Minkä ikäisen isovanhemman voidaan olettaa olevan lastenlasten kanssa leikkipaikalla yksin?

Isovanhemmilta ei ollenkaan, elleivät ole 40.

Miksi en ymmärrä kysymystä? Alta 100v?

Vierailija kirjoitti:

Miksi en ymmärrä kysymystä? Alta 100v?

En ymmärtänyt minäkään. Kysytäänkä tässä ala- vai yläikärajaa vai mitä?

No mun äiti ei ole sekuntiakaan ”jaksanut” vahtia lapsiani tai olla kertaakaan leikkikentällä lasteni kanssa. Ei jaksanut sitä 50v ikäisenä eikä 60v ikäisenä eikä tietrnkään nyt 65 v ikäisenä. Mulla siis useampi lapsi joista pienin on taapero. Kummatkaan isovanhemmat ei yhtäkään kertaa ole mitrnkään hoitaneet edes hätätilanteessa.

Tää on nykyajan isovanhemmuutta!

Palvelua?

Ei missään iässä. Jos lapsen vanhemmista ei ole hoitamaan lastaan, niin yhteiskunta tarjoaa hyvin monipuolisia palveluja lapsiperheille aina päivähoitopaikasta huostaanottoon asti.

Mitään palvelua ei pidä odottaa minkään ikäiseltä, mutta jos tarkoitit, minkä ikäisenä voi antaa lapsensa turvallisesti isovanhempien kanssa leikkipuistoon, niin se riippuu ihan isovanhemman kunnosta eikä iästä. Jotkut sairastuvat esim Alzheimerin tautiin jo viiskymppisinä, jotkut ovat työelämässäkin vielä kahdeksankymppisinä. 

En ymmärrä kysymystä.

Siis millä leikkipaikalla ja miksi pitää olettaa tietyn ikäisten isovanhempien olevan leikkipaikalla ja tietynikäisten ei?

Kuka olettaa?

En ymmärrä.

Meillä isovanhemmat 45-70v ja lapset on olleet isovanhemmilla vauvoista asti. Isovanhemmat kuuluvat perheeseen ja haluavat olla omien lasten lasten kanssa.

Meillä isovanhemmat ovat hoitaneet lapsenlapsia ikävuosina 55-75 ja olleet heidän kanssaan välillä myös leikkipuistossa. Isovanhemmat voivat halutessaan hoitaa lapselapsiaan niin kauan, kuin terveyttä riittää. Mitään velvollisuutta lastenhoitoon heillä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mitään palvelua ei pidä odottaa minkään ikäiseltä, mutta jos tarkoitit, minkä ikäisenä voi antaa lapsensa turvallisesti isovanhempien kanssa leikkipuistoon, niin se riippuu ihan isovanhemman kunnosta eikä iästä. Jotkut sairastuvat esim Alzheimerin tautiin jo viiskymppisinä, jotkut ovat työelämässäkin vielä kahdeksankymppisinä. 

Ja tietenkin myös lasten iät, lukumäärä sekä luonteet vaikuttavat. Monesti esimerkiksi 6-vuotiaan kanssa pärjää jo paljon paremmin kuin 5-vuotiaan kanssa. Toisaalta taas joku eskarilainen on vielä paljon vaikeammin vahdittava kuin joku 4-vuotias. Riippuu siis lasten luonteesta ja siitä, miten lapset on kasvatettu.

Vierailija kirjoitti:

No mun äiti ei ole sekuntiakaan ”jaksanut” vahtia lapsiani tai olla kertaakaan leikkikentällä lasteni kanssa. Ei jaksanut sitä 50v ikäisenä eikä 60v ikäisenä eikä tietrnkään nyt 65 v ikäisenä. Mulla siis useampi lapsi joista pienin on taapero. Kummatkaan isovanhemmat ei yhtäkään kertaa ole mitrnkään hoitaneet edes hätätilanteessa.

Tää on nykyajan isovanhemmuutta!

Ehkä vika on sinun lapsissa, niillä ei ole käytöstapoja ja ovat taas ns. vapaan kasvatuksen lapsia, joten siinä syy ettei isovanhemmat niitä hoida.

Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.

Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.

Mun silloin 73 ja 80 - vuotiaat vanhemmat hoitivat meidän 1-vuotiastamme päivät. (omasta halustaan, sillä heitä kauhistutti, kun olimme laittamassa tarhaan)

Ei ongelmaa. Hyvin jaksoivat.

Vierailija kirjoitti:

Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.

Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.

Mulla on ollut kaksi taaperoa (3- ja 2-vuotiaat) muutaman tunnin hoidossa kotonani vielä kuukatta ennen ensimmäistä polven tekonivelleikkausta. En asu niin suuressa kartanossa, että täällä pitäisi juosta. Oikein hyvin pärjättiin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kysymystä.

Siis millä leikkipaikalla ja miksi pitää olettaa tietyn ikäisten isovanhempien olevan leikkipaikalla ja tietynikäisten ei?

Kuka olettaa?

