehoa ja lepäämään kun siltä tuntuu. Miten? Vuorokaudessa eivät riitä tunnit jos yritän tehdä työni ja lisäksi levätä tarpeeksi.
Kaikki tämä vaikuttaa vain minun työstä suoriutumiseeni. Lapsen isä ja hänen työnantajansa pääsevät ilman mitään haittoja. Miten voi vielä 2019 olla niin, että pätkätyössä olevan naisen työllistyminen raskauden jälkeisenä aikana on kiinni lähinnä siitä miten huonovointisena hän pystyi painamaan 100 % tulosta ja teeskentelemään tervettä? Yhteiskunnalta ei tule tähän mitään kädenojennusta. Tästähän seurauksena on se, että jos nainen todella haluaa säilyttää mahdollisuudet tehdä mieleistään työuraa, hän ei lisäänny, ei ainakaan toista kertaa. Ja tämä on todella iso valinta, Ainakin itselläni mielekkään työn säilyttäminen on keskeinen osa elämänlaatua.
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Juttelin vähän aika sitten yhden naisen kanssa joka suositteli jonkun kaverin mukaan ottamista. Hän oli meinaa säikähtänyt kun lääkäri oli äkkiseltään työntänyt jotain kohtuu, eikä ollut sanonut tästä mitään saati pyytänyt anteeksi aiheutettuaan säikähdyksen. Tätä ei kuulemma tapahtunut enää toistamiseen miehensä ollessa paikalla ja tämä samainen lääkäri alkoi jopa juttelemaan siitä mitä aikoo seuraavaksi tehdä, sekä kyselemään äidin vointeja.
Osa lääkäreistä tuntuu tästä syystä kamalan sovinisteilta ja konservatiivisilta.
Ei kannata uskoa kaikkea mitä sanotaan. Kohtuun ei voi raskauden aikana työntää yhtään mitään. Synnytyksessä voidaan puhkaista kalvot, mutta ei sitä ennen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin loppuraskauden sairaslomalla unettomuuden takia. Aina sanotaan, että työnantaja joutuu maksamaan mutta kyllähän työnantaja joutuu maksamaan mm. krapulasaikutkin.
krapulasaikut ei ole luonnollinen tila vaan täysin vältettävissä oleva, työntekijästä johtuva tila jonka perusteella voi antaa varoituksen tai jopa irtisanoa. Raskaudet sen sijaan on osa normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin loppuraskauden sairaslomalla unettomuuden takia. Aina sanotaan, että työnantaja joutuu maksamaan mutta kyllähän työnantaja joutuu maksamaan mm. krapulasaikutkin.
krapulasaikut ei ole luonnollinen tila vaan täysin vältettävissä oleva, työntekijästä johtuva tila jonka perusteella voi antaa varoituksen tai jopa irtisanoa. Raskaudet sen sijaan on osa normaalia elämää.
Ne krapulasaikut ja alkoholin aiheuttama työtehon lasku aiheuttavat kuitenkin joka vuosi työpaikoilla miljardien kulut, oli luonnollisia tai ei.
Kiitos tästä ketjusta! Tämän ansiosta tiedän tehneeni täysin oikean ratkaisun, kun olen päättänyt olla koskaan hankkimatta lapsia.
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Raskauspahoinvointi ei ole tarttuvaa laatua. Noro on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Raskauspahoinvointi ei ole tarttuvaa laatua. Noro on.
Infarkti, aivohalvaus ja syöpä eivät tartu, mutta tyhmyys tarttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Raskauspahoinvointi ei ole tarttuvaa laatua. Noro on.
Infarkti, aivohalvaus ja syöpä eivät tartu, mutta tyhmyys tarttuu.
Minä puhuinkin työnantajan ja lääkärin näkökulmasta. Itselläni oli tosi kovaa oksentelua pari viikkoa, mutta se osui "onneksi" joululoman aikaan enkä tarvinnut poissaoloa töistä. Iskias sen sijaan oli ikävä vaiva, kuljin kuin pers*eseen amm*ttu karhu puoli vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Olen nyt neljättä kertaa alkuraskaana (kolme mennyt kesken) ja olen niin samaa mieltä kuin ap: tämä todellakin vaikuttaa työn tekemiseen. Olen sattunut tähän mennessä olemaan raskaana lomien tai muuten helppojen työviikkojen aikana - onneksi, sillä olen olut niin väsynyt, että työt eivät vain suju.
Tällä kerralla töissä on hankala vaihe enkä tiedä, miten selviän. Yritän vain pakottaa itseäni eteenpäin töissä ja liikkumaan vapaa-aikana väsymyksestä ja pahasta olosta huolimatta.
Kyllä tämä sairaudelta tuntuu. En koskaan ole terveenä näin huonovointinen, väsynyt ja apealla mielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Onko tämä laillista? Saako työnantaja valita, että kenen lääkärin määräämää sairaslomaa noudattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Onko tämä laillista? Saako työnantaja valita, että kenen lääkärin määräämää sairaslomaa noudattaa?
Ei saa. Tietenkään. Jos jäät auton alle ja jäät sairauslomalle, saat saikkua vaikka et työterveyslääkäristä näe vilaustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Ekassa raskaudessa oksentelin alkuraskauden vuorokaudet ympäri. Työpisteellä ja asiakkaiden kanssa oksentelin roskikseen, muovipussiin ja joskus epäonnisemmin lavuaariin ja seinän viereen. Istuin väsyneenä lattialla ja nojasin seinään. Erinomaisessa työkunnossa siis. Piti kertoa raskaudesta heti aluksi. Kävin muutaman kerran työterveydessä, esim. kun olin työmatkalla oksentanut seitsemän kertaa enkä kerta kaikkiaan jaksanut mennä töihin. Työterveyslääkäri oli "raskaus ei ole sairaus" -koulukuntaa.
Sen sijaan työkaveri oli samaan aikaan vatsataudissa ja oksensi kerran. Voivotteli, että oli se kaamea tauti. Oli viikon sairaslomalla. Olin siinä kohtaa oksentanut kuukauden monta kertaa joka päivä.
Sitten lykästi. Sain työkaverilta vatsataudin, ja oksentamisen lisäksi myös ripuloin. Ihan oli toinen ääni kellossa työterveyslääkärillä. Viikko sairaslomaa, hoito-ohjeita ja ripulijuomasuosituksia. Vihdoin sai levätä vähän aikaa. Loppui itse asiassa se pahoinvointikin. Varmaan siksi, koska raskauden puoliväli läheni, mutta ei se lepo ainakaan haitannut.
Itse olen raskaana v 13 menossa ja mietin yksi päivä ihan samaa kuin ap. Ollut tähän asti kuvottava ol,aamuisin oksennellut ja väsymys ei lähde lepäämällä pois vaan on kestoväsymystä. Neuvolassa myös minulle sanottiin että hyvinhän sinulla pyyhkiin vähän huono olo yms ei tarkoita mitään,lisää vaan liikuntaa. =( Minulla myös sama´juttu että kun kävelee pitkään niin alkaa huimata ja sydän hakkaa kaikesta siitä verimäärästä mitä joutuu pumppaamaan ylimääräistä, tuntuu kuin olisi saamassa sydänkohtauksen. Eikä todellakaan huvita lähteä mihinkään rämpimään kun parin tunnin kaupassa käynti on jo tällä hetkellä liikaa. Toivon että nämä vaivat menee kohta ohi, olisihan se kiva käydä vaikka kävelyllä. Minä myös töissä tällä hetkellä,ollut aika sitkottelemista ja joutunut välillä pinnistämään aamuisin että on jaksanut lähteä töihin. Töissä olo ei ole sen parempi vaan tuntuu että mitä enemmän tekee sitä pahempi olo tulee, olen siis töissä pienessä keittiössä emäntänä mutta hommia riittää ja työ henkisesti myös raskasta. Olen miettinyt sairaslomaa mutta vielä en ole kehdannut hakea,ajattelin että myöhemmin sitten kun olo vielä tästä pahenee ja jos tulee kipuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Onko tämä laillista? Saako työnantaja valita, että kenen lääkärin määräämää sairaslomaa noudattaa?