En ymmärrä.

Siis minkä ikäinen on liian vanha, että sellaista voi pyytää, vai voiko ollenkaan pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.

Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.

Mulla on ollut kaksi taaperoa (3- ja 2-vuotiaat) muutaman tunnin hoidossa kotonani vielä kuukatta ennen ensimmäistä polven tekonivelleikkausta. En asu niin suuressa kartanossa, että täällä pitäisi juosta. Oikein hyvin pärjättiin.

Se itse juokseminen ei ole pointti vaan se ettei kykene ottamaan juoksuaskelia on pääsääntöisesti indikaattori myös muulle liikkuvuudelle.

Kyllä minä kotona joudun aika paljon kantamaan tuon ikäisiä lapsia ja jatkuvasti kyykistymään, laskeutumaan maahan ja nousemaan maasta, auttamaan pukemisessa ja tarvittaessa todella nopeasti nostamaan lapsen jostain. 2-vuotias ei kyllä tajua vielä mistään mitään, ja hoitajan pitää pystyä reagoimaan tarvittavalla tavalla ilman omaa loukkaantumisriskiä. Jos hoitajalla on riski loukata itsensä lasta auttaessaan, on se myös riski sille lapselle.

Sinun kunnosta en osaa sanoa ja ehkäpä juoksuesimerkki oli liian kärjistetty. Pääsääntöisesti kuitenkin juoksukyvyttömyys kertoo huonosta liikkuvuudesta ja rehellisesti sanottuna huonosti liikkuvalle ei pitäisi 2- ja 3-vuotiaita jättää hoitoon.

Mutta onhan niitä vanhempiakin toki, jotka eivät voi lattialle istua, koska eivät siitä ylös pääse. Tiedä sitten, kuinka paljon tällaisissa kodeissa sattuu onnettomuuksia, vai onko lapsi tottunut myös liikkumattomuuteen pienestä pitäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.

Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.

Mulla on ollut kaksi taaperoa (3- ja 2-vuotiaat) muutaman tunnin hoidossa kotonani vielä kuukatta ennen ensimmäistä polven tekonivelleikkausta. En asu niin suuressa kartanossa, että täällä pitäisi juosta. Oikein hyvin pärjättiin.

Se itse juokseminen ei ole pointti vaan se ettei kykene ottamaan juoksuaskelia on pääsääntöisesti indikaattori myös muulle liikkuvuudelle.

Kyllä minä kotona joudun aika paljon kantamaan tuon ikäisiä lapsia ja jatkuvasti kyykistymään, laskeutumaan maahan ja nousemaan maasta, auttamaan pukemisessa ja tarvittaessa todella nopeasti nostamaan lapsen jostain. 2-vuotias ei kyllä tajua vielä mistään mitään, ja hoitajan pitää pystyä reagoimaan tarvittavalla tavalla ilman omaa loukkaantumisriskiä. Jos hoitajalla on riski loukata itsensä lasta auttaessaan, on se myös riski sille lapselle.

Sinun kunnosta en osaa sanoa ja ehkäpä juoksuesimerkki oli liian kärjistetty. Pääsääntöisesti kuitenkin juoksukyvyttömyys kertoo huonosta liikkuvuudesta ja rehellisesti sanottuna huonosti liikkuvalle ei pitäisi 2- ja 3-vuotiaita jättää hoitoon.

Mutta onhan niitä vanhempiakin toki, jotka eivät voi lattialle istua, koska eivät siitä ylös pääse. Tiedä sitten, kuinka paljon tällaisissa kodeissa sattuu onnettomuuksia, vai onko lapsi tottunut myös liikkumattomuuteen pienestä pitäen.

Minä en ole pystynyt ottamaan yhtään juoksuaskelta enää vuosiin. En koskaan lasteni synnyttyäkään.

Ihan hyvin oon pystynyt olemaan äiti ilman juoksuaskelia. Lapseni ovat totelleet ohjeistustani ja keskustassa kävelty tietty käsi kädessä tai lapsi rattaissa. Ei ongelmaa.

Juoksuaskeleet on huono kriteeri.

Ei riipu niinkään iästä vaan kunnosta. Rollaattorin kanssa ei lasten perässä juosta.

Meillä vanhempani muuttivat luoksemme asumaan, kun esikoinen syntyi. Kamalaa, kyllä, mutta kun nämä oli päättäneet tänne tulla, niin minkäs teit. Hyvin on isovanhemmat jaksaneet lapsenlapsia hoitaa, mutta itsellä on joskus jaksamista siinä, että hyväksyy vanhempiensa tavat omassa kodissa. Tai oikeastaan yhteisessä, he kun ovat lainaa takaamassa, niin katsovat, että saavat täällä asua. Ei olisi aikoinaan pitänyt ääneen sanoa, että ehkä kaipaan joskus hoitoapua. Nyt sitä on ollut saatavilla kohta jo 12 vuotta. Enkä voi sanoa, että muuttakaa pois, koska he ovat päättäneet, että näin on hyvä.