Kyllä. Työnantajalla on oikeus vaatia, että sairauslomat haetaan tietyltä lääkäriltä.
Työnantajan ei myöskään ole pakko hyväksyä sairauslomaa. Itse törmäsin tähän työskennellessäni eräässä oppilaitoksessa. Tulin tuomaan sairauslomatodistusta ja sihteeri kysyi, onko rehtori hyväksynyt. Luulin ensin että hän vitsailee, mutta ei se vitsi ollutkaan. Rehtori onneksi hyväksyi sen sairausloman. Kaikille hän ei aina hyväksynyt sairauslomaa vaikka oli todistus juuri oikealta lääkäriltä.
Tuttu sairaanhoitaja kertoi, että heillä ei yleensä hyväksytty mitään sairauslomia. Jos pystyi seisomaan, pystyi myös töihin. Karua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miuk kirjoitti:
En itse saanut saikkua kun on pahoinvointi kun lääkäri sanoi et johtuu raskaudesta.
Kun en ollut raskaana sain heti sairaslomaa kun on pahaolo.Eikö ole käsittämätöntä?
Tämä. Ihan yhtä paha olo ihmisellä on jos hän oksentaa noron tai raskauden takia. En ymmärrä miten raskauden takia pahassa olossa pitäisi pystyä olemaan töissä, mutta muuten ei missään nimessä!
Kuinka monta kertaa pitää todeta, että raskauspahoinvoinnin vuoksi voi olla saikulla? Kummasti toistellaan myyttiä, ettei voisi. Pahoinvoinnin vuoksi voi joutua sairaalahoitoonkin.
No kun EI SAA SITÄ SAIKKUA. Mulla ollut 3 raskautta ja kaikissa hyperemeesi ja on ollut tiputusjaksoja välissä. Kahdessa raskaudessa en saanut saikkua ja olin töissä, olsentelin seiniin ja lattiaan ja kesken palaverien. Omassa huoneessa pysryin huilaamaan ja oksentamaan rauhassa. Kaikki lääkärit ei tajua mikä hyperemeesi on. Ja työnajalle kelpaa vain työterveyslääkärin todistus, ei esim ylsityisen gynen.
Onko tämä laillista? Saako työnantaja valita, että kenen lääkärin määräämää sairaslomaa noudattaa?
Kyllä. Työnantajalla on oikeus vaatia, että sairauslomat haetaan tietyltä lääkäriltä.
Työnantajan ei myöskään ole pakko hyväksyä sairauslomaa. Itse törmäsin tähän työskennellessäni eräässä oppilaitoksessa. Tulin tuomaan sairauslomatodistusta ja sihteeri kysyi, onko rehtori hyväksynyt. Luulin ensin että hän vitsailee, mutta ei se vitsi ollutkaan. Rehtori onneksi hyväksyi sen sairausloman. Kaikille hän ei aina hyväksynyt sairauslomaa vaikka oli todistus juuri oikealta lääkäriltä.
Tuttu sairaanhoitaja kertoi, että heillä ei yleensä hyväksytty mitään sairauslomia. Jos pystyi seisomaan, pystyi myös töihin. Karua.
Mites jos joku joutuu teholle? Kelpaako väärän lääkärin todisiis vai tuleeko potkut?
Loistava aloitus, tismalleen samat asiat olleet mielessä! Ekassa raskaudessa olin määräaikaisessa työssä, oli hirveää taistella monta kuukautta pahoinvoinnin kanssa ja esittää maailman parastatyöntekijää. Olin onnekas, sillä äitiyslomani aikana minut vakinaistettiin, ja nyt odotan toista. Mies on näiden muutaman vuoden aikana edennyt urallaan kuin raketti ja tienaa 3 krt enemmän kuin minä. Hänellä ei ole mitään käsitystä tästä fyysisestä ja henkisestä painajaisesta, jota olen käynyt läpi raskausoireiden ja työelämän epävarmuuksien kanssa.
Nykyisessä raskaudessa olen pari kertaa sanonut aika tiukasti neuvolassa ja lääkärissä, kun neuvoksi pahoinvointiin on anettu tyyliä "syö pieniä annoksia kerralla". Kun on kärsinyt kuukausikaupalla päivittäisestä laattaamisesta, on kyllä takuuvarmasti oma-aloitteisestikin kaivanut kaiken mahdollisen tiedon siitä, miten pahoinvointia voisi lievittää ja miten siitä voisi selvitä. Kaikki keinot on kokeiltu, itselläni ei valitettavasti auta mikään muu kuin aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kiittää kaikkia keskustelijoita. En olisi kuvitellut, että tästä aiheesta saadaan näin pitkä ketju, joka pysyy näin asiallisena. Selvästi tämä on iso asia yhteiskunnassa.
Jossain tosi syvällä on ilmeisesti näitä asenteita, että naisten terveysongelmat nyt ovat lähinnä emotionaalisia eikä niillä ole suurempaa merkitystä. Ei haittaa, jos nainen voi huonosti perhevelvollisuuksiaan täyttäessään, kunhan hän kuitenkin hoitaa ne velvollisuudet moitteettomasti. Paitsi että nyt, kun lisääntymisikäiset ovat alkaneet valita niiden ”velvollisuuksien” väliin jättämisen, se näyttää sittenkin haittaavan.
Tämä oli minulle ehkä suurin yllätys raskaaksi tullessa. Teen töitä asiantuntijana miesvaltaisella alalla, jota olen myös aikoinani opiskellut. Työelämä on varsin tasa-arvoista, en ole törmännyt minkäänlaiseen sorsimiseen sukupuolen perusteella. Olen tottunut siihen, että sanomiseni menee läpi ensimmäisellä kerralla ja hyvinvointini otetaan vakavasti. Meillä on esimerkiksi kerran kahdessa vuodessa työturvallisuus- ja ergonomiahaastattelut, joiden yhteydessä käydään läpi kaikkien työtilojen sopivuus. Viimeksi ergonomi kiinnitti huomion siihen, että polvieni kulma ei ole työpisteelläni istuessa aivan optimaalinen ja voi johtaa selkäkipuihin, ja minulle tilattiin tätä varten säädettävä sähkötoiminen pöytä vaikka en itse sitä vaatinut.
Tästä sitten hypättiin suoraan siihen, että olen väsyneenä ja pahoinvoivana samalla työpisteellä, ja neuvolassa suositellaan alentuvasti kokeilemaan liikunnan harrastamista että mieli piristyisi. Ja tosiaan vähän moittivalla sävyllä todetaan, että on normaalia jos vähän väsyttää ja pitäisi vain yrittää pitää niistä terveellisistä elintavoista kiinni ja jättää turhat työmatkat väliin koska pitää ajatella sitä tulevaa vauvaakin (ihan niin kuin toivotun lapsen äiti ei sitä itse lainkaan ajattelisi).
Ymmärrän kyllä erittäin hyvin sen, että meillä on luultavasti yksi maailman parhaista järjestelmistä lasten hankkimista ajatellen. Ei tämä silti mitenkään loistavasti toimi, kun edelleenkin lähtöasetelman ajatellaan olevan se, että nainen valitkoon perheen tai uran, mies saa automaattisesti molemmat jos vain onnistuu hankkimaan sopivan vaimon.
-Ap
On ihan tavallista olla eri syistä sairauslomalla raskauden takia. Millä tavalla näet, että lapsen saaminen olisi este uralle? Odotusaika on lyhyt aika työuran aikana eikä kenenkään tarvitse terveytensä kustannuksella tehdä töitä. Varaa aika lääkärille, jos koet että tarvitset sairauslomaa.
työantajan näkökulmasta ainakin inhottavaa kantaa taloudellinen ja hallinnollinen vastuu raskausajan sairauspoissaoloista, vaikka poissaolo on perusteltua. Työnantajalle ei näitä kukaan hyvitä.
Kela eli Kansaneläkelaitos. Se maksaa sairauspoissaolot työnantajalle.
Mä olin loppuraskauden sairaslomalla unettomuuden takia. Aina sanotaan, että työnantaja joutuu maksamaan mutta kyllähän työnantaja joutuu maksamaan mm. krapulasaikutkin